Homoista ja neekereistä

Hiljattain olin töiden takia lisäkoulutuksessa. Kahdeksanhenkisestä ryhmästämme osa oli aivan uusia alalla, ja he sitten kyselivät meiltä kokeneemmilta kaikenlaista liittyen työn arjen sellaisiin aspekteihin, jotka eivät välttämättä koulutuksessa tule vastaan. Yksi kysymys oli, että millainen oli ensimmäinen työpäivämme.

Siitä on jo sen verran aikaa, ettei se ole kovin tuoreessa muistissa, mutta päällimmäisenä siitä jäi mieleen eräs parisuhdetilannettani kyselevä nuori mies, joka kuului sekä etniseen että seksuaaliseen vähemmistöön.

En tietenkään kuvaillut tapausta noin korrektein termein, vaan käytin sanoja, jotka minulle 90-luvulla koulussa opetettiin. Kollegani antoivat sitten järkyttyneillä reaktioillaan ymmärtää, että niin ei olisi saanut sanoa.

Tosiaan, olen vielä sitä sukupolvea, jolle koulussa opetettiin, että mustaihoista ihmistä sanotaan neekeriksi. Sittemmin minulle on toistuvasti kerrottu, että enää ei saa sanoa, koska se on loukkaavaa, ja perusteluksi tälle uudelle loukkaavuudelle on vain todettu, että "kieli kehittyy".

Tarkemmin sanottunahan kyse ei ole niinkään kielen luonnollisesta kehittymisestä, vaan siitä, että joskus vuosituhannen vaihteessa joku maailmanhalaaja huomasi sanan "neekeri" muistuttavan läheisesti englanninkielistä sanaa "nigger", joka on loukkaava, ja veti sitten johtopäätöksen, että koska sanat ovat niin samankuuloisia, varmaan ne sitten tarkoittavatkin samaa. Siis vähän samaan tapaan kuin "fasismia" ja "rasismia" pidetään toistensa synonyymeinä, koska eihän niissä ole kuin yhden kirjaimen ero.

Porstuan monikulttuurisuuskoordinaattori Vanessa vastustaa viran puolesta kaikkea yllämainittua.

Jos nyt joku odottaa, että tällä kirjoituksella vaatisin itselleni oikeutta puhua neekereistä koska aina ennenkin on puhuttu, en minä siihen jaksa ruveta. Aivan sama se minulle on. Sen sijaan haluan tarkastella tuota "kielen kehittymisen" prosessia.

Nythän on niin, että tällaiset sanat eivät yleensä ole lähtökohtaisesti loukkaavia, vaan sanan merkitys ja sitä myötä loukkaavuus kehittyy täysin sen mukaan, miten sanaa käytetään. Jos alun perin kohteliasta tai neutraalia sanaa ruvetaan käyttämään pääasiassa ikävissä yhteyksissä, