Miesten ja naisten eroista: läski

Edellisen tekstini johdannossa puhuin ihmisten epäterveestä suhtautumisesta syömiseen. Näköjään asia on ollut tapetilla viime päivinä suositummissakin medioissa, joten kirjoitetaanpa asiasta vähän lisää.


Jos mies on mielestään liian lihava, hän menee salille ja treenaa itsensä kuntoon.

Jos nainen on mielestään liian lihava, hän masentuu ja syö suruunsa suklaata ja jäätelöä.

Jos mies on mielestään lihava, mutta ei niin lihava, että asialle tarvitsisi tehdä jotain, hän toteaa, että EVVK.

Jos nainen on mielestään lihava, mutta ei niin lihava, että asialle tarvitsisi tehdä jotain, hän aloittaa julkisen kampanjan, jossa syyllistetään miehiä epärealistisista kauneusihanteista ja komennetaan tykkäämään enemmän normaaleista naisista, normaalin ollessa synonyymi itsestään huolehtimattomalle. Sitten asiasta kertovan uutisen kommenteissa miehet ja naiset pääsevät taas haukkumaan toisiaan rumiksi ja läskeiksi.

(Tuo ei varmaankaan ollut tämänkertaisen alkuperäisen bloggaajan tavoite, mutta sellaiseen muotoon Iltasanomat sen oli vääntänyt, ja sellaiseen törmää netissä jatkuvasti.)

Ihan ensiksi perusasiat haltuun. Normaali vartalo ei ole määritelmänmukaisesti hoikka, lihava tai mitään siltä väliltä. Normaali vartalo on sellainen, että se lihoo jos syö liikaa, ja kiinteytyy, jos harrastaa tarpeeksi liikuntaa. Harvinaisempia poikkeuksia ovat sitten ne, jotka pysyvät laihoina tai lihavina riippumatta omista valinnoistaan.

Normaali naisvartalo tämäkin. Se on vain itsestä kiinni.

Ongelma edellämainituille naisille on se, että mediassa esitetään hoikkia, jopa Photoshopilla laihdutettuja mallityttöjä ja muita bulimikkoja. He itse eivät osaa/ehdi/jaksa/viitsi pitää itseään kuosissa, joten heidän mielestään on helpompaa vain muuttaa kauneusihannetta, koska heidän uskomuksensa mukaan miehet tykkäävät sellaisista naisista, joita media heille kulloinkin näyttää. Eihän se oikeasti niin mene, vaan päinvastoin media näyttää sellaisia naisia, joita miehet haluavat nähdä. Näiden naisten asenne muistuttaa kommunismia: siinäkin nähtiin ongelmana se, että varallisuudeltaan 'normaaleja' ihmisiä oli paljon vähemmän kuin köyhiä, ja asetelma täytyi kääntää ympäri. Siinä onnistuttiinkin: köyhyydestä tuli normaalia.

Minua ihmetyttää tämä joidenkin pirttihirmujen taipumus pyrkiä kertomaan koko miessuvulle, millainen oikeasti on kaunis nainen, ja että miehet ovat pahoja ihmisiä, elleivät kiinnostu juuri ohjeidenmukaisista naisista. Valitettavasti kuitenkin on niin, että oikeus määritellä naiskauneus on yksinomaan miehillä (ja lesboilla). Vastaavasti minulla ei ole hajuakaan, miltä näyttää komea mies, vaan jätän sen pähkäilyn suosiolla naisille sen sijaan, että määrittelisin itse itseni komeaksi ja painostaisin naisia hyväksymään sen.

Viehättävä assistenttini Katarina tekee sivubisneksenään mallintöitä, ja on siis virallisen direktiivin mukaan ruma.

Hesarin kolumniosastolla oltiin otettu asiaan lisää kantaa. Entinen ylilihava toimittaja on oppinut lopettamaan stressauksen ja tyytymään itseensä, minkä seurauksena laihtuminenkin on helpottunut. Vaikka hänen asenteissaan onkin tapahtunut muutosta parempaan suuntaan, ihan kaikkea hänkään ei vielä ole ymmärtänyt:

Ruoka on aina ollut palkinto, siitä kieltäytyminen itsekurin mitta. Mitä enemmän olen yrittänyt laihtua, sitä varmemmin olen lihonut. Oma keho on ollut vihollinen, kelvoton ja kömpelö.

Keho ei ole vihollinen. Toki se on suorituskyvyltään rajallinen, mutta se on silti pelkkää tahdotonta lihaa. Aivot ovat vihollinen, koska siellä piilee laiskuus ja tekosyyt, joilla perustellaan, miksi juuri nyt ei pysty. Keho tulee kyllä perässä, kunhan aivot antavat käskyn.

Jos olette tyytyväisiä vartaloonne, hieno juttu. Kunhan vain muistatte, että vaikka teillä on oikeus olla juuri sellaisia kuin olette, kellään ei ole velvollisuutta tykätä teistä sellaisina, eikä siinä vaatiminen auta. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja harva nainen jää kokonaan ilman (vaikka laadusta voikin joutua tinkimään), mutta kylmä totuus on, että ylipainoisia naisia on monin verroin enemmän kuin sellaisista pitäviä miehiä.

Jos taas ette ole vartaloonne tyytyväisiä, tehkää asialle jotain, älkääkä vain valittako. Älkääkä varsinkaan syyttäkö tilanteestanne muita, kuten miehiä tai mediaa. Miehet pitävät mistä pitävät, eivätkä voi itse asiaan vaikuttaa vaikka haluaisivatkin.