Vandalismia kansantalouden puolesta

On jäänyt blogailu vähemmälle huomiolle viime aikoina. Nykyään kun teen täysipäiväisesti työtä tuntipalkalla ja sen lisäksi vielä saman verran omaan laskuun, ei riitä ylimääräistä energiaa nettiöyhötykseen.

Sain ylennyksenkin, minkä seurauksena merkittävä osa asiakaspalvelutyöstä vaihtui toimistossa nyhjäämiseen. Kuntohan siinä romahtaa, mutta mielenterveys kiittää.

Työelämässä on muuten jännä valuvika. Jos työntekijä on hyvä työssään, hän saa ylennyksen ja tulee korvatuksi toisella, joka ei ainakaan aluksi ole yhtä hyvä. Jos työntekijä on huono, mutta ei kuitenkaan niin surkea, että ansaitsisi potkut, hän jumittaa samassa asemassa lopun uraansa. Jos ylennetty työntekijä on uudessakin tehtävässään hyvä, hänet ylennetään yhä korkeammalle, kunnes kohdalle osuu tehtävä, johon kykyjen rajat pysähtyvät. Lopputulos on, että hierarkian jokainen porras on miehitetty lähes epäpätevillä tekijöillä.

Asiaan. Twitterissä oli uusintakierroksella tällainen parin vuoden takainen uutinen. Pari järjestöä, joille on ideologisesti tärkeää saada mahdollisimman paljon pakolaisia Eurooppaan, on julkaissut raportin, joka kaikkien suureksi yllätykseksi osoittaa pakolaisten ottamisen olevan taloudellisesti kannattavaa.

– On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat taakka. Siihen uskovat jopa ihmiset, jotka hyväksyvät pakolaisten vastaanottamisen, koska katsovat, että niin pitää tehdä menoista huolimatta.

Tietysti pitää olettaa, että:

Legrain lisää kuitenkin, että positiivisia tuloksia syntyy vain, jos Eurooppa ryhtyy välittömästi vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä osaksi työvoimaa.

Heille on annettava oikeus tehdä töitä jo ennen kuin heidän turvapaikka-anomuksensa on ratkaistu, ja heidät on asutettava sinne, missä on eniten työpaikkoja, eikä sinne, missä asuminen on halvinta, Legrain patistaa.

Perustelut ovat raakaa tilastoa:

Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa, kertoo tuore tutkimusraportti.

Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.

Joo. Matematiikkahan ei valehtele, ja tuossa on isoja numeroita, eli siis matematiikkaa.

En nyt tässä aio ottaa kantaa pakolaispolitiikkaan enkä siihen, kuinka pakolaisten vastaanottaminen pelastaa meidät työvoimapulalta, talouden romahtamiselta, Itä-Eurooppaan samaistumiselta, sisäsiittoisuudelta, vanhusten vaipoilta, veden muuttumiselta vereksi, sammakoilta, paarmoilta, paiseilta, heinäsirkoilta, raemyrskyiltä, pimeydeltä sekä esikoisten kuolemilta. Eiköhän jokainen ole jo päätöksensä tehnyt noiden suhteen.

Sen sijaan haluan yleisesti kiinnittää huomiota argumentointiin, jonka perusteena on ajatus, että bruttokansantuote on yhtä kuin valtion pankkitilillä oleva raha, ja että kaikki toimenpiteet, jotka kasvattavat BKT:tä, ovat sellaisenaan puhdasta tuloa.

Katsotaanpa ensin, mistä bruttokansantuote koostuu. Sille on useampi vaihtoehtoinen määrittelytapa, mutta Wikipedian mukaan suomalaista käytäntöä havainnollistaa tämä taulukko:

Yo. linkistä voi lukea selitykset, jos kiinnostaa.

Perhana, taas tuli matematiikkaa, tai ainakin jotain siltä näyttävää. Tapana on kompensoida sellaista vähäpukeisilla naisilla.

Porstuan henkilöstöpäällikkö Katarina.

Mutta tosiaan, yksinkertaistettuna aina, kun joku tekee jotain sellaista, mistä hänelle maksetaan rahallinen korvaus, bruttokansantuote kasvaa.

Tässä on muutama ongelma:

BKT:n rajoituksia hyvinvoinnin mittarina ovat mm. seuraavat: 

1) BKT-mittarit eivät kerro tulonjaosta 

2) BKT ei mittaa varallisuutta

3) Palkaton kotityö ei sisälly siihen 

4) Vapaaehtoispalvelut eivät sisälly siihen 

5) BKT ei erottele hyödyllistä ja haitallista tuotantoa

Eli siis 2) BKT:n suuruus ei kerro mitään siitä, paljonko valtiolla on ylimääräistä irtohynkkyä syydettäväksi maailmanparannukseen (tai edes omien kansalaistensa hyvinvointiin), ja 5) BKT kasvaa silloinkin, kun tehty työ liittyy pelkkään höperehtimiseen tai höperehtijöiden jälkien siivoamiseen, eikä mihinkään konkreettista hyvinvointia kasvattavaan.

Otetaan käytännön esimerkki. Esimerkkihenkilö X kävelee koulunsa ohi, jolloin hän keksii yhdistää matematiikasta saamansa armovitosen aiheuttaman nöyryytyksen kostamisen sekä ylevän protestin yhteiskunnan sortavia rakenteita vastaan, ja heittelee kivillä koulun ikkunat hajalle. Tämä käynnistää monivaiheisen prosessin:

1) Kunta tilaa raksafirman vaihtamaan lasit, jotka raksafirma puolestaan ostaa lasifirmalta. Tämä kasvattaa BKT:ta.
2) Koska kunta on jo ennestään kyrpiintynyt perseileviin nulikoihin ja on siksi satsannut kameravalvontaan (mikä on kasvattanut BKT:ta), kunta voi maksaa ammattimaisille lain- ja järjestyksenvalvojille henkilö X:n tuomisesta vastaamaan teoistaan. Tämä kasvattaa BKT:ta.
3) Asiaa puidaan oikeudessa ja muissa viranomaisportaissa. Tämä vasta kasvattaakin BKT:ta, koska se ei ole mitään halpaa hupia.
4) Lopulta henkilö X saa merkinnän rikosrekisteriin, mikä ei varsinaisesti kasvata BKT:ta, mutta sitoo yhteiskunnan varoja hänen elättämiseensä vaikeuttamalla hänen työnsaantiaan tulevaisuudessa.

Lopputulos: BKT:ta saatiin kasvatettua kymmenillä tuhansilla euroilla, vaikka aikaan ei saatu mitään hyödyllistä. Hyödyllisten asioiden aikaansaantia jopa jarrutettiin, kun rahaa jäi vähemmän käytettäväksi muihin asioihin ja kun haaskattiin aikaa monilta ihmisiltä, jotka olisivat saattaneet olla tekemässä jotain järkevämpää, ellei heidän olisi pitänyt siivoilla yhden perseilijän jälkiä.

+5000 €

Siispä, kun valtio pumppaa rahaa johonkin, ja se sitten aiheuttaa toimeliaisuutta asiaan liittyen, kyllä se kasvattaa BKT:ta. Se, onko siitä mitään konkreettista hyötyä ja seuraako siitä valtiolle tuloja vai pelkkiä lisäkustannuksia, onkin kokonaan toinen kysymys.

Lukija päätelköön itse, mitä tekemistä tällä kaikella on pakolaispolitiikan kanssa. Sitä vain toivon, että BKT:sta lakattaisiin höpisemästä ja sillä lakattaisiin perustelemasta kaikenmoisia höperyyksiä, koska BKT ei kerro, paljonko on tienattu. Samalla voisi lakata vaatimasta erilaisten rahareikien sitomista johonkin tiettyyn prosenttiin BKT:sta.

Ensi kerralla taas jotain kevyempää, leivontaa vaikka.

Apua, kulttuurini on varastettu

Usein saamme kuulla, että "suomalaiset" eivät ole mikään todellinen, geneettisesti määriteltävissä oleva kansa. Länsi- ja itäsuomalaiset eroavat toisistaan enemmän kuin englantilaiset ja saksalaiset. Tällehän on historiallinen syy: ruotsalaiset valloittajat eivät viitsineet aikoinaan eritellä heimoja toisistaan, vaan kaikki vastaan tulleet ruotsia osaamattomat barbaarit olivat heille samaa massaa, ja Suomen alueeksi määrittyi ajan mittaan se, minkä ruotsalaiset saivat venäläisiltä itselleen napattua. Niinpä vielä nykyäänkin hämäläiset ja savolaiset lasketaan suomalaisiksi, mutta vaikkapa lyydejä ja vepsäläisiä ei.

Mutta siis, koska Suomessa on useita kotoperäisiä etnisiä ryhmiä, looginen seuraus on, että moni suomalainen kuuluu etniseen vähemmistöön. Kuten minä itsekin eteläpohjalaisena. Koska Suomessa ei tilastoida ihmisiä heimojen mukaan, voimme vain arvailla pohjalaisten todellista määrää, mutta yritetään kumminkin. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuu 191 232 ihmistä ja Pohjanmaan maakunnassa 180 682, eli yhteensä 371 914. Paljon sieltä on muuttanut porukkaa muualle, mutta sinnekin muutetaan, joten oletetaan nyt, että tuo on edes suuruusluokaltaan lähellä pohjalaisten kokonaismäärää Suomen alueella.

Osuudeksi saadaan 6,75 % Suomen koko väestöstä, mikä on esimerkiksi sama kuin suomenkielisten osuus Ruotsissa ja vähän vähemmän kuin muslimien osuus Ranskassa.

Koska luvussa on mukana myös huomattava määrä ruotsalaisten kolonistien jälkeläisiä, huomaamme, että sen lisäksi, että kuulun etniseen vähemmistöön, kuulun myös alkuperäiskansaan.

Matematiikan vastapainoksi olen luvannut vähäpukeisia naisia.

Pohjalaisille leimallisia kulttuuri-ilmiöitä ovat esimerkiksi:

1) Kommunistien ammuskelu,
2) Punaharmaat salmiakkikuvioiset villapaidat, jotka Jussi-paitoina tunnetaan,
3) Puukkojen kanssa riehuminen.

Tajusin tässä hiljattain, että minun pitäisi olla kovasti järkyttynyt ja vihainen. Ehkä myös täynnä turhautunutta, itkunsekaista raivoa. Identiteetilleni tärkeää kulttuuriani nimittäin hyväksikäytetään ja ryöstetään jatkuvasti kaikenmoisten ulkomaanelävien toimesta.

Olen joskus maininnut pitäväni Talvisota-elokuvasta, joka kertoo kauhavalaisen jalkaväkijoukkueen yrityksistä hillitä Neuvostoliiton invaasiota Taipaleenjoella. Vaikka näyttelijöiden puhuma murre kuulostaakin uskottavalta, tarkempi tarkastelu paljastaa, että sen paremmin elokuvan ohjaaja kuin monet keskeiset näyttelijätkään eivät ole Kauhavalta tai muualtakaan päin Pohjanmaata kotoisin, vaan helsinkiläiset ja espoolaiset ovat elokuvan myötä tehneet härskisti rahaa esittämällä muka-pohjalaisia ammuskelemassa kommunisteja.

Järkyttävää.

Pohjalaiset Duudsonit ja Lauri Tähkä ovat viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tuoneet Jussi-paitojen salmiakkikuvion populaarikulttuuriin, minkä seurauksena sitä näkee muuallakin ja muidenkin kuin pohjalaisten päällä. Asia on edennyt jopa niin pitkälle, että näin kerran Jussi-paidan Helsingissä mustaihoisella tyypillä, eikä kukaan häntä estänyt. Vaate- ja muut firmat ovat lanseeranneet monenmoisia tuotteita monenmoisilla etäisesti Jussi-paitaa muistuttavilla salmiakkikuoseilla, eikä sillä edes ole väliä, ovatko kyseiset firmat pohjalaisia, koska globaalilla kapitalismilla ei ole isänmaata.

Hirvittävää.

Viimeinen niitti tuli, kun pari viikkoa sitten alahärmäläisellä yläasteella löydettiin puukko oppilaalta, joka sattui olemaan turvapaikanhakija. Kyseisessä koulussa on viime aikoina ollut väkivaltatilanteita kotoperäisten oppilaiden ja turvapaikanhakijaoppilaiden välillä, mikä sinänsä on ainakin poliisin mielestä oikein hyvä asia, koska kuulemma oppi tekee hyvää terroristillekin. Sen sijaan se, että Pohjanmaalle eksyneet ulkomaalaiset kopioivat pohjalaisia tapoja puukonheiluttelun suhteen, ei ole.

Eikö mikään ole enää pyhää?

Ylläkäsitellyt asiat tunnetaan nimellä "kulttuurinen appropriaatio". Se on sitä, että joku käyttää tai hyödyntää muiden kuin oman kulttuurinsa tuotteita ja ilmiöitä, tai millään lailla osoittaa mielenkiintoa niitä kohtaan. Tällainen touhu on tietenkin erittäin väärin ja tuomittavaa. Erityisesti enemmistön edustajat eivät saa tehdä sitä vähemmistökansoille, koska silloin he veisivät vähemmistöiltä senkin vähän, millä vähemmistöt vielä voivat ylpeillä ja erottua enemmistöstä. Toisaalta vähemmistöjenkään edustajilta ei katsota hyvällä enemmistökulttuurin omimista, koska sellainenhan on selän kääntämistä omalle perinnölle ja ties mitä muuta valkoisen ylivallan edesauttamista.

Tässä vaiheessahan joku järkevä ihminen saattaisi huomauttaa, että kannattaisi olla ennemminkin vain ylpeä, jos oma kulttuuri on niin mielenkiintoinen, että ihmiset ulkomaita myöten tulevat ja toteavat, että "hei, minäkin haluan kokeilla". Se, että joku toiseen kulttuuriin kuuluva yrittää kopioida asioita, ei mitenkään estä kulttuurin syntyperäisiä edustajia toteuttamasta kulttuuriaan tai vie sitä heiltä pois. Tietysti jos matkiminen on tökeröä tai noloa, siitä on asiallista huomauttaa, mutta suurempi paha olisi kumminkin, jos koko kulttuuri unohtuisi ja kuolisi sukupuuttoon.

Sitten taas jonkinlainen muu kuin järkevä taho saattaisi huomauttaa, että:

Kuvittelisimme vuonna 2017 olevan jo selvää, ettei alkuperäiskansakulttuurin hyväksikäyttö ja eksotisoiminen ole hyväksyttävää. Paheksumme syvästi vastuuttomuuttanne, erityisesti sillä missipiireissä kulttuurinen appropriaatio on jo useaan kertaan käyty keskustelu. Montako kertaa näistä itsestäänselvyyksistä on huomautettava, että viesti menee perille? Ilmeisesti ainakin vielä kerran.

Noin on sanonut Suomen Saamelaisnuoret ry. Pari vuotta sitten järjestö sai paljon tukea ärähdettyään siitä, kun joku bimbo meni missikisoihin kekkaloimaan pilailukaupasta ostetussa saamelaispuvussa, ja ilmeisesti mopo lähti siitä vähän keulimaan, koska nyt järjestö katsoi asiakseen lähettää yllälainatun kannanoton Miss Helsinki -kisan järjestäjille kuvasarjasta, jossa finalistit poseeraavat Amerikan alkuperäiskansojen sulkapäähineitä muistuttavat viritykset päässään, esim.:

Oma suosikkini voittajaksi.

Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen kysyä, että vaikka intiaanipäähineiden matkiminen todettaisiinkin mauttomaksi ja loukkaavaksi, mitä se Saamelaisnuorille kuuluu? Katsotaanpa heidän kotisivujaan. Siellähän todetaankin näköjään, että:

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa.

Ai jaa. Mielestäni jo tekstin alussa todistin, ettei asia ihan noin ole. Tai no, tarkkaan ottaen tuossahan ei sanota, että ainoa alkuperäiskansa, vaan ainoa sellaiseksi virallisesti määritelty. Oli miten oli, tästä loogisesti seuraa kysymys, että mistähän eurooppalaiset sitten ovat tulleet? Avaruudestako? Tietääkseni joissain uusnatsipiireissä kyllä uskotaan ihan vakavissaan, että valkoihoiset ovat tulleet avaruudesta eivätkä siten ole mitään sukua muunvärisille ihmisille, mutta tuskin tuossa ihan sitäkään haetaan, ottaen huomioon, että järjestön puheenjohtaja itsekin on vihreäsilmäinen blondi.

Eurooppalaiset ovat Euroopan alkuperäiskansoja. Kuvittelisin vuonna 2017 olevan jo selvää, ettei tällaisia itsestäänselvyyksiä tarvitsisi enää erikseen sanoa, mutta ilmeisesti ainakin vielä kerran tarvitsee.

Tietysti kuulostaahan "Euroopan ainoa alkuperäiskansa" paremmalta kuin "yksi Euroopan kymmenistä vähemmistökansoista", vaikka ihan jo Brittein saariltakin löytyy useampi porukka, joka saattaisi olla määritelmästä eri mieltä, mutta ei nyt takerruta siihen sen enempää. SSN:n kannanotossa oli siis kyse ihan vaan solidaarisuudesta yhdeltä alkuperäiskansalta toiselle.

Mitäs mieltä Miss Helsinki -kisan puuhahenkilö Martina Aitolehti on asiasta?

”(nauraa) Ei voi olla totta, tämä meni ihan naurettavaksi.”

Kerrankin voin olla Martinan kanssa samaa mieltä. Kun SSN meni kommentoimaan missikisan kuvia Instagrammissa, järjestäjien vastaus oli blokata SSN ja poistaa viestit. Yleensä vastustan ankarasti blokkailua ja deletointia, koska eriävien mielipiteiden hiljentäminen vain tyhmentää, mutta se on ihan ymmärrettävää silloin, kun joku tulee räpättämään jostain niinkin älyttömästä kuin kulttuurinen appropriaatio.

Toivon saamelaisille pelkkää hyvää. Toivon heille mahdollisimman laajaa itsemääräämisoikeutta sekä vahvoja tulevia sukupolvia, jotka tahtovat pitää kulttuurinsa elossa. Siksi minua surettaakin, että saamelaisnuorten etujärjestö näyttää haluavan profiloitua kaikenlaisia intersektionalistisen feminismin aivopieruja nieleväksi ja sylkeväksi uhriutujaporukaksi.

Mitä Saamelaisnuorten sitten pitäisi tehdä? Mitä pitäisi tehdä kenenkään, joka on huolissaan oman kulttuurinsa elinvoimasta, jatkuvuudesta, mediarepresentaatiosta, julkisuuskuvasta tai asemasta valtavirtaisuuksien puristuksessa?

Keskittykää kehittämään ja vaalimaan omaa kulttuurianne. Luokaa sitä lisää taiteen kautta. Pitäkää se arkielämässänne jatkuvasti läsnä esim. vaatetuksessa ja puheenparressa. Ennen kaikkea opettakaa seuraavatkin sukupolvet arvostamaan sitä.

Antakaa muiden tehdä keskenään mitä huvittaa. Jos joku vilpittömästi innostuu kulttuuristanne ja haluaa kopioida siitä jotain, olkaa iloisia ja auttakaa. Se parantaa kulttuurinne asemaa, ei heikennä sitä. Jos joku matkii kulttuurianne typerällä tavalla ja typeristä syistä, antaa matkia. Ei sekään ole teiltä pois. Jos joku pilkkaa, antaa pilkata. Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.

Älkää kieltäkö muita leikkimästä teidän palikoillanne, vaan rakentakaa niillä itse.

Mökkeilyä ja termodynamiikkaa

Lomailu on rankkaa puuhaa, kun koko ajan pitää olla jossain menossa. Ulkomaanreissua ei tänä kesänä sattuneista syistä tullut, mutta pari mökkikeikkaa tähän muutamaan viikkoon on mahdutettu, ja juuri palasin Pohjanmaalta, josta salama tai vastaava oli rikkonut nettiyhteyden, joka sekin osaltaan esti kirjoittelun. No, nyt vihdoinkin pääsee takaisin töihin kitisemään siitä, että olisipa loma eikä tarvitsisi tehdä mitään.

Pääsisipä pian eläkkeelle. Tuskin sekään mitään auttaa, kun sitten emäntä on kuitenkin koko ajan patistamassa, että mennään bingoon ja sauvakävelylle ja sen jälkeen pitää leipoa viski-valkosuklaakuorrutteisia muffinsseja kun lapsenlapset ovat tulossa kylään.

Mutta mökkeilystähän minun piti puhua. Emännän suvulla on mökki Kouvolan suunnalla jonkin sotilastukikohdan kupeessa. Välillä ylitse pörrää laskuvarjoneekereitä, ja tykistön rauhoittavassa jylinässä on mukava rentoutua. Pieni järvi on täynnä joutsenia ja muita sorsia, ja mökkiä ympäröivät mättäät notkuvat mustikoista.

Nyt oli mukava sää. Lämpötila oli siinä 15 asteen kieppeillä, satoi lähes koko ajan ja järveltä puhalsi jäätävä myrskytuuli. Jotkut ihmiset, kuten isäni, ovat sellaisia, että sääsket eivät syö heitä kuin pakon edessä, ja silloinkaan he eivät saa pistoista allergisia reaktioita, jotka täplittäisivät naaman punavalkoiseksi ja valvottaisivat kutinallaan. Jostain syystä minä en ole kyseisiä ominaisuuksia perinyt. Tuossa säässä pystyi vähän ulkoilemaankin.

Joka päivä tietysti saunottiin. Oli mukavaa, kun oli kunnon puukiuas, jolla saunan sai nopeasti lämmitettyä 120 asteeseen. Tästä tulikin mieleeni eräs modernin taikauskon ilmentymä, josta olen ennenkin kuullut, mutta nyt kauhukseni havaitsin emännänkin uskovan siihen. Tai ei varsinaisesti uskovan, vaan toistavan vain sen kummemmin kyseenalaistamatta muilta kuulemiaan oppeja, mikä toki sinänsä on vielä kauhistuttavampaa.

Oletetaan, että käytössä on kolmenlaista vettä. Kiehuvan kuumaa vettä, jota on kiukaan padassa hyvin rajallinen määrä; kylmää vettä, jota on kaivosta saatavilla käytännössä rajattomasti; ja haaleaa vettä, joka on edellisten sekoitus ja jota sitäkin mielellään säästelisi peseytymiseen. Mitä näistä käytetään löylynheittoon?

Itse tietysti valitsin sen, mitä ei tarvitse säästellä, mutta emäntä närkästyi, että kylmä vesi rikkoo kivet. Pitäisi käyttää lämmintä vettä, että nopean lämmönvaihtelun aiheuttama supistuminen olisi vähäisempää eikä aiheuttaisi kiviin niin suuria sisäisiä jännitteitä.

Seuraavaksi aion käyttää matematiikkaa, ja kuten täällä Porstuassa on tapana, kompensoin sen lukijoissani aiheuttamaa mielipahaa laittamalla kuvia vähäpukeisista naisista:

Viehättävä assistenttini Diana.

No niin. Kyllähän se on totta, että nopea lämpötilan lasku aiheuttaa aineessa enemmän tai vähemmän äkillistä supistumista, ja kiinteässä ja joustamattomassa materiaalissa, kuten kivessä, se aiheuttaa ajan mittaan halkeilua ja rapautumista. Kuulemma kivien kunto vaikuttaa löylyjen laatuun ja sähkökiukaissa myös toimintavarmuuteen, joten asia on syytä ottaa huomioon.

Kylmä vesi on lämpötilaltaan ehkä noin 10-asteista. Lämmin pesuvesi taas korkeintaan 40-asteista. Kiehuvaa vettä ei ole varaa käyttää, joten se jätetään pois laskuista. Jokainen peruskoulussa 7. luokalle asti päässyt muistanee, ettei tuo tarkoita, että lämmin vesi olisi 4 kertaa kylmää lämpimämpää, vaan lämpölaskuissa kuuluu käyttää kelvineitä celsiuksien sijasta, jolloin molempiin lukuihin lisätään 273,15. Pyöristetään blogistin näppäilyjen vähentämiseksi lähimpään kymmeneen, eli kylmä on 280-asteista ja lämmin 310-asteista. Lämmin on siis vajaat 11 % kylmää lämpimämpää.

Sitten halutaan tietää, kuinka kuumiksi kiukaan kivet tulevat. Se tietysti riippuu täysin niin kiukaasta kuin siitäkin, kuinka kuumista löylyistä kukakin tykkää, joten yleispätevää lukua ei voida saada, vaikka kuinka mittailtaisiin. Täällä on sentään joitain mittauksia tehty, jolloin kiukaan saunontalämpötilaksi ollaan saatu n. 550 celsiusta eli 820 kelviniä.

Kiukaan ja veden lämpötilaero kylmän veden kanssa on 540 astetta, lämpimän veden kanssa 510 astetta. Kylmän veden kanssa lämpötilaero on siis 5,9 % suurempi. Eihän tämä vielä tähänkään jää, vaan veden kiehuttaminen kaasuksi vaatii paljon enemmän energiaa kuin lämmittäminen kiehuvaksi. Pieni hetki, lunttaan lukioaikojen taulukkokirjastani...

Lämpömäärän laskukaava on Q = cmΔt, jossa c on aineen ominaislämpökapasiteetti, m on massa ja Δt on lämpötilan muutos. Kirjan mukaan veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 kJ/kgK, ja oletetaan, että heitetään vettä desin verran eli 0,1 kg. Sitten erikseen höyrystymisen kaava, joka on Q = rm, jossa r on aineen höyrystymislämpö, joka vedellä kirjan mukaan on 2260 kJ/kg.

Lyödään luvut kaavaan. Kylmän veden pitää lämmetä 90 astetta, jolloin veden lämmitys kiehuvaksi vie 37,71 kJ. Lämmin vesi lämpiää 60 astetta, jolloin se vaatii 25,14 kJ. Kun vesi on saatu 100-asteiseksi, se pitää vielä muuttaa nesteestä kaasuksi, mikä molemmissa tapauksissa vie saman 226 kJ.

Kylmä vesi siis jäähdyttää kiviä yhteensä noin 264 kJ, ja lämmin 251 kJ. Eroa on 5 %:n verran. Jopa jääkylmän ja kiehuvan veden välinen ero olisi vain 18,5 %.

Jos jollain on termodynamiikka tuoreemmassa kuin 13 vuotta vanhassa muistissa, laskelmiani saa korjata, mutta tämän perusteella johtopäätökseni on, että löylyveden lämpötilalla on merkitystä suunnilleen sen verran, että kestävätkö kivet käyttöä 10 vai 9,5 vuotta. Päättäköön kukin itsekseen, kuinka tärkeää se on. Itse en jaksa edelleenkään ruveta asiasta stressaamaan.

Hitto. Ei minun noin syvällisiin laskuihin pitänyt mennä. Pakko se kuitenkin oli, koska muuten joku olisi huomauttanut. Laitetaan vielä toinenkin kuva.

Noin. Vieläkin joku tulee varmasti vaatimaan, että minun pitäisi samalla laskea, montako astetta kivien pinta ehtii noilla lukemilla jäähtyä ja laskea sen perusteella lämpölaajenemisen tarkka arvo, enkä minä sitä enää osaa. Minä olen humanisti nykyään. Turistaan vaikka kirjallisuudesta tai jostain. Mökillä tuli luettua tekemisen puutteessa melkoinen läjä kirjoja, joten ehkä niistä sitten ensi kerralla.