sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Tappomusiikkia

Joitain viikkoja sitten TV:ssä oli Venäjä-ilta. On oikein kiva, että ne ovat alkaneet pitämään näitä teemailtoja kaikista keskustelua herättävistä aiheista; harvoinhan niissä mitään järkevää keskustelua on, mutta väärässä olevat osapuolet tuppaavat osoittamaan luupäisyytensä viihdyttävillä tavoilla, ja sitten minä pääsen jatkamaan kansalaiskeskustelua täällä omalta osaltani.

Enhän minä itse niitä ehdi katsoa, koska olen yleensä juuri silloin töissä, mutta kaiken oleellisen näkee kyllä seuraavina päivinä lehdestä. Tällä kertaa eräs "vapaa toimittaja ja taiteilija", joka on asunut 20 vuotta Venäjällä (näistä tiedoista voinee jo päätellä jotain hänen maailmankuvastaan), totesi, että "tappajalle ruusu", kun illan päätteeksi keskusteluun osallistunutta sotaveteraania kukitettiin. Jälkeenpäin hän perusteli lausuntoaan näin:
Luulin lähetyksen jo loppuneen.
En kirjoittanut aiheesta tuoreeltaan, koska:


Lähetetään nyt kuitenkin Hyrskylahdelle musiikkiterveiset, joita olettaisin hänen arvostavan.


No niin, asiaan. Miksikös sitten nyt otin edellämainitun puheeksi? No, tänään on kansallinen veteraanipäivä. Sitä täytyy jotenkin juhlistaa. Nykynuorisolle tarjolla olevat vaihtoehdot aktiivisiksi teoiksi veteraanien kunniaksi ovat rajalliset, mutta teen sen, mikä bloginpitäjälle on luonnollisinta tällaisessa tilanteessa, eli postailen asiaankuuluvaa musiikkia. Tästä lähtee:


Kenties kaikkien aikojen nerokkain suomalainen lauluntekijä oli Juha Vainio. Hänen näkemyksensä sotaveteraaneista postasin kuitenkin jo syyskuussa, joten vaihtelun vuoksi soitankin nyt saman kappaleen Mistreatin tulkitsemana. Mistreatin oma tuotanto edustaa aatesuuntia, jotka eivät varsinaisesti tuo lisää poliittista vakavastiotettavuutta kenellekään, joihin ne liitetään, mutta aivan sama.


Ai jaa, se toimittaja-taiteilija jatkoi vielä. Hän oli sitä mieltä, että:
- Puhuin lähetyksessä, että mielestäni on törkeää, että valtiot opettavat kansalaisiaan tappamaan. Jos se on meidän tapa hoitaa asioita, että ihmisten pitää tappaa toisiaan, niin asiat ovat aika huonolla mallilla, Hyrskylahti sanoo.
Maailma ei parane niin, että tappamista jatketaan.
Niin no, paha tuohon on vastaankaan sanoa. On kai se noin. Jos nyt kuitenkin tappajia etsitään, talvisodassa niitä oli tasan yksi, ja hänen nimensä oli Josif Stalin. Jatkosota tietysti oli vähän monimutkaisempi juttu, mutta ei niitä silloinkaan juuri rintamalla pyörinyt.


Ilmeisesti kuitenkin toimittaja-taiteilijan mielestä maailmanrauhan turvaaminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kaikilla on tasapuolinen ja toisista riippumaton velvollisuus. Ei siis ole niin, että isojen ja aggressiivisten maiden odotetaan luopuvan armeijoistaan ensin, ennen kuin pienet ja rauhalliset uskaltavat luopua omistaan, vaan pienten ja rauhallisten pitäisi luopua armeijoistaan ensin ikään kuin näyttääkseen isoille ja aggressiivisille hyvää esimerkkiä.

Jos sitten käykin niin odottamattomasti, että isot ja aggressiiviset käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja nielaisevat pienet ja rauhalliset, asian voi kuitata toteamalla, että ainakin me hoidimme oman osuutemme emmekä alentuneet heidän tasolleen.

Joo, enpä usko, että maailma paranee ihan niinkään.


Vanha haitarimusiikki on kyllä parasta. Yksi vielä:


Porstuasta toivotetaan hyvää ja asianmukaisen juhlallista veteraanipäivää, vaikka sitä ei enää montaa tuntia olekaan jäljellä, niin veteraaneille kuin kaikille muillekin lukijoille. Loppuun vielä Sabatonia:


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Perseestä isänmaallisesti

Kuten oikeanpuoleisesta marginaalista näette, liityin moottoripyöräkerhoon. Tsuhna MC on ns. prosenttijengi, johon kutsutaan jäseneksi henkilöitä, jotka ovat julkisesti osoittaneet kärsivänsä epäloogisuuden ja huumorintajuttomuuden puutteesta esim. blogikirjoituksilla. Pois pääsee verellä.

Kun nyt tuli puhetta näistä nahkaliiviporukoista, eräs toinen oli viime viikolla uutisissa. Poliisiopisto-elokuvien popularisoiman nahka&niitti-homostereotypian esitaistelija Tom of Finland sai nimittäin oman postimerkin. Itse asiassa kolme, joista yhdessä komeilee paljas miehen perse.

Muutamassa muussa blogissa ollaan reagoitu asiaan toivomalla heteroseksuaalista vaihtoehtoa ja postaamalla sopivia kuvia naisten pepuista esimerkeiksi, joten koska kyseinen näkökulma on jo käyty muualla läpi, en nyt laita tähän sellaisia kuvia, vaikka sinänsä ajatusta kannatankin.

Ei, en laita.

No en taatusti laita. Hiljaa siellä takarivissä. Katsotaan mieluumin, mitä Hesari sanoo Itellan päätöksestä luoda tällainen merkki:
Toimikunnan jäsenet muistivat, että jääkäriliike ei viime vuonna saanut omaa postimerkkiä, koska sitä pidettiin liian poliittisena.
Laaksonen kelpasi.
"Toki valinnasta keskusteltiin", sanoo Itella Postin kehitysjohtaja Markku Penttinen. "Halusimme kuitenkin elää vuotta 2014."
Minulle itselleni siitä, että jääkäriliike on liian poliittinen asia postimerkkiin, tulee paremminkin mieleen 1970- kuin 2010-luku. Onneksi kuitenkaan politiikassa ei olla vuosikausiin puhuttu sanallakaan esim. homoavioliitoista, joten homojutut eivät ole lainkaan poliittisia. Ei kai tämän pitäisi yllättää, kun lehdessäkin oli otsikko, että tänä keväänä punikkeja on esiintynyt tavallista varhaisemmin.

Mutta en minä mitenkään näitä Tom-merkkejä vastusta. Näissä yhteyksissä on aina hauska seurata muiden kansakuntien, varsinkin tiukkapipoisempien, reaktioita. Haavistoakin olisin äänestänyt presidentiksi ihan vain päästäkseni nauramaan ulkomaalaisdelegaatioiden kiusaannukselle linnanjuhlien kättelyjonossa, ellei hän olisi ollut kaikissa asiakysymyksissä niin väärässä kuin ihminen vain voi olla. Seuraava lause minua vain ihmetyttää:
Isänmaalliset piirit voivat lohduttautua sillä, että Tom of Finland -merkitkin juhlistavat sotaveteraania: Laaksonen palveli jatkosodassa ilmatorjunnassa.
Ihmettelen, että miksi minun pitäisi kaivata lohdutusta. Toivottavasti toimittaja tarkoittaa kokemaani pettymystä siitä, että jääkäriliike jäi edelleen ilman omaa merkkiä. Haluaisin uskoa, ettei hän oleta, että "isänmaalliset piirit" ilman muuta vastustavat kategorisesti kaikkia homoille kohdistuvia kunnianosoituksia. Toivon myös, ettei hän pelkää/toivo sokean homovihamme ja kritiikittömän veteraanirakkautemme aiheuttaman ristiriidan saavan pieniä aivojamme solmuun. Eihän sellainen olisi lainkaan puolueetonta ja eettistä tiedonvälitystä.

No hyvä on, laitetaan nyt sitten se kuva. Minulle ei valitettavasti tule näin yhtäkkiä mieleen ketään suomalaista naispuolista persetaiteilijaa, joten paikatakseni tätä huutavaa työvoimapulaa, joudun palkkaamaan assistenteikseni amerikkalaiset Remyn ja Mischan:


Toisaalta, kun asiaa tarkemmin ajattelee, onkohan tuokaan varmasti heteroseksuaalinen kuva? Eihän se mistään tule ilmi. Ei tarkkaan ottaen liity asiaan, koska nuo Tom-kuvat ovat ihan julkilausutusti homoja, mutta minua ärsyttää se usein vallalla oleva oletus, että jos jossain yhteydessä vilahtaa vähäpukeinen mies, se on homoerotiikkaa kunnes toisin todistetaan, mutta vähäpukeisen naisen näyttäminen on lähtökohtaisesti heteroa. Kuulemma Iltalehdellä oli aikoinaan iltatytön lisäksi iltapoika, mutta siitä luovuttiin päätoimittajan saatua jatkuvalla syötöllä homottelua, tappouhkauksia ja muuta negatiivista palautetta. Iltatyttö ei kuitenkaan näytä loukkaavan kenenkään suuntautuneisuutta liian verisesti.

Ilmeisesti on siis niin, että naisilla on liian kova kiire tehdä ruokaa ja lapsia, että he ehtisivät liikkua ulkona tai käyttää mediaa, ja siten ainoastaan miesten esteettinen silmä on tarpeen ottaa huomioon. Vai?

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kuin luodut toisilleen

Ennen kuin mennään päivän aiheeseen, haluan tuoda lukijoideni tietoon tärkeän varoituksen, jonka tulin maininneeksi edellisen kirjoitukseni kommenteissa:

Ruuvimeisseliä ei ole tarkoitus työntää penikseen.

Muistakaakin sitten. No niin, asiaan. Olen muutamaan otteeseen kirjoittanut tekstin, jossa esittelen havaintojani miesten ja naisten eroista ja kommentoin niitä mielestäni nokkelasti. Nyt kuitenkin kävi niin, että törmäsin lehdessä (tai siis joku linkitti emännän facebookissa) artikkeliin, josta sukupuolten samanlaisuus ilmenee yllättävällä tavalla.

