Sadonkorjuu

Chileilleni kävi juuri niin kuin pelkäsin. Sisko kasteli niitä kun olin reissussa, mutta kolmen päivän välein kasteleminen ei toiminut halutulla tavalla. Kotiin palattuani kaikki olivat vielä kunnossa, mutta seuraavan viikon aikana ne alkoivat yksitellen nahistua.

Näköjään habanero on sitkeämpi kasvi kuin vampire F1. Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki vampyyrit ovat kuolleet, mutta habaneroista on kaksi jäljellä. Nyt kun kastelurytmi on palautunut normaaliksi, ne ovat alkaneet tuottaa uusia kukannuppuja, joten eivätköhän ne sentään selviä. Eräs kaveri vinkkasi kastelukiteistä, joilla kasteluväliä voi pidentää huomattavasti, joten ensi kerralla pitää koittaa niitä.

Ehtivät ne sentään vähän satoa tuottaa. Habanerot (nuo oranssit) ehtivät ihan kypsiksi asti, ja kun vähän mutustelin niitä, kyllä niissä potkua on. Vampyyreissä oli keskenkasvuisia vaikka kuinka paljon, mutta pelastin vain nuo isoimmat ja jätin ikkunan alle siinä toivossa, että ne vähän vielä saisivat kypsyttyä.

Sitten silppusin habanerot ja laitoin pellillä ikkunan alle kuivumaan. Saa nähdä, tuleeko siitä mitään. Varmaan ne olisi pitänyt kuoria tai jotain, koska nuo kuivat palat ovat sen verran joustavia, että niitä on turha yrittää jauhaa huhmaressa. Ehkä niiden pitää vain vielä antaa olla muutama päivä, tai sitten pitää etsiä joku tarkkuussilppuri.

Ei voi varoittaa liikaa siitä, että noita käsitellessä pitää olla varovainen. Silputtuani ne veitsellä pesin kädet mielestäni erittäin huolellisesti. Siitä huolimatta myöhemmin illalla naamaa pestessäni alkoi silmiä polttelemaan.

Toisessa henkiinjääneessä on vielä kolme raakaa hedelmää, joten kokeilu ei ole vielä ohi.