Tissit näkyvillä

Kuten tiedämme, ihmiset pääsääntöisesti luopuivat metsästäjä-keräilijäyhteisöistä noin 10 000 vuotta sitten (plus miinus pari tuhatta), jolloin maanviljelyksen keksiminen mahdollisti paikoilleen asettumisen ja suuremman väestönkasvun. Suurempi yhteiskunta mahdollisti monipuolisemman ammatteihin erikoistumisen tuottaen siten enemmän vaurautta, minkä lisäksi suuremmalla yhteisöllä oli enemmän voimaa ja turvaa barbaareja ja viholliskansoja vastaan.

Todellisuudessahan perimmäinen syy kaupunkien keksimiselle ei ollut tuo, vaan se, että ihmiset saavat mielihyvää loukkaantumisesta, ja mitä enemmän ihmisiä ympärillä on, sitä enemmän tilaisuuksia heillä on tuntea närkästystä toistensa tekemisistä.

Erityisesti tunteita kuumentavat kaikenlaiset seksijutut. Sellaisiksi lasketaan oikeastaan kaikki ruumiintoiminnot ja -eritteet, koska mistäs sitä ikinä tietää, mistä joku pervo kiihottuu, ja on parempi pelata varman päälle, kuin vahingossa hyväksyä jotain, jota ei tarvitsisi hyväksyä.

Tämänpäiväisestä aiheesta en ole ennen kirjoittanut, koska en ole pitänyt sitä millään tavalla kiinnostavana tai tärkeänä, mutta sattuneesta syystä se on viime aikoina tullut minullekin ajankohtaiseksi. Kyse on siitä yhteiskuntarauhaa jatkuvasti uhkaavasta Damokleen miekasta, että kuka tahansa nainen saattaa koska tahansa repiä vaatteet päältään väkijoukossa ja ruveta hieromaan tissejään viattomien sivullisten naamaan.

Eli siis julkisella paikalla tapahtuvasta vauvan rintaruokinnasta.

Tissien esittely julkisilla paikoilla on kuulemma törkeää. Asiaa perustellaan siten, että eihän kukaan mieskään saa vetää asema-aukiolla housujaan nilkkoihin ja esitellä turisteille kyrpähelikopteriaan. Jos ette usko, verrataan kuvia:

Viehättävä assistenttini Denise on verhonnut vartalonsa siveellisesti.

Kansalaisaktivisti Teri Niitin dokumentoimaa offensiivista rietastelua.

Siinäs näette. Tuo Niitin kohu oli kyllä jo vuosi sitten, mutta kuten sanoin, ei minua kiinnostanut kirjoittaa aiheesta kuin vasta nyt. Sivuhuomautuksena täytyy kyllä siitä sanoa, että näköjään seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo on jo toteutunut Suomessa täydellisesti. Siitä todistaa se, että julkihomo voi esittää tiukkapipoisia kommentteja tuntemattomien sivullisten siveellisyydestä ilman minkäänlaista ironian- tai suhteellisuudentajua.

Meinaan vaan, että homojen jos keiden luulisi ymmärtävän, että "se inhottaa minua jollain epämääräisen määrittelemättömällä tavalla" on hyvin huono peruste kieltää tai tuomita yhtään mitään.

Mutta joo, joskus muinoin oli lehdessä lukijakysely aiheesta, ja kommentteja tuli puolesta ja vastaan. Mitä yhteistä huomaatte seuraavissa vastustavissa kommenteissa?

1. Minua ainakin inhottaisi kaupassa nähdä jonkun imettävän lastaan.

2. Mä en todellakaan halua katsella imetystä kaupassa, ravintolassa, enkä missään muallakaan!

3. Minua ei häiritse vaan säälittää, jos joku imettää julkisesti.

Minua inhottaa, minä en halua. Sitä ei vaivauduta kertomaan, mikä siinä inhottaa. Ilmeisesti asia on niin itsestäänselvä, että sen kertominen olisi vain lukijan ajan haaskaamista. Jos joku julkisen imetyksen vastustaja lukee tätä, kommenteissa saa selittää asian minullekin. Ja mielellään sitten jokin looginen ja järkevä peruste, jollainen ei ala mainituilla ilmaisuilla "minua inhottaa" tai "minä en halua", kiitos.