Kyse on tästä artikkelista, jossa julkaistaan tuhansien naislukijoiden keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen tulokset siitä, millainen on täydellinen poikaystävä. Asia ei sinänsä herättäisi huomiotani - näitähän on iltalehtien parisuhdeosioissa monta joka päivä - mutta muutamaa päivää aikaisemmin oltiin julkaistu vastaava artikkeli, jossa miehet määrittelevät täydellisen tyttöystävän. Katsotaanpas, mitä eroja löytyy.

Pituus- ja painoihanteet nyt tietenkin ovat miehillä ja naisilla erilaiset. Melko keskikokoisista näytetään tykkäävän. Täydellinen kuukausipalkka on miehelle 3000-3500 €, mutta naiselle riittää 2000-2500 €. Ihannenainen juo siideriä, minkä ymmärrän, koska onhan se mukavampaa, että daamin henki lemahtaa raikkaan omenaiselta eikä kaljalta, mutta ihannemies juo silti olutta.

Siihen ne erot sitten jäävätkin. Kaikki muut kriteerit ovat sanasta sanaan identtiset:

Vartalon tyyppi urheilullinen
Luonne: rehellinen
Asema: työntekijä
Haluaa lapsia
Lihansyöjä
Harrastaa kuntosalilla käyntiä
Trendikäs
Asuu isossa kaupungissa omistusasunnossa
Siniset silmät
Ruskeat hiukset
Harrastaa seksiä 1-3 kertaa viikossa ja on innokas kokeilemaan uusia asioita petipuuhissa
Omistaa koiran
Ei polta
Tatuoitu
Viettää mieluiten iltaa ystävien kanssa
Kannattaa HIFK:ta ja HJK:ta
Suosikkiautomerkki on Audi
Katsoo Salattuja elämiä
Äänestää kokoomusta
Ei usko Jumalaan
Ei kannata kuolemantuomiota eikä turkistarhausta tai Natoa
Kannattaa armomurhaa ja EU:ta


En nyt ala ihmettelemään, että millä alalla perusduunari tienaa yli kolme tonnia ja asuu isossa kaupungissa omistusasunnossa. Ajattelin vain, että kai tästä yksimielisyydestä voi vetää jonkinlaisen johtopäätöksen. Mieleen tulee muutama vaihtoehto:

A) Tasa-arvo on toteutunut Suomessa erinomaisesti.
B) Suomalaiset ovat aika androgyyniä porukkaa.
C) Suomalainen mies ja nainen ovat kuin luodut toisilleen.
D) Muu, mikä?

Mutta ei tämä tähän jää. Siltä varalta, että lukija ei osaa itse verrata itseään yo. listaan, meille on tarjottu testi, jolla jokainen voi mitata oman täydellisyytensä tason. Naisille täällä ja miehille täällä. Noh, ei kai siinä muuta kuin testaamaan. Nämä tällaiset ovat aina hauskoja.

"Mitä joukkuetta kannatin lätkässä kaudella 2013-2014? HIFK/Kärpät/Jokerit/En mitään näistä."
Seinäjoen kiekkoa. En tiedä, pärjäsivätkö. En edes tiedä, missä divarissa ne pelaavat. Kerran kävin niiden matsissa yläasteikäisenä, kun saatiin koulusta vapaaliput; toisen erän jälkeen ne johtivat 2-1, mutta onnistuivat silti häviämään 2-8. Kävinkin samalla lipulla katsomassa peliä kaksi kertaa: ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran.

"Automerkkini on... Audi/BMW/Mersu/Ei mikään näistä."
Hohhoh, onpas siinä vaihtoehdot. Eikä näillä palkoilla ole varaa ylläpitää edes polkupyörää. Sitten kun auton joskus hankin, valintani on Chevrolet Corvette. Ymmärrän autoista suunnilleen saman verran kuin kommunisti matematiikasta, mutta valintani perustuukin lähinnä esteettisille syille.


"Millainen on ruokavaliosi? Syön kaikkea mahdollista/kasvissyöjä/vegaani."
Syön mitä eteen laitetaan. Molemmat sukupuolet suosivat lihansyöjiä, enkä yhtään ihmettele; useimmat miehet eivät halua kuunnella jatkuvaa närkästynyttä moralisointia eläinten oikeuksista, ja useimmat naiset eivät halua miestä, jonka käsivarret ovat ohuemmat kuin naisella itsellään.

"Miten kuvailisit pukeutumistasi?"
Annetuista vaihtoehdoista täytynee valita business/pikkutakki. En ole trendikäs, kuten naiset vaikuttavat toivovan, vaan tyylikäs. Ne ovat toistensa vastakohtia.

"Missä asut?"
Valitettavasti isossa kaupungissa, mutta mieluumin asuisin pienemmässä. En ole ikinä ymmärtänyt sitä varsinkin naisilla yleistä hinkua, että pitää päästä sinne, missä on mahdollisimman paljon muitakin. Ikään kuin seuran huonoa laatua voisi jotenkin kompensoida määrällä.

"Onko sinulla lemmikkieläin?"
On, mutta koiraa ei ole eikä tule. En myöskään huoli naista, jonka mukana tulee koira, ellei hän ole vähintään Ruotsin prinsessa tai Summer Glau. Kissat, matelijat, hyönteiset ja araknidit ovat enemmän minun makuuni.

"Kannatatko turkistarhausta?"
Minulle on vähän epäselvää, miksi ihmiset ostavat aitoja turkiksia, kun tekoturkit ovat ihan yhtä hyviä ja paljon halvempia, mutta eipä se minulle kuulu. Ei minulla mitään sitä vastaankaan ole. Jos ette tykkää turkiksista, jättäkää ne ostamatta ja antakaa muiden tehdä omat päätöksensä. En minäkään vaadi leggingsien valmistamisen kieltämistä, vaikka ne ovat vähintään yhtä epäeettisiä, ainakin jos niiden päällä ei käytä mitään muuta.

"Onko sinulla tatuointia?"
Ei, eikä tule (paitsi jos voitan lotossa, koska olen luvannut). Joku tyylikäs ja taitavasti tehty tatuointi ei haittaa, mutta en kyllä näe niissä mitään erityisen hienoakaan.

"Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?"
Kyllä. Tämä kuitenkin vaatii sen verran pitkän selityksen, että pitää katsoa, jos jaksaisin jossain vaiheessa kirjoittaa aiheesta kokonaisen erillisen kirjoituksen.

"Kannatatko armomurhaa?"
Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus päättää päivänsä, jos välttämättä haluaa. Sitä minä en tajua, miksi tätä aihetta pitää vieläkin vatkata. Eivätkö lääkärit voisi vain sopivasti unohdella syanidikapseleita paikkoihin, joista asianosaiset voisivat niitä valvotusti löytää?

"Näistä paras ohjelma telkkarissa on... Salatut elämät/Vain elämää/Voice of Finland/Avara luonto."
Avara luonto. Luontodokumenteissa on jotain rauhoittavan hypnotisoivaa; niitä voi katsoa yhteen menoon vaikka kuinka kauan. Samalla oppii uutta ja näkee söpöjä eläimiä.


"Kannatatko kuolemantuomiota?"
Ehdottomasti. En mistään yksittäisestä rikoksesta, mutta jos samalla henkilöllä on tilillään jo useita vakavia rikoksia, on hän osoittanut kyvyttömyytensä ja haluttomuutensa elää sivistyneessä yhteiskunnassa, ja silloin yhteiskunnalla on oikeus ja suoranainen velvollisuus ottaa hänet hyötykäyttöön esim. minkinrehuna.

"Suosikkialkoholijuomani on: Olut/Viini/Siideri/En juo alkoholia."
Mihin viski katosi? No kaljaa sitten, jos noista pitää valita. Tummana. Naiset juokoot viiniä, jos jotain pitää juoda; onhan se nähty, mitä siideri tekee heidän vyötärönsä ympärysmitalle.

"Mitä puoluetta äänestät? Kokoomus/Perussuomalaiset/Vihreät/En äänestä."
Oletan, että kokkareista saa pluspisteen ja persuista miinuspisteen. Hartaasti toivon, että vihreistä saa myös miinuspisteen, mutta tuskinpa vaan. Viimeksi äänestin Muutos 2011:a, mutta näistä kyllä valinta kallistuu persuihin.


No joo, eiköhän tuo jo riitä. Testi näyttää arpovan 12 kysymystä isommasta joukosta. Usean suorituskerran jälkeen arvosanani vaihteli 25 %:n ja 63 %:n välillä. Toisaalta edellytän naiselta vain 47-74 %:n täydellisyyttä, ja voin kompensoida omaa epätäydellisyyttäni timmeillä vatsalihaksilla.

No mutta oli miten oli, on mukavaa, että vihdoinkin on jotain, josta eri sukupuolet ovat samaa mieltä.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Yhteiskuntamme suurin vitsaus

Nykyisistä maailman yhteiskuntajärjestelmistä ja kulttuureista länsimainen systeemi, jonka variaatiota myös Suomessa noudatetaan, on kenties paras. Täällä ihmiset ovat pääsääntöisesti tasa-arvoisia, tai ainakin tasa-arvoisempia kuin muualla; hallituksen vaihto onnistuu ainakin periaatteessa ilman sisällissotaa; ruokaa, vettä ja muita perustarpeita on niin paljon, että niitä voidaan pitää itsestäänselvyyksinä; ja yhdenkään perheen selviäminen ei edellytä sitä, että kaikki perheen kymmenen 5-vuotiasta lasta viettävät sata tuntia viikossa romahdusalttiissa teollisuushallissa lenkkareita ommellen. Ja niin edelleen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järjestelmämme olisi täydellinen, vaan vikojakin löytyy. Poliittinen järjestelmä kannustaa äänestämään sitä ehdokasta, joka tarjoaa omalle viiteryhmälle eniten verorahoja; perustarpeiden tyydyttymistä pidetään siinä määrin itsestäänselvyytenä, etteivät ihmiset koe tarpeelliseksi ottaa niiden turvaamisesta vastuuta, vaan keskittyvät maksimoimaan omat lyhyen tähtäimen nautintonsa; kansa ryyppää ja syö itsensä hengiltä; ja asioista päätetään tunteen ja ideologian perusteella logiikan ja käytännön kokemusten sijasta. Ja niin edelleen.

Käydessäni toissayönä paikallisella juna-asemalla hakemassa suklaapatukoita automaatista, törmäsin erääseen pahaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Tämä vika on niin perustavanlaatuinen, että voi jopa olla, että useimmat muut viat juontavat juurensa tästä. Onnistuin taltioimaan ongelman kännykkäni kameraan, ja tässä se nyt on:


Haluaisin uskoa, että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka eivät mene junanradalle hortoilemaan, koska siinä saattaa kuolla; ja niitä, jotka menevät juuri siksi, koska siinä saattaa kuolla. Ilmeisesti on kuitenkin lisäksi olemassa ihmisryhmä, joka ei halua kuolla, mutta joka ei silti ymmärrä olla menemättä junanradalle hortoilemaan, ellei sitä sekä kielletä rangaistuksen uhalla että tehdä fyysisillä esteillä mahdollisimman hankalaksi toteuttaa. Pikkulasten kohdalla asian voisi vielä ymmärtää, mutta uskoisin, että jos joku on tarpeeksi vanha osatakseen lukea, on myös tarpeeksi vanha tajutakseen tuon lukemattakin.

Tämä ihmisryhmä on myös niin merkittävän kokoinen, että yhteiskunta katsoo tarpeelliseksi kuluttaa miljoonia euroja ylikulkusiltojen ja alikulkutunnelien rakentamiseen ja pakottaa itseni kaltaiset näkö- ja reaktiokyvyllä siunatut ihmiset kiertämään kusenhajuisten portaikkojen kautta, vaikka olisi niin näppärää vain kipaista raiteiden poikki toiselle puolelle jonkinlaisen suojatietyylisen ratkaisun yli.

En ymmärrä. Junanradan ylittäminenhän on turvallisempaa kuin autotien, koska junia kulkee vähemmän, näkyvyys on yleensä parempi ja junan nopeus on ennalta-arvattavampi. Lisäksi rataa ylittäessä ei edes tarvitse katsoa kuin toiseen suuntaan, koska juna ei voi tulla kuin yhdestä suunnasta kerrallaan, kuten jo isälleni autokoulussa opetettiin.

Kai siinä on se, että juna ei voi tehdä äkkipysähdystä kuten auto, ja autoteilläkin puusilmäisten hortoilijoiden hyvinvointi on sysätty autoilijoiden vastuulle säätämällä laki, jonka mukaan autoilijan pitää pysähtyä ja päästää jalankulkijat ylittämään suojatie, ennen kuin saa jatkaa matkaa, mikä näin jalankulkijankin näkökulmasta ottaa päähän joka kerta. Eihän sitä suojatietä kuitenkaan tohdi lähteä ylittämään ennen kuin selvästi näkee, että auto hidastaa, koska ei voi ikinä tietää, onko autoilijakaan täysillä valoilla matkassa, ja vaikka mahdollisessa törmäystilanteessa laki olisikin omalla puolellani, minuun se enemmän sattuu.

Mutta asiaan. Miksi yhteiskunnassamme pidetään normaalina ja hyväksyttävänä sitä, että ihmiset säntäilevät päättömästi ympärilleen katselematta ja ajatellaan, että siitä seuraavat onnettomuudet ovat jonkun muun tai jopa koko ympäröivän yhteiskunnan syy? Tässä tulee taas mieleen itsenäisyyspäivän juhlilla tapaamamme hevostenkouluttaja.

Jos asia jäisikin vain tuohon, ei sillä olisi niin suurta merkitystä, mutta veikkaanpa, että tällä on kiinteä yhteys siihen vallalla olevaan ideologiaan, että asiat tehdään sen mukaan, mikä ensikuulemalta tuntuu vatsanpohjassa mukavimmalta, ja jos hommat menevätkin perseelleen, se ei haittaa, koska olihan ajatus kuitenkin niin kaunis ja tuhojen korjaaminenkin on jonkun muun ongelma. Mitä Charles Darwin sanoisi?

"Ei jumalauta jätkät, nyt joku roti siihen touhuun ja ne kieltokyltit alas, ennen kuin menee teoriat uusiksi."

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kevään kevennys

Olen taas viime aikoina lipsunut liikaa politiikan puolelle. Pahoitteluni siitä. Minun täytynee viipymättä alentaa blogini sisällön keskitasoa, ennen kuin joku saa päähänsä äänestää minua europarlamenttiin tai mitä näitä nyt on. Hallituskin on kaatumassa, ja siellä olisi kohta paikkoja jaossa. Voisin kyllä ruveta oikeusministeriksi; loppuisi se lässyttäminen yhteiskunnan uhreista. Mutta asiaan; luvassa on siis kevennys, eli huonoa huumoria, hyvää musiikkia ja vähäpukeisia naisia. 


Kevät tuli viikko pari sitten. Jee. Sen kunniaksi saatte kokeilla, läpäisettekö pohjalaisen kevättestin:

Muuttolinnut saapuu joka kevät Suamehen, sua askarruttaa:
1. kuinka ne osaa takaasi
2. mitä ne susta ajatteloo
3. onko linnuus homoja
4. minkä ihimeen takia ne yleensä tuloo

Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät lähtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:
1. laituri
2. venes
3. rantasauna
4. 700 rehupaalia 

Vappua juhulii yleensä:
1. ylioppilahat uus ylioppilaslakki pääs
2. sosialistiset ylioppilahat vanha ylioppilaslakki pääs
3. remarit ja punaporvarit koskenkorvaa pääs
4. kommunistit kommunistiset ajatukset pääs 

Parasta kevähäs on ku:
1. ilimat lämpenöö ja kesä tuloo
2. aurinko paistaa ja kuumottaa
3. saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa ja kiruaa kovahan äänehen
4. saa täyttää EU-tukipaperia 

Mukavin kevähinen sanonta on:
1. mikä vappuna katolla, se pian sairaalas
2. maalliskuu maata näyttää, ojat kuivaa kaivot täyttää
3. puut on viälä mettäs, mutta ompa sonta kaikki navetan takana
4. jonsei hellua helluntaina, niin ei sitte 

Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirretähän:
1. tuvasta pihalle
2. vasemmasta ranteesta oikiahan
3. yks tunti johonki suuntaha kävelyvauhtia
4. yks tunti autolla myätäpäivähän 

Mukavin luannon ääni kevähällä on:
1. linnunlaulu
2. kolomosturpon pörinä öisellä pellolla
3. lumiauran kolina maantiällä toukokuus
4. naapurin lehemien pihalle pääsyn aikahan siältä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus: "RISTUKSEN PERKELEHEN SAATANAN SARVIPÄÄT! TOTTAJUMALAUTA MÄ TAPAN TEIRÄN JOKAHITTEN JONSEI TE SAATANAT PYSY AIROOS HELEVETTII!!!" 

Tuvan klasit on paskaaset ja emäntä suunnitteloo niiren pesua, sanoo notta kova homma mutta hän on tottunu puunaamahan. Tarkoottaako se sitä notta:
1. emäntä on reipas ja toimehentarttuva ihiminen
2. isäntä ei pesuhommista piittaa
3. taloos asuu ruokottoman sotkuusta väkiä
4. isännällä ei oo kovinkaa ilimeekäs naamavärkki 

Kersat tuoo koulun kevätjuhulasta toristukset, tutkit sitä ja tuumaat:
1. ei oo polovi poijjasta parannu
2. tämähän näyttää hyvältä ku sen kääntää väärin päin
3. no meirän suku onki paremminki käytännön osaajia
4. joo ei luakalle jääminen nykyysin mikää häpiä oo 

Ja eiku yrittämähän testiä läpi.
Ensimmääsestä vaihtoeherosta saa yhyren pisteen, toisesta kaks ja niin erespäin. Olis hyvä saara vähintään 9 pistettä kokohon. 36 pistettä on jo palio pisteetä.
Yli 36 pistettä on jo rouppinkitestin paikka.

Väliaikamusiikkia:


Sitten onkin aika jakaa viisautta ja katsoa vähän, mitä lukijani ovat tiedustelleet. Nais- ja muut ihmissuhdeasiat askarruttavat edelleen:

minkälainen on kaunis nainen
millainen on oikeasti kaunis nainen

Kuten olen tainnut joskus mainita, mitään yksiselitteistä vastausta tyyliin "blondi vai brunetti, A- vai D-kuppi" ei ole, mutta yleisohjeena pitkillä hiuksilla ja kapealla vyötäröllä pääsee pitkälle. Tuo on vähän sama kuin jos kysyisi, kannattaako pöytätenniksessä pitää mailaa normaali- vai kynäotteella, ja minä vastaisin, että kunhan nyt vain tähtää palloon, niin hyvä siitä tulee. Esimerkkinä viehättävä assistenttini Xenia:


Naapurin tytöt lähestyivät vielä toisellakin kysymyksellä:

mistä tietää onko mies kiinnostunut

No kysy siltä, jumalauta. Ei se sen hankalampaa ole. Miehiä pääsääntöisesti ärsyttää turhanpäiväinen kiertely ja kaartelu ja kikkailu ja näppäily ja lonniminen ja härvääminen. Miehet arvostavat suoraa toimintaa. Jostain syystä naiset kuvittelevat olevansa jotenkin "tyrkkyjä" tai muuten vaan saavansa huoran maineen, jos ehdottavat treffejä miehelle, mutta se on melko turha pelko, jos ei suoraan seksiä ruinaa.

Jatketaan musiikilla. Tämän kuulin jonkin mainoksen taustamusiikkina, ja piti sitten etsiä koko kappale esiin:


Kun nyt tuli puhe suoran toiminnan naisista, tässä on hyvä:
Lapualla jo varsin pitkään seurustellut nuoripari alkoi vakavissaan miettiä, josko yhteen muutettaisiin ja oikein vakavasti. Puhe ohjautui luontevasti yhteisiin pelisääntöihin.
Poika: - Muutoon tairat jo tuntiaki mut aika hyvin, mutta mullon kolome pelisääntöä, joista toivoosin harrasta yksmiälisyyttä.
Tyttö: - Mitä n'on?
Poika: -Keskiviikkoehtoosin meill'on Lapuan Virkiän painihariootukset. Sen päälle mennähän yleensä huurteesille, jotka pruukaa venähtää pitkiksi. -Periantaasin meemmä maataloustuottajaan poikaporukalla saunomahan, josta huurteesille. Niill'on tapana venähtää.
-Lauantaasin meill'on Kauhavan ampumaseuran kans' yhtöönen saunaehtoo, josta huurteesille. Nekin tuppaa toisinhan venähtämhän...
Tyttö: - Eiköhän me nuasta selevitä. Mull'on kans yks pelisääntö.
Poika (ilahtuneena): - Jaa, yks' vaan? No, kyllä mä sellaasesta seleviän, jos sä kerran hyväksyt multa kolome! Mikä se muutoon on?
Tyttö: - Meillä ruvetahan naimahan joka ristuksen ehtoo justihin kello kahareksan, oot sä sitte kotona tai et.
 Myös miehiltä on tullut kysymyksiä:

mitä kukkia naiselle

Tämänhän käsittelin hiljattain täällä. Jutussa mainitsemaani kasviin on muuten ilmestynyt iso kukannuppu. Tilannepäivitys siis seuraa lähiaikoina.

korvakorut pojille

Ei. Jos poika haluaa käyttää koruja, vasemmassa nimettömässä voi olla sormus ja kaulasta voi roikkua rippiristi tai leijonariipus tjsp. No, on minulla vielä tällainen veteraanisormus:


Mutta jos poikien kultakoristelua aletaan yhtään enempää suvaita, kohta ollaan tässä:


...ja sitten ei ole enää kellään kivaa.

anna kontula tissit

Miksi?

asian ladyboys


Tämä olikin huono idea. Pitänee vain pysytellä naisten kysymyksissä ja kuvissa.

naisen hauis

No hyvä on, vielä tuo yksi. Siihen saa vastata personal trainerini Jamie:


Pääsen muuten taas kesällä Sloveniaan kielikurssille. Sen kunniaksi slovenialaista kantria:


Ei kai tässä sitten muuta. Ai joo, oli joku googlettanut vielä, että:

naiskauneutta

Olipa hyvä, että kysyit. Viehättävä assistenttini Katarina olisi närkästynyt pahasti, jos hän olisi joutunut jäämään tästä kirjoituksesta pois.


torstai 3. huhtikuuta 2014

Täytekirjoitus pakolaislogiikasta

Viime viikot ovat olleet jotenkin hiljaisia. Edellisestä kirjoituksestani on jo viikko, mutta uusia jutunjuuria tulee vastaan melko nihkeästi. Puhutaan nyt sitten paremman puutteessa tästä mediaseuranta-blogista huomaamastani pääkirjoituksesta, jonka mukaan lahtelaisten, noiden viattomia syyrialaisia vainoavien kusipäiden, pitäisi viimeinkin sovittaa rikoksensa ja kantaa vastuunsa uhreistaan.

Olkoon tämä kirjoitukseni vaikkapa esimerkkisuorituksena aloitteleville aivojenkäyttäjille. Normaalisti en tosiaan tuollaista artikkelia lähtisi ruotimaan muuten kuin korkeintaan ohimennen, kolmesta syystä:

1) Useimmat lukijani ovat löytäneet tänne sellaisten blogien kautta, joissa vastaavia asioita on käsitelty ennenkin. Niinpä he todennäköisesti tietävät jo etukäteen, mitä aion sanoa, ovat samaa mieltä ja saattavat jopa olla kyllästyneitä koko aiheeseen.

2) Näiden ruotiminen on kuin antaisi ekaluokkalaiselle turpaan. Ei se ole kovin reilua, eikä sillä saa kuin kiusaajan maineen.

3) Näitä on liikkeellä niin paljon, että jos niitä alkaa järjestään käymään läpi, päivästä ja viikosta loppuvat tunnit hyvin äkkiä. Eikä uusien vastaavien määrä tai laatu muutu miksikään kumminkaan.

Lisäksi käsittelin Syyrian sotaa jo aiemmin täällä. Mutta aivan sama. No niin, ihan aluksi tiivistetään teksti pääpiirteisiinsä, että sen käsittely olisi selkeämpää. Huomaamme, että se koostuu kolmesta osasta/väittämästä:

- Meidän on pakko auttaa, koska meillä on vastuu.
- Auttamisen täytyy tapahtua nimenomaan täällä eikä siellä, koska se on paska mesta eikä siitä muutenkaan tulisi mitään.
- Me tienaamme tällä.

Katsotaanpas sitten, mitä siellä tarkkaan ottaen lukee:
Lahden kaupunki on hyvää vauhtia kantamassa oman, sinänsä varsin vaatimattoman vastuunsa Syyriassa pitkään raivonneen sisällissodan uhrien auttamiseksi.
Kaupunginhallitus päätyi maanantaina esittämään ensi viikolla kokoontuvalle valtuustolle, että nykyinen, 2000-luvun alkupuolelta voimassa ollut 20 pakolaisen vuosittainen kiintiö kaksinkertaistettaisiin tilapäisesti kuluvaksi vuodeksi.
Edelleen kiinnostaisi tietää, mitä pahaa lahtelaiset ovat tehneet syyrialaisille (tai mitä hyvää syyrialaiset lahtelaisille), että lahtelaisilla on vastuu syyrialaisten hyvinvoinnista. Lisäksi voisi kysyä, että jos pakolaisleireillä on "pari miljoonaa" pakolaista, millä laskukaavalla ollaan saatu Lahden vastuuksi 40 pakolaista, eikä esim. 4 tai 4000. Tiedän kuitenkin, etten noihin saa vastausta, joten jatketaan.

(Jos tässä nyt on kyse vain siitä, että jostain ideologisesta syystä on pakko saada Suomeen muslimeita, niin ehdottaisin ensimmäiseksi viehättävää adygeineitoa Sati Kazanovaa:


Toisaalta hän on venäläinen, ja niiden kanssa on ongelmana, että kun niitä alkaa olla tarpeeksi, se luo ikäviä ulkopoliittisia jännitteitä, kuten ukrainalaiset tietävät kertoa. On tämä hankalaa.)
Perussuomalaiset vetoavat mielellään siihen, että pakolaisia tulisi auttaa heidän lähtömaassaan eikä tuoda heitä Suomeen meikäläisten veronmaksajien elätettäviksi. Kaikki Syyrian tilannetta vähänkin seuranneet tietävät, että ajatus on sula mahdottomuus.
Samoin kuin on turha odottaa vastausta aiemmille kysymyksilleni, en myöskään usko kuulevani perusteluja em. "sulalle mahdottomuudelle". On varmaan totta, ettei sota ja kärsimys siihen lopu, että viedään kriisialueelle sideharsoa ja riisisäkkejä, mutta kyllä hädänalaisia voi muutenkin auttaa kuin heittämällä rahaa heille. Syyrian kapinallisarmeija käyttää nimittäin seuraavanlaisia kranaatinheittimiä:


Täytyy kyllä kehua poikien motivaatiota ja kykyä ajatella laatikon ulkopuolella, mutta eihän tuosta rehellisesti sanottuna mitään tule. Heitä auttaisi suunnattomasti, jos heille vietäisiin vaikkapa seuraavanlaista suomalaista kriisiapua:

Ei hajuakaan, paljonko tuollainen maksaa, mutta kyllä kai ihan kohtuullisen patteriston saisi hankittua kehitysapurahoista, vaikka niitä juuri pienennettiinkin.

Syyrian sota on venynyt loputtoman pitkäksi sen takia, koska kapinallisilla on niin laaja kannatus sekä kotimaassa että ulkomailla, että he saavat jatkuvasti uusia innokkaita täydennysmiehiä kaatuneiden tilalle, mutta niin vähän materiaalisia resursseja, ettei heillä kuitenkaan ole riittävästi voimaa vihollisensa murskaamiseen. Kunnon aseistuksella he voisivat saada jotain aikaankin.

Tuo siis olettaen, että halutaan kapinallisten voittavan. Jos halutaan hallituksen voittavan, tilanne on kinkkisempi, koska kapinallisryhmiä on hankalampi hävittää kuin hallituksia, mutta sama ylivoiman periaate toimii silti. Jos autetaan molempia osapuolia tasapuolisesti ihan vain sillä periaatteella, että ihmisiähän tässä kaikki ollaan eikä niiden riidat kuulu meille, sillä vain pitkitetään kriisiä entisestään.

Lopuksi päästään puhumaan rahasta:
Se, että pohjoisiin hyvinvointivaltioihin niin ikään lukeutuva Suomi on nyt valmis vastaanottamaan joitain satoja pakolaisia enemmän kuin normaalisti, on vähintä mitä maaltamme voidaan odottaa, vaikka ottaisi huomioon vaikean taloustilanteemme.
Okei...
Ja jos rahasta puhutaan, kannattaa muistaa, että lisäkiintiö ei edellytä merkittäviä resursseja senkään vuoksi, että pakolaisten tulo jakautuu kahdelle vuodelle.
x / 2 = 0, kun x > 0. Laudatur.
Sitä paitsi valtio maksaa pakolaisista kunnille korvauksia, joita Lahti sai jo viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Pakolaisten määrän lisääntyessä myös korvaukset luonnollisesti kasvavat, mikäli se tieto jotakuta helpottaa.
Ööh. Pakolaiset eivät siis maksa mitään, vaan niillä itse asiassa tienataan, koska valtio maksaa kunnalle korvauksena vuodessa summan, jonka tienaamiseen minulta menisi bruttonakin yli 70 vuotta. Onneksi minun ei sentään tarvitse osallistua tuon summan maksuun, koska valtio tienaa rahansa jostain muusta lähteestä kuin veronmaksajilta.

Ja jollain logiikalla minua pitäisi helpottaa tieto, että summa "luonnollisesti kasvaa" entisestään.

Onpas viime aikoina tullut tehtyä paljon poliittisia kirjoituksia. Ensi kerralla sitten jotain kevyempää.