lauantai 5. toukokuuta 2018

Ihmisten rahoista ja valtion rahoista

Useimmissa maailman maissa on tapana kinastella siitä, pitäisikö maan johdossa olla oikeistolaisia vai vasemmistolaisia. Tämä väittely voi olla hyvinkin kärkevää ja pahimmissa tapauksissa johtaa vuosikymmeniä kestäviin aseellisiin dialogeihin. Joskus sata vuotta sitten Suomikin oli tällainen maa.

Nykyään Suomi on kuitenkin eronnut tuosta kerhosta ja seurannut omia polkujaan. Nykyään täällä kinastellaan siitä, onko maan johdossa jo nyt oikeistolaisia vai vasemmistolaisia. Monien mielestä Sipilän hallitus on ottanut oppinsa suoraan Karl Marxilta, monien muiden mielestä taas Ayn Randilta.

En osaa itsekään vastata tuohon, mutta sentään vähän aikaa sitten tajusin, mikä on vasemmistolaisen ja oikeistolaisen perimmäinen ero, ja totesin itsekin olevani oikeistolainen. Vaikka olenkin täällä blogissani usein pilkannut vasemmistolaisia aika ankarastikin, en silti ole koskaan mieltänyt itseäni oikeistolaiseksi, vaan ennemminkin keskustalaiseksi. Ihmiset on kuitenkin mahdollista jakaa kylmästi kahteen kategoriaan, eikä jako riipu siitä, mitä mieltä on mistään yksittäisistä kysymyksistä.


Esimerkiksi, on kiva, että verovaroista annetaan työttömille siedettävään elämään riittävä sosiaaliturva, koska vaikka siitä luopuminen helpottaisikin veronmaksajien verotaakkaa, tuskin he sitäkään arvostaisivat, että säästyneet rahat pitäisi käyttää sähköaitoihin ja aseistettuihin vartijoihin. Toisaalta sosiaalitukia on mahdollista vastustaa vasemmistolaisestakin näkökulmasta toteamalla, että sen, joka ei töitä tee, ei syömänkään pidä.

Toiseksi, verovaroista kustannettu koulutus on kiva juttu, koska jos koulutus annetaan niille, joilla on päätä, eikä niille, joilla on rahaa, käyttämättä jää paljon vähemmän potentiaalia ja yhteiskunnan taso parantuu monella tavalla kansalaisten tason parantuessa. Toisaalta julkista koulutusta voi vastustaa vasemmistolaisestakin näkökulmasta toteamalla, että ei duunari tarvitse mitään maisterin papereita pellon kuokkimiseen ja muutenkin tyhmemmät kansalaiset ovat vähemmän kärkkäitä nousemaan järjestelmää vastaan.

Tosiaan, vasemmistolaisuus tai oikeistolaisuus ei riipu yksittäisistä mielipiteistä. Mutta mistäs sitten? Jokin aika sitten blogistikollegani Kumitonttu pohdiskeli sosialistista psykologiaa käsittelevässä kirjoituksessaan, että:
Sosialistina miettisin, onko minulla oikeus ottaa keneltäkään muulta rahaa vastoin tämän tahtoa.
Kuten hänen blogissaan kommentoin, tämän kysymyksen perusongelma on, että vasemmistolaiset eivät edes tunne käsitettä "muiden rahat", vaan heille kaikki raha on yhteiskunnan rahaa. Heidän mielestään verotus ei toimi niin, että kansalaiset maksavat valtiolle osan omista rahoistaan, vaan niin, että valtio jättää ottamatta heiltä osan omista rahoistaan.

Tästä näkökulmasta on tietysti väärin, että on tuloeroja, koska sehän tarkoittaa, että jotkut saavat omaan käyttöönsä suuremman osan yhteisistä rahoista kuin muut. Sekään ei riitä tuloerojen perusteeksi, että jotkut tuottavat yhteiskuntaan enemmän lisäarvoa kuin muut, koska juuri siksihän yhteiskuntaa rakennetaan, ettei kenenkään tarvitsisi tulla toimeen omillaan. Kumitontun kysymys ei siis herätä vasemmistolaisessa mitään itsetutkiskelua, vaan vain äkäisen vastakysymyksen: "Mikä oikeus sinulla on ottaa enemmän kuin muut?"

Tämän myötä meillä onkin sitten mm. yhdyskuntasuunnittelun professoreita, joiden mielestä esim. se, että omistusasunnosta ei tarvitse maksaa veroa, on "hyväosaisten tukemista":


Eli siis raha, joka jää tilittämättä verottajalle, ei ole ihmisen omaa rahaa, vaan "yhteiskunnalle saamatta jäävää tuloa". Selvä.

Johtopäätös rautalangasta: oikeistolaisen mielestä kaikki raha on jonkun ihmisen tai muun yksityisen tahon omaisuutta, josta annetaan osa yhteiskunnan käyttöön; kun taas vasemmistolaisen mielestä kaikki raha on yhteiskunnan rahaa, josta annetaan osa ihmisten käyttöön.

Niinpä aina, kun mietitään uusia julkisia rahareikiä, ensimmäinen kysymys oikeistolaisen mielessä on, että onko tästä veronmaksajille jotain sellaista hyötyä, jolla asia voidaan heille perustella ja oikeuttaa. Vasemmistolaisilla taas on usein kiusaus vaatia yhteiskunnalta asioita oikeuksiin vedoten ilman sen kummempia perusteluja, ja veronmaksajille ei ainakaan tarvitse perustella mitään, koska hekin syövät valtion kädestä ihan samoin kuin kaikki muutkin.

Tuo nyt on vielä aika maltillista. Tuollaisten riitojen kanssa voidaan kyllä vielä käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Mutta sitten meillä on hardcorempia vaihtoehtoekonomisteja, jotka väläyttelevät tällaisia:

Minkä takia ylipäänsä pitää verottaa, kun rahaa voi vaan tehdä lisää tarpeen ja halun mukaan?

Aijai. Nyt minun on pakko paljastaa teille eräs salaisuus. Nimittäin se, että rahaa ei oikeasti ole olemassa.

Tarkoitan, että yksi euro tai dollari ei ole mikään konkreettinen ja itseisarvollinen objekti yhtään sen enempää kuin vaikka metri, tunti tai celciusastekaan. Raha on pelkkä mittajärjestelmä, jolla mitataan talousalueellaan liikkuvien tuotteiden ja palvelujen arvoa. Rahan arvo siis riippuu siitä, mitä sillä voi ostaa, eikä toisin päin.

Jos minä piirrän mittanauhaan metrin kohdalle kakkosen, ei se tarkoita, että yhtäkkiä kaikkien muiden päälaet yltävät minua vain rintakarvoituksiin. Se tarkoittaa vain, että minun mittanauhassani on lyhyemmät metrit kuin muilla. Jos minä piirrän kelloon ylimääräisiä tuntiviivoja, ei se tarkoita, että saisin laskutettua työvuorosta enemmän tunteja kuin työkaverini. Se tarkoittaa vain, että kellostani ei enää näe, mitä aikaa muut elävät. Ja jos minä vaihdan lämpömittarini kelvin-asteikolle, ei se tarkoita, että voin paistaa ruokaa viemällä sen parvekkeelle, vaikka mittari näyttääkin melkein kolmeasataa.

Samalla periaatteella valtio voi kyllä painaa lisää rahaa, mutta kun se ei lisää rahalla ostettavien tuotteiden määrää, siitä seuraa vain se, että jatkossa saman tuotteen ostamiseen tarvitaan enemmän rahaa.

Olipas sekava selitys. Yritetään uudestaan. Jos minulla on lompakossa 50 €:n seteli, ei se paperinpala minua kylläisenä pidä, vaan oleellisempaa on, että voin vaihtaa sen viikon ruokiin. Jos Euroopan Keskuspankki päättää kymmenkertaistaa liikkeellä olevien eurojen määrän painamalla seteleihin yhden nollan lisää, siitä ei seuraa se, että saan uudella 500 €:n setelillä ostettua kymmenen viikon ruuat, koska ei se kaupan hyllyillä oleva tavara kymmenkertaistu. Siitä seuraa vain se, että sitten kaupoilla on varaa laskuttaa samasta ruokamäärästä kymmenen kertaa enemmän, koska ihmisillä on enemmän rahaa, ja niinpä saan uudella hienolla 500 €:n setelilläni edelleen vain yhden viikon ruuat. Sen lisäksi se vanha 50 €:n seteli, joka minulla on säästössä ja jolla vasta vähän aikaa sitten olisin saanut viikon ruuat, ei enää riitä edes yhden päivän ruokiin.

Eikä asia muutu miksikään, vaikka nollia painettaisiin lisää kuinka paljon tahansa. Ihmisten säästöt vain sulavat olemattomiin ja pankit lakkaavat antamasta lainaa, jolloin kaikesta pitkäjänteisestä taloudellisesta suunnittelusta tulee järjetöntä ja mahdotonta.

Joo, valtio voi periaatteessa kasvattaa omaa suhteellista varallisuuttaan kansalaisiinsa nähden painamalla lisää rahaa, mutta niin tehdessään se ei luo lisää varallisuutta, vaan ainoastaan köyhdyttää kansalaisia alentamalla heidän rahojensa arvoa. Tällä tavalla ei saa budjettia tasapainoon, vaan jos tälle linjalle lähdetään, sama juttu pitää tehdä uudestaan ja uudestaan, kunnes setelit hyvin äkkiä näyttävät tältä:

Tällä ei aikoinaan saanut ostettua edes linja-autolippua.

Sain siskolta tämän joskus joululahjaksi. Monetalla on tuollainen keräilysarja "miljonäärikerho", jossa myydään yli miljoonan nimellisarvoisia seteleitä maailman eri perslävistä taloudellisesti haasteellisista maista.

Vuonna 1980 käyttöön otettu Zimbabwen dollari vastasi alun perin arvoltaan USA:n dollaria. Vuoteen 2009 mennessä rahan arvo oli sohellettu jo niin sekaisin, että katsottiin parhaaksi luopua omasta valuutasta kokonaan, eikä Zimbabwen dollareilla olekaan enää muuta kuin keräilyarvoa. Siinä välissä suoritettiin kolme valuuttauudistusta, joissa seteleistä tiputettiin nollia pois, eikä edes tuo ylläoleva seteli kerro koko totuutta; yksi tuon setelin dollari vastaa kymmentä biljoonaa alkuperäistä dollaria, ja siihen aikaan, kun Zimbabwen dollari lakkautettiin pian tuon setelin painatuksen jälkeen, yksi USA:n dollari vastasi arvoltaan 2 621 984 228 675 650 147 435 579 309 984 228 Zimbabwen dollaria.

Seuraavaksi tulee mieleen, että "no eikö hintojen nostamista vaan voisi kieltää?" Joo, voi. Mutta kun sekään ei lisää ostettavien tavaroiden määrää, käy niin, että kauppojen hyllyt ostetaan äkkiä tyhjiksi, eikä tavaraa saa enää muualta kuin laittomista mustista pörsseistä, joissa siitä saakin pulittaa vielä paljon enemmän.


Yhteenveto. Opimme, että 1) varallisuus ei ole sitä, että on paljon rahaa, vaan sitä, että on paljon asioita, mitä sillä rahalla saa ostettua, eikä niitä saa millään painokoneilla monistettua.

Opimme, että 2) oikeistolaiset puhuvat ihmisten rahoista, kun taas vasemmistolaiset puhuvat valtion/yhteiskunnan rahoista. Tämä ei ole mikään neutraali näkemysero, vaan oikeistolaiset ovat tässä(kin) asiassa oikeassa. Yhteiskunta kun luo suhteellisen vähän varallisuutta, ja suurimman osan varallisuudesta luovat yksityiset ihmiset, eivätkä he tee sitä siksi, että yhteiskunta saisi lisää jaettavaa, vaan ihan vaan omaksi henkilökohtaiseksi elannokseen.

Opimme, että 3) valtion pitää edelleen kerätä tulonsa kansalaisilta ja mitoittaa menonsa kerättyjen varojen mukaan. Valtiolla on periaatteessa kyky yrittää luovempiakin rikastumiskeinoja, mutta niistä käytännössä aina seuraa ennemmin tai myöhemmin kansalaisten perseen aukeaminen, vaikka valtionvarainministeri voisikin tyytyväisenä myhäillä, että onhan meillä budjetissa isoja numeroita.

Lakatkaa mystifioimasta rahaa, niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaisetkin. Se on vain maksuväline. Asioiden vaihtoarvon symboli ja mittari. Ettei tarvitsisi miettiä, montako perunasäkkiä pitää ottaa mukaan televisiokauppaan ja montako televisiota autokauppaan.

14 kommenttia:

  1. Hyviä huomioita Pekalta. Jos muuten verrataan tämän päivän vasemmistolaisia niihin jotka sata vuotta sitten saivat selkäänsä niin sata vuotta sitten yritettiin sitä sosialismia ensimmäistä kertaa eikä tiedetty mihin se johtaa. Nykyvasemmistolaiset puolestaan tietävät sen oikein hyvin ja haluavat sitä silti. Vielä turboversiona sillä eihän niille riitä enää tulonsiirrot vain kansallisella taholla vaan ne ovat laajentaneet sen ylikansalliseksi ja nimenomaan ajattelulla että suomalaisilta muille. Jos sata vuotta sitten eläneet sosialistit olisivat tienneet että minkälaiseksi tunnepohjaiseksi hömpäksi heidän viritelmänsä aikanaan muuttuu niin kyllä ne ihmettelisivät.

    VastaaPoista
  2. Mitä tuo prof. Lapinleimu mökeltää omistusasumisen verottomuudesta. Ainakin kerrostaloissa asumista kuormitetaan noin 45 prosentin verotaakalla.

    VastaaPoista
  3. Mukavan kepeä selvitelmä aiheesta, tulin hyvälle tuulelle.
    Raha: sehän on yksinkertaisesti sanottuna monimutkainen valhe http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ Ja koska se on valhe, sitä voi keksiä lisää vain se, joka tekee sen oikeutettuna ja kaikkien lakien jokaisen kirjaimen mukaan (edellinen linkki).

    Oikeisto-vasemmisto. Montako oikeistolaista puoluetta Suomessa on? Määrittelykysymys, ok. No sellainen kuin esim. kansallinen kokoomus silloin joskus 70-80-luvulla. Nyt se on kirkastettu ohjelmaltaan, jäljelle jätetty arvonlisää tuottavat osuudet arvopohjilla pelaten, hilloa valuttaen. Entäs vasurit? Kulttuurimarxilaisia öyhöttäjiä, johto hyväosaisia koulunkäyneitä kehäykkösen sisäelimiin kuuluvia liaanianderseja. Kysykää jos jonkun tunnette, kuka on Hursti, mikä on duunarin euro, onko oikeutettua väkivaltaa oikealla.

    Euroopan Imperiumin viinitilassa asioita hoitava Junkers ihannoi Marxia puheessaan http://www.breitbart.com/london/2018/05/05/eu-president-heartfelt-defence-karl-marx/ Hei me kuulutaan EI:iin, joten meillekin kuuluu viinilasi aina piripinnassa! Tätä sääntöä noudatetaan Suomen osavaltion kansan tähän tarkoitukseen valitsemien edustavien henkilöiden lasien täyttöastetta arvioitaessa.
    Ainoa kunnon marxilainen, joka saa respektini on Groucho Marx https://www.youtube.com/watch?v=8ZvugebaT6Q Ja veljensä, tietty.

    Pekka, varo näitä poliittisia aiheita! Kohta on porstua täynnä liaanidersoneita opetuslapsineen kertomassa Totuuden.

    Minusta pitäisi maailmaan ilmaantua sanan vapauden pelastava Sananvapahtaja (ei ole jumalanpilkkaa eikä sarkasmia, ehkä toiveajattelua).

    VastaaPoista
  4. Päivää, Ykä, sinä toinen ja Veijo, ja kiitoksia kommenteista.

    Ykä: Joo, yhden kerran typeryyteen haksahtaminen voidaan antaa anteeksi. Kerrankos sitä ihminen erehtyy. Luulenpa, että jos itse Karl Marx olisi aikakoneella nähnyt, millaisiksi hänen oppinsa evolvoituvat tulevien polvien käsissä, hän olisi saman tien heittänyt manifestiensa käsikirjoitukset saunan pesään.

    Sinä toinen: Tuota en osaa kommentoida, koska en missään elämäni vaiheessa ole asunut omistusasunnossa, mutta yleisesti ottaen vasemmistolaiset ovat usein täysin sokeita verotuksen eri muodoille, ja ajattelevat, että jos ei ole erikseen olemassa X-veroa, silloin asiaa X ei ole verotettu. Hyvänä esimerkkinä tästä on se, kun jokin aika sitten oltaisiin kovasti haluttu autovero, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, paljonko autolla ajetaan. Veron vaatijat sivuuttivat täysin huomiotta kaikki kommentit siitä, että juuri sitähän polttoainevero jo tekee.

    Veijo: Se, mistä raha tulee, on toki mielenkiintoista, ja jossain määrin on väistämätöntäkin, että niinkin merkittävän asian kuin raha ympärille kerääntyy kaikenmoista puliveivausta. Tosin tämä rahanvalhe-kaverikin ehdottaa ilmeisen tosissaan, että jos raha olisi toteutettu jotenkin toisin, valtio voisi rahoittaa itseään painamalla lisää rahaa.

    Oli miten oli, tavallisen kansalaisen näkökulmasta raha on vain erittäin näppärä vaihtoyksikkö, ja riittää, ettei sen arvo muutu liian nopeasti.

    Joo, nykysuomalainen "oikeisto"käsitys on sitä, että tuotetaan edelleen verovaroilla kattavat palvelut, mutta hoidetaan ne yksityisten firmojen kautta, että poliitikkojen sukulaiset ja kaveritkin pääsevät osille. Groucho veljineen oli kova.

    Valitettavasti vasemmistolaiset eivät uskaltaudu tänne väittelemään, mutta he kyllä tietävät tämän blogin. Sen näin pari vuotta sitten, kun tein Facebook-sivun. Joku sen ilmiantoi ja hommasi minulle bannit kuukaudessa. Sinänsä harmi, olisi kiva välillä keskustella erimielistenkin kanssa.

    VastaaPoista
  5. Itse olen sikäli vasemmistolainen, että olen yhtä paljon vasemmalla kuin presidentti Mauno Koiviston arvostama sosialidemokraattinen teoreetikko Eduard Bernstein. Mutta huono marxilainen minusta silti tulisi.

    Joku voi pitää kuitenkin sitä ajatustani oikeistolaisena, että kannatan sellaista, että sosiaaliturvaa vain vähän tai ei ollenkaan nauttivien joukosta köyhimmille tulisi antaa valtiollisissa vaaleissa käytettäväksi lisää äänivaltaa, jos ei ole töissä julkisella vallalla eikä asianomaisen työpaikka myöskään ole suuresti riippuvainen julkisista rahavaroista. Tällainen uudistus suhteessa heikentäisi sosiaaliturvaa ja/tai julkista rahaa muuten nauttivien mahdollisuutta pakottaa julkinen valta paisuttamaan julkista valtaa. Toisaalta uudistus rajoittaisi suhteessa myös varakkaampien kansalaisten valtiollista vaikutusvaltaa.

    VastaaPoista
  6. Yksi niistä yksinkertaisista oivalluksista, jotka saavat ihmisen potkimaan itseään persuksiin ja kiroamaan, että miksen tuota ole aiemmin tajunnut. Oikeistolla ja vasemmistolla on eri konteksti eli kenelle rahat lopulta kuuluvat. Laitoin tähän juttuun linkin uusimmasta kirjoituksestani, jossa kommentoin aihetta.

    VastaaPoista
  7. Hyvää settiä Pekalta. Raha, pankit ja laina ovat aika mielenkiintoinen kuvio. Joku asioista enemmän perillä oleva voisi kommentoida asiaan. Oleellinen juttu siinä tuntuu olevan velkasuhde ja korko. Miksi yksityisten tahojen omistuksessa olevat keskuspankit voivat tehdä rahaa määrättömästi tyhjästä? Sehän ei ole muuta kuin bittejä avaruudessa. Miksi se on ongelma silloin kun valtio tekee samaa? Nämä tahot, jotka pyörittävät pankkitaloutta ovat todellisia maailman herroja. Heille jotkut trumpit ovat pelkkiä marionetteja.

    VastaaPoista
  8. Huomenta, Tom, Jaska ja sinä kolmas, ja kiitoksia kommenteistanne.

    Tom: Kuten tekstissäkin sanoin, vasemmistolaisuus tai oikeistolaisuus ei riipu yksittäisistä mielipiteistä, mutta toisaalta ne tapaavat johtaa tietynlaisiin mielipiteisiin. Tietyistä lähtökohdista ei kovin helposti pääse loogisesti liian kaukana oleviin näkemyksiin.

    Itse en lähtisi muuttelemaan eri ihmisryhmien äänioikeuden painoarvoja, koska sellaisesta seuraa helposti, että vähemmälle painoarvolle jätetyt huomaavat, että jokaisella on äänioikeudesta riippumatta samat kaksi kättä, joissa pysyy kaikilla yhtä tulivoimainen kivääri. En kyllä toisaalta tiedä, mikä olisi parempi tapa välttää se, että ihmiset äänestävät itselleen lisää tukia.

    Jaska: Kiitos mainostuksesta. Itse oivalsin tuon asian joskus muutama vuosi sitten, kun demarit ehdottelivat veronkorotuksia ja markkinoivat niitä "säästöinä". Joo, kyllähän siinä valtio "säästää", kun vähentää sitä rahamäärää, minkä jättää ihmisille verojen jälkeen.

    Sinä kolmas: Joo, yksityisten pankkien valta rahamarkkinoilla on mielenkiintoinen kuvio ja antaa pankeille paljon valtaa, mutta pelkäänpä, että se on pienin paha tarjollaolevista vaihtoehdoista.

    Kun yksityiset pankit päättävät rahan luomisesta, päätös perustuu yksinomaan sille, onko asiasta taloudellista hyötyä. Yleensä tämä tarkoittaa rahan arvon pitämistä mahdollisimman vakaana, koska rahan arvon heilahtelu kumpaankaan suuntaan on yleensä kokonaisuutena huono juttu, ja silloinkin, kun rahaa pitää tehdä lisää, se pidetään minimissään ja tarkoituksena on vain saada talous pyörimään tehokkaammin.

    Jos taas valtio saisi päättää rahan luomisesta, sillä olisi paljon useammin kiusaus paikata budjettivajetta lisärahan luomisella, ja muutenkin budjetin suunnittelussa saatettaisiin olla avokätisempiä sillä ajatuksella, että kansalaisilla on oikeus saada kaikkea kivaa valtion piikkiin. Rahaa luotaisiin enemmän, jolloin inflaatiokin nousisi kovemmin.

    Sehän on matemaattinen tosiasia, että jos rahan määrä lisääntyy, eikä ostettavien asioiden tuotantokapasiteetti lisäänny samassa suhteessa, rahan arvo heikkenee, eikä tämä riipu mitenkään siitä, käytetäänkö pankkien rahaa, valtion rahaa vai vaikka kultahippuja ja oravannahkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. V. 2000 maailmassa oli 7 valtiota, joilla ei ollut Rothchildien kontsrolloimaa keskuspankkia: Afganistan, Irak, Sudan, Libya, Kuuba, Iran, Pohjois-Korea. Tänäänhän niitä on jo lyhyempi lista. Oleellisin asia tulikin esille Pekan vastauksesta:

      "Kun yksityiset pankit päättävät rahan luomisesta, päätös perustuu yksinomaan sille, onko asiasta taloudellista hyötyä."

      Juuri näin. Kenelle se hyöty koituu? Rothchildeille, Morganeille ja Rockefellereille. Isoille bankstereille.

      Asiasta kiinnostuneille suosittelen lukemaan Confessions of an economic hitman.

      Poista
  9. Kiitokset hyvästä kirjoituksesta, lisää tällaista kansa toivoo. Kuten joku edellä sanoikin tuo kiteytys:
    "Johtopäätös rautalangasta: oikeistolaisen mielestä kaikki raha on jonkun ihmisen tai muun yksityisen tahon omaisuutta, josta annetaan osa yhteiskunnan käyttöön; kun taas vasemmistolaisen mielestä kaikki raha on yhteiskunnan rahaa, josta annetaan osa ihmisten käyttöön." kertoo jotain syvällistä niistä ajattelumalleista, jotka oikeistoa ja vasemmistoa erottavat.

    Onko yhteiskunta ihmisten palvelija vaiko isäntä...? Oikeistolaisena sanoisin, että yhteiskunnan tehtävä on olla ihmisten luoma palvelu/suojelujärjestelmä ihmisiä varten.

    VastaaPoista
  10. Lohduttavaa tässä kaikessa raha keskustelussa on se että, kun jonain päivänä sivilisaatio romahtaa, niin nämä bitiavaruudessa olevat "rahat" katoaa ja menettää merkityksensä, ja sillon tulee arvotavaraksi hyvin säilyvät säilykeruuat ...
    josta tuli mieleen että vois alkaa itellekin kerää jonneki kellarivarastoon sitä tavaraa, söis vaan sitten joskus siitä vanhemmasta päästä pois ja uusis varastoa tarvitaessa ..

    -jpt-

    VastaaPoista
  11. Huomenta, sinä yksi, DuPont ja jpt, ja kiitoksia kommenteistanne.

    Sinä ensimmäinen: Niin, isot pankkiirit keräävät isot tuotot, mutta kansalaisetkin hyötyvät siitä, että rahan arvo pysyy vakaana, ja he voivat kerryttää säästöjä, tehdä sijoituksia, ottaa lainaa ja muutenkin suunnitella elämäänsä pitkäjänteisesti ilman kovin suuria pelkoja siitä, että rahan arvo romahtaa, kun lyhyestä matikasta approbaturin kirjoittaneet poliitikot saavat rahapoliittisia kuningasideoita; tai että rahan arvo nousee liikaa, kun se on sidottu johonkin luonnonvaraan eikä sitä siksi voi luoda lisää silloinkaan kun tarvitsisi.

    DuPont: Olen samaa mieltä tuosta yhteiskunnan tehtävän luonteesta. Tosin vasemmistolaisetkaan eivät välttämättä ole eri mieltä, vaan usein ajattelevat, että yhteiskunta on olemassa sitä varten, että sen avulla epätasaisesti jakautunut vauraus voidaan paremmin jakaa kaikille.

    Siitä päästäänkin toiseen oikeistoa ja vasemmistoa jakavaan käsityseroon. Molemmat ovat sitä mieltä, että järjestäytyneen yhteiskunnan tehtävä on suojella ihmisiä toisten ihmisten mielivallalta. Oikeistolaisen mielestä uhkaavaa toisten ihmisten mielivaltaa on se, kun jotkut ihmiset tulevat kärkkymään toisten omaisuutta. Vasemmistolaisen mielestä uhkaavaa toisten ihmisten mielivaltaa on se, kun jotkut ihmiset ahneina rohmuavat itselleen enemmän kuin olisi tasapuolisesti kohtuullista.

    Jpt: Joo, säilykeruoan hamstraaminen ei välttämättä ole huono idea. Lisäksi jos on niin onnekas, että omistaa aseita, ammuksia kannattaa olla reilusti. Jotkut suosittelevat hankkimaan kultaa, mutta itse en vaivautuisi siihen. Se hyödyttää vain, jos sivilisaation romahdus on paikallista ja suunnitelmissa on päästä pakenemaan romahtamattomiin maihin.

    VastaaPoista
  12. Varallisuudesta on kaksi tavallaan mielenkiintoista sitaattia:
    "Koskaan ei voi olla liian rikas eikä liian laiha!" ja
    "Mieluummin itken limusiinissa kuin olen onnellinen perheautossa!"

    Molemmat kuulostavat näin äkkiseltään aika omituisilta. Ensinmainittu on peräisin Wallis Simpsonilta. Hän oli toki hoikemmanpuoleinen, mutta muutama keskitysleirivanki niin vihollismaa Saksasta kuin liittolaismaa Neuvostoliitosta olisi saattanut olla tämän Windsorin herttuattaren kanssa hieman eri mieltä.

    Jälkimmäinen on väärä sitaatti, peräisin Françoise Saganilta ja kuuluen alunperin suomennettuna (alkuperäistä en osaa löytää):
    ”Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin bussissa."

    Herttuatar Wallisin näkemyksestä tulee mieleen tämäntapainen keskustelu:

    Kerjäläinen:
    "Kuolen pian nälkään..."
    Herttuatar:
    "Ah, niin minäkin...mutta ei koskaan voi olla liian laiha!"
    Kerjäläinen:
    "Mutta...minä en ole syönyt mitään viiteen päivään..."
    Herttuatar:
    "Oi, olisipa minullakin tuollainen tahdonvoima, niin laihdutukseni olisi paljon tehokkaampaa!"
    Kerjäläinen:
    "Siis...minä en ole syönyt mitään koska minulla ei ole ollut edes leipäpalaa!"
    Herttuatar:
    "Mikset sitten syö leivoksia?"

    Saganin sitaatti on tavallaan ymmärrettävä. Sen väärinsiteeraajia onkin aavistuksen verran vaikeampi ymmärtää.
    Ainoa millään tavalla mielekäs tulkinta on, että asioiden mentyä maastapaon asteelle sillä limusiinin takapenkillä itkijällä on paremmat mahdollisuudet jättää asuinmaansa.

    Sille perheauton onnelliselle se asuinmaa on kuitenkin myös kotimaa ja isänmaa, jota hän ei mitenkään haluaisi jättää. Mieluummin hän taistelee sitä isän- ja kotimaansa tilanteen pahentajaa vastaan saadakseen takaisin sen perheauto-onnellisuutensa ja pahimmassa tapauksessa kaatuu sen kamaralle kaikkensa annettuaan.

    Limusiinissä itkenyt itkee loppuelämänsä jossain muualla yhtä onnettomana. Ei se laatu, vaan se määrä, sanoi Stalin.
    Ei se niin mene, sanoivat suomalaiset Stalinille Talvisodassa ja uudestaan kesällä 1944.

    VastaaPoista
  13. Huomenta, Qroquius, ja kiitoksia sinullekin kommentistasi.

    Minäkin olen nuo kuullut, mutta Saganin sitaatista vain sen oikean version. Minäkään en oikein tuota väärää versiota ymmärrä. Stalinilta on peräisin paljon mielenkiintoisia sitaatteja, kuten "en vaihda marsalkkaa luutnanttiin", kun natsit tarjosivat Stalinin poikaa vaihdossa korkeasta saksalaisherrasta.

    Yksi teemaan liittyvä kommentti tuli aikoinaan Mariah Careyltä: "Aina kun näen TV:ssä nälkiintyneitä lapsia ympäri maailman, en voi olla itkemättä. Minäkin haluaisin olla niin laiha, mutta ilman kärpäsiä ja kuolemaa ja muuta."

    VastaaPoista