Eihän tässä voi olla kyse siitäkään, että tissien näkyminen olisi epäsopivaa, tai että nähdyt tissiyksilöt olisivat epäesteettisiä. Imetyksessä kun ei yleensä näy kuin noin kymmenesosa tissiä, ja senkin näkee vain, jos erikseen kuikuilee sinnepäin. Tissin näkemiseltä välttymiseen ei siis edes tarvita sitä, että katsoo jonnekin muualle, vaan riittää, ettei aktiivisesti yritä nähdä tissiä.

Itse asiassa, jätetäänkin tuo edellinen kysymys kysymättä. Eihän sillä ole väliä, miksi kukakin närkästyy. Närkästyksen tunne kun on puhtaasti henkilökohtainen ja subjektiivinen, joten ei kenelläkään ole asiaa mennä sanomaan toiselle, että et sinä tuosta saa närkästyä. Suomessa on normaalia pahoittaa mielensä ohikulkijan hatusta, niin miksei sitten ruumiinosastakin. Muutenkin närkästyminen on enemmänkin närkästyksen kokijan kuin kohteen ongelma.

Niinpä hyväksynkin sen, että imetyksen näkeminen on joidenkin mielestä ärsyttävää. Kysyn siis uuden kysymyksen. Kumpi on ärsyttävämpää: imetyksen näkeminen, vai pää punaisena nälkäänsä kirkuvan kersan kuunteleminen?


Eipä tässä muuta, paitsi lopuksi pahoitteluni teille Googlen käyttäjille, jotka erehdyitte tänne hämäävän otsikon houkuttelemina. Sovittelun eleenä tarjoan teille vielä toisen kuvan viehättävästä assistentistani Denisestä siveellisesti vaatetettuna:

Matemaattisesti tarkasteltunahan kaksi kuvaa, joissa tissit ovat osittain näkyvillä, on sama asia kuin yksi kuva, jossa ne ovat kokonaan näkyvillä.

Juntti ei taaskaan tajua

En vieläkään haluaisi kirjoittaa pakolaisjuttuja. Nyt onneksi tuli mediaan toinenkin puheenaihe, eli lakkoilut ja mielenosoitukset, mutta en haluaisi kirjoittaa niistäkään. Eihän minulla mihinkään lakkoiluun ole aikaa. Keksitäänpäs siis jotain muuta.

Jokin aika sitten kirjoitin asioista, joita en ymmärrä. Ajattelin jatkaa tätä sarjaa, koska ymmärsin, että sen lisäksi, etten ymmärrä kaikkia asioita, en aina ymmärrä toisia ihmisiäkään. Yleensähän se tarkoittaa, että sellaiset ihmiset ovat väärässä, ja sellainen ärsyttää.

1. Tyypit, jotka käyttävät persoonapronominia "hän" lemmikeistä.

Yleensä nämä ovat vanhempia naishenkilöitä. Joo, ymmärrän, että pidätte koiristanne enemmän kuin useimmista ihmisistä. Objektiivisestikin tarkasteltuna ne ovat varmaan fiksumpia kuin monet ihmiset. Mutta ettehän te sano ihmisistäkään "hän" normaaleissa yhteyksissä, vaan vain "se".

Lopettakaa jo. Eivät ne elukkanne siitä ihmisiksi muutu.

Asiaan liittymättä, tuli muuten mieleen, että vaikka en olekaan millään lailla koiraihminen, naapurin rouvalla on aivan älyttömän suloinen koira. Ihan oravan näköinen. Joku pomeraani tai sinne päin.

Tuollainen.

Niin ja kerätkää niiden lemmikkienne paskat. Jos minä paskantaisin teidän kynnyksellenne ja selittäisin sitten, että on se ihan OK, koska kyllä sade huuhtoo sen aikanaan pois, minuthan vietäisiin piipaa-autolla pehmustettuun huoneeseen. Mutta sitten kun samaa tavaraa levitellään koiran perseestä samalla argumentilla, se onkin yhtäkkiä ihan normaalia?

2. Tyypit, jotka kehuskelevat viinapäällään.

Minulla on huono viinapää. Pääasiassa se johtuu siitä, etten ryyppää kuin muutaman kuukauden välein, eikä minulle siis pääse kehittymään toleranssia. Jotkut kuitenkin kehuskelevat suureen ääneen sillä, että juovat kenet tahansa pöydän alle, ja pohjiksikin pitää ennen baariin lähtöä vetää koko mäyräkoira, että tuntuu missään.

Mitä ihmettä? Mitä hienoa on siinä, että humalaan pääseminen edellyttää litrakaupalla viinaa? Itse olen oikein tyytyväinen siihen, että baari-illalle ei tule hintaa viittäkään kymppiä.

Kävinkin perjantaina baarissa erään lesbokaverin kanssa. Oli jännä reissu. Pitkästä aikaa ovella kysyttiin paperit, ja kauan aikaa portsari syynäsi ajokorttiani miettien, että onkohan tämä väärennetty vai voiko tuo nulikka muka olla vuodelta -82. Päästiin sisään kuitenkin.

Baaritiskillä sanoin, että "tummaa olutta", ja tästä joku mukava vieressä seissyt keskipohjalainen riemastui heti, että pohjalaisia täällä. En vieläkään ymmärrä, miten hän pystyi sen noista kahdesta sanasta päättelemään. Eihän Pohjanmaalla edes juoda olutta, vaan kaliaa.

Sitten vielä siirryimme karaokebaariin, jossa lauloimme tämän:

3. Tyypit, jotka tykkäävät lesboista, mutta eivät homoista.

Tästä olen maininnut ennenkin, mutta tuli vain tuosta lesbokaverista mieleen. Sen ymmärrän, että moni paljon mieluumin ajattelee lesboja puuhissaan kuin homoja, mutta eihän nyt ole siitä kyse, vaan joillain tämä on kehittynyt pidemmälle siihen, että he suhtautuvat lesboihin paljon suopeammin ja hyväksyvämmin kuin homoihin. En ymmärrä, millainen logiikka tässä on taustalla.

Otetaanpas nyt järki käteen ja käytetään matematiikkaa. Mitä enemmän yhteisössä on homomiehiä, sitä enemmän jää vapaita naisia kritisoijalle itselleen, joka tyypillisesti on heteromies. Sen sijaan mitä enemmän yhteisössä on lesbonaisia, sitä harvemmista naisista kritisoija joutuu kilpailemaan muiden miesten kanssa; varsinkin, jos vielä homomiehet halutaan käännyttää heteroiksi.

Ettekä te niiden lesbojen väliin kolmanneksi pääse kuitenkaan.

Jos siis ylipäänsä pitää murehtia toisten seksijuttuja, kaikkein loogisinta heteromiehen näkökulmasta olisi kannustaa muita miehiä homoilemaan ja samalla paheksua lesboja.

Aihe vaatii kuvitukseen kiintiöhomoja.

4. Lakkoilu on perseestä.

Kirjoitetaan nyt sitten vähän siitä lakostakin. Tässä ei niinkään ole kyse siitä, etten ymmärtäisi, vaan ihan vain ärtymyksen purusta.

Pääkaupunkiseudulla ihmiset omistavat auton paljon harvemmin kuin muualla keskimäärin. Meilläkin, jos autoa tarvitaan, joudutaan lainaamaan emännän vanhempien kakkosautoa. Tämä johtuu monesta tekijästä, kuten kohtuuhintaisen säilytyspaikan löytämisen vaikeudesta, muutenkin korkeista asuinkustannuksista ja siitä, että julkinen liikenne on niin hyvä, ettei omaa autoa juuri koskaan tarvitse.

Paitsi niinä päivinä, jolloin on lakko. On aivan sama, mikä porukka menee lakkoon ja mistä syystä, ensimmäisenä julkinen liikenne pysähtyy, kun nekin haluavat auttaa työtaistelussa. Nyt oli sitten yleinen mielenilmaus, jolla haluttiin auttaa erityisesti persaukisia vuorotyöläisiä, eli siis juuri minua.

Olikin aivan jumalattoman autettu olo, kun perjantaina piti päästä keskustaan.

Julkinen liikenne ei ole olemassa pääomaa, elinkeinoelämää tai päättäjiä varten, vaan tavallisia persaukisia kansalaisia varten. Kun se menee lakkoon, se häiritsee korkeampia tahoja korkeintaan vain välillisesti häiritsemällä tavallista kansaa.

Eiväthän poliisit ja sairaanhoitajatkaan lakkoon mennessään kokonaan toimintaansa lopeta. Aina sinne muutama jää vahtimaan, ettei koko yhteiskunta leviä käsiin sillä aikaa.

Juntti ei tajua

Ihmiset, jotka minut tuntevat, ovat aina olleet vahvasti montaa mieltä älykkyystasostani. Tämä johtuu tavastani ymmärtää ja hahmottaa asioita. Monet asiat ymmärrän nopeasti ja helposti, mikä saa ihmiset luulemaan minua fiksuksi. Jotkin toiset asiat ymmärrän erikoisella tavalla, mikä saa toiset pitämään minua aivan idioottina, kun he vuorostaan eivät ymmärrä minun selitystäni. Sitten on paljon ihan arkielämäänkin liittyviä asioita, joita en saa kaaliini mahtumaan ollenkaan.

Pari tekstiä sitten julkaisin jo yhden feministisen ihmetyksenaiheen, mutta onhan näitä lisääkin. Katsotaanpas muutama:

1. Maksulliset vessat

Tästähän minä tämän kirjoituksen keksinkin. Tämä olisi oikeastaan pitänyt laittaa aikaisempaan kirjoitukseeni, jossa valittelin Helsingin rautatieasemalla kaikkialla läsnäolevaa kerjäämistä ja pummimista, mutta en muistanut, enkä viitsinyt enää lisätä jälkeenkäänpäin. Kaiken muun lisäksi siellä pitää vielä maksaa, että pääsee vessaan.

En ymmärrä. Eiväthän he tee minulle palvelusta tarjoamalla vessaa käyttööni. Minä teen heille palveluksen, kun käytän heidän vessojaan (sen sijaan, että kuseskelisin pitkin seiniä). Ja kun aseman ympäristössä kulkee, voi selvästi hajusta huomata, että läheskään kaikki eivät viitsi maksaa päästäkseen moisen palveluksen tekemään.

Mitäs muuta?

2. Pesäpallon junttistatus

Kävimme viime viikolla Pohjanmaalla ja samalla piipahdimme emännän isoisän luona Alajärvellä. Hän halusi maksaa meidät pesäpallo-otteluun, ja mikäs siinä. En olekaan koskaan käynyt, ja kokemukseni lajista rajoittuvat täysin peruskoulun liikuntatunteihin.

Olin positiivisesti yllättynyt. Urheilu ei kiinnosta minua, mutta jos kiinnostaisi, pesäpalloa voisin ruveta seuraamaan, koska se on taktinen ja suorastaan älyllinen laji. Se vain oli ikävää, että siellä on menty amerikkalaiseen yhdeksän vuoroparin systeemiin. Ainakin koulussa meille opetettiin, että vuoropareja on vain kolme. Sitten vielä tarvittiin yksitoista paria rangaistuslaukauksia, että lopputulos selvisi, ja lopuksi vielä Hyvinkää voitti. Minulle olisi riittänyt puolet lyhyempikin ottelu.

Mutta joo, se asia, mitä en tässä ymmärrä, on se, että miksi ihmeessä pesäpallon kaltaista taktiikkapeliä pidetään junttien pelinä? Varsinkin kun samalla nopeatempoisia kontaktilajeja pidetään täysin salonkikelpoisina ja sivistyneinä.

3. Sisustuksen väriskaalat

Samalla reissulla piipahdimme Keskisen kyläkaupassa. Emäntä mietti koristetyynyjä sänkyyn, mutta en tajunnut hänen värivalintaansa. Jos makuuhuoneessa on siniset verhot, miksi siitä seuraa se, että päiväpeiton on oltava sininen? Ja miksi siitä taas seuraa, että koristetyynyjenkin on oltava sinisiä? Ja miksi kylpyhuoneessa pyyhkeiden pitää olla sinisiä, jos suihkuverhokin on?

Tässä helppokäyttöinen taulukko, jolla väriyhdistelmiä voi suunnitella.

Jos minä saisin sisustaa, käyttäisin lähinnä mustaa, verenpunaista ja pääsiäistipunkeltaista. Päiväpeittona käyttäisin karhuntaljoja, vaikka sänkyni ei koskaan olisikaan pedattu. Seinälle laittaisin ristikkäin olevia miekkoja, enkä mitään abstrakteja maalauksia. Koska olen eläinrakas, hankkisin lisää terraarioita. Valaisimina olisi kristallisia kattokruunuja, sohva olisi nahkapäällysteinen ja verhot sellaista raskasta samettia. Sohvan takana olisi tietenkin korotettu poreallas, josta voisi katsoa TV:tä.

Ehkä on sittenkin parempi antaa emännän sisustaa. Makuni näyttää olevan turhan kallis. Jatketaan seuraavaan aiheeseen, ennen kuin tulee koko kämppä suunniteltua.

4. Islam Suomessa

Laitetaan nyt jotain järkevääkin. Mutta joo, länsimainen kulttuuri on poikkeuksellisen avarakatseinen ja uusiin asioihin suopeasti suhtautuva. Tämä on johtanut ennennäkemättömään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, mutta myös siihen, että länsimaissa on paljon porukkaa, joka suhtautuu apaattisesti omaan kulttuuriinsa. Heidän mielestään ulkomaalaisilla on kaikkia hienon eksoottisia tapoja ja perinteitä, kun taas omat vastaavat ovat arkisia ja tylsiä.

Ymmärrän siis, jos joku on sitä mieltä, että olisi kiva saada maahan ulkomaalaisia tuomaan vähän väriä elämään. En ole samaa mieltä, mutta siis tajuan, mistä kiikastaa.

Ymmärrän senkin, jos joku on niin tyhmä, ettei hallitse syy- ja seuraussuhteita. Esim. jos joku katsoo vaikka Piilaaksoa ja huomaa, että se on menestynyt ja monikulttuurinen paikka, ja sitten tyhmyyttään vetää johtopäätöksen, että Piilaakso on menestynyt, koska se on monikulttuurinen, sen sijaan, että tajuaisi Piilaaksossa maksettavan kovaa palkkaa ammattilaisille, mikä houkuttaa porukkaa ympäri maailman. Nimenomaan koulutettua asiantuntijaporukkaa, eikä mitään vuohipaimenia.

Ymmärrän siis, miksi jotkut erehtyvät hinkumaan monikulttuurisuutta. Se, mitä en ymmärrä, on että miksi monikulttuurisuuden hienoimpana ilmentymänä nähdään nimenomaan muslimien saaminen Suomeen? Jos somalin ylläpito maksaa veronmaksajalle 14 000 € vuodessa, asiaa perustellaan sillä, että saksalainen tuottaa 2 000 € plussaa ja onhan se nyt aivan sama, otetaanko somaleja vai saksalaisia, koska molemmat kuitenkin ovat homo sapienseja.

Sitten päästään lukemaan tapauksista, joissa parikymppinen kloppi päättää murhata siskonsa koko perheen tukemana, koska tämä "ei noudattanut perheen kulttuurin ja islamin mukaisia perinteitä", ja kun asiasta ruvetaan puhumaan, "pitää kuitenkin puhua niin, ettei polttomerkitse mitään ryhmää".

Onko se nyt vain niin, että muslimien suvaitseminen on hienompaa kuin saksalaisten suvaitseminen, koska se on vaikeampaa?

5. Naamalävistykset

Laitetaan vielä yksi, koska tällaisissa listoissa 5 on parempi luku kuin 4.

Hyi hitto. Lopettakaa nyt jo.

Vilpitön kysymys feministeille esineellistämisestä

Kuten saatoitte jo arvata, jäin viiden viikon kesälomalle juhannuksen jälkeen. Koska heinäkuu on täynnään mökki- ja muita lomareissuja, päivitystahtini on hidastunut, eikä parannusta näy ennen elokuuta. Katsotaan nyt kuitenkin, jos vähän jotain saisi aikaiseksi.

Asiaan. Viime kerralla nimimerkki AT valitteli sitä, ettei tekstini kuvituksessa ollut lainkaan vähäpukeisia naisia, ja havaitsin, että se on aivan totta; kokonaista neljä tekstiä on mennyt konventionaalisemmilla luontokuvilla. Koska sitä saa, mitä tilaa, tässä ensi hätään Porstuan markkinointipäällikkö Candice:

Normaalitilanteessa olisin jättänyt asian tähän ja siirtynyt johonkin toiseen aiheeseen. Vaikkapa ihmettelemään sitä, että kun nyt joukkoraiskaaminen on vihdoin laillistettu Suomessa, ja tämä asia on herättänyt varsinkin sosiaalisesti aktiivisissa nuorissa naisissa valkohehkuista raivoa, niin miksi se sama porukka edelleen inhoaa persuja ja kannattaa vihervasemmistoa, vaikka persut ovat suunnilleen ainoa maininnanarvoinen poliittinen taho, joka oikeasti haluaisi tehdä asialle jotain, kun taas vihervasemmisto mielellään lakaisisi koko asian piiloon, koska se on huonoa mainosta monikulttuurisuudelle?

Tuohonkin saa kommenteissa vastata joku, joka kokee kuuluvansa kyseiseen ryhmään, mutta nyt haluan jatkaa tuosta ylläolevasta kuvasta. Olen nimittäin viime päivinä pitkästä aikaa lueskellut feministien kirjoituksia, minkä seurauksena tietoisuuteni on laajentunut ymmärtämään, että joitain tuollaiset kuvat ärsyttävät. Ne kuulemma "esineellistävät ja alistavat" naisia.

En nyt kehtaa aliarvioida vastaväittäjiäni esittämällä, että kyse olisi vain kateellisten ruikutuksesta, vaikka voihan siinä sitäkin olla. Kyllähän minä periaatteessa ymmärrän senkin, jos jotkut miehet pahoittavat mielensä, kun naiset mylvivät kiimassa joidenkin Hunksien tai Antti Tuiskun keikoilla. Itse asiassa kuulemma miehet närkästyvät paljon helpommin siitä, kun nainen vihjaa mitenkään kiinnittävänsä huomiota ulkonäköön, kuin naiset vastaavassa tilanteessa, mutta antaa naisblogistien kirjoittaa siitä.

Feministinen väite on, että kun mies esim. kuolaa ohi kulkevan naisen persettä, hän "esineellistää". Suomeksi sanottuna hän unohtaa ja ohittaa epäkiinnostavana naisen luonteenpiirteet, taustat, mielipiteet jne. ja kiinnostuu ainoastaan fyysisessä mielessä, jolloin hän painaa naisen alempiarvoiseen asemaan kuin jos hänen tilallaan olisi mies.

Feministisessä diskurssissa naisten ulkonäön ihailu on itse asiassa raiskaus.

Eihän se niin mene. Tuntemattomat miehet eivät ole miesten mielestä kiinnostavia millään tasolla, joten jos mies kiinnostuu naisesta edes fyysisesti, silloinhan hän nimenomaan korottaa tämän miesten yläpuolelle. Se, kaipaavatko naiset tällaista ylistystä, on sitten eri asia, mutta alistamisesta on turha puhua. Eivät kai feministit tosissaan usko, että miehet jättävät toisten miesten perseet kyyläämättä ihan vain veljellisestä kunnioituksesta?

Ymmärrän, että naiset olisivat mieluumin kiinnostavia henkisten ominaisuuksiensa perusteella, mutta eihän niistä voi kiinnostua, ellei niistä tiedä. Satunnaisista vastaantulijoista ei tiedä muuta kuin ulkonäön, eikä sen perusteella voi yleensä vetää johtopäätöksiä luonteesta.

Kadulla huutelu ja viheltely varmasti on naisille ahdistavaa ja soisinkin sen loppuvan sikäli kun sitä tapahtuu (en muista Suomessa nähneeni), joskin uskon, että siitä suurimmasta osasta ovat vastuussa kömpelöt nulikat, jotka eivät vain tiedä, miten naisille puhutaan. Keski-ikäisten äijien tytöttelykommentteja taas on turha tuoda tässä yhteydessä esille, koska ne suhtautuvat ihan yhtä alentuvasti nuoriin miehiinkin.

No joo, on se katutuijotus epäkohteliasta, koska ainahan tuijotus on. Mutta entäs tuo ensimmäinen kuva? Millä lailla koko naissukua alistaa se, että miehet katsovat kuvaa jostain yksittäisestä naisesta, joka on vapaaehtoisesti (ja kohtuullista rahallista korvausta vastaan) mennyt kuvattavaksi?

Kun miehet katsovat tuollaisia kuvia, se ei ole esineellistämistä, vaan ihailua. Se ei ole alistamista, vaan ylistämistä.

Kyllä tätä varmasti lukee joku feministikin. Haluaisin, että joku teistä ihan oikeasti vääntäisi tämän asian minulle rautalangasta, koska en ymmärrä.

Kerta kiellon päälle: sisko kuvasi aksolotlin lomareissullaan Lontoon akvaariossa.

Ensi kerralla sitten taas politiikkaa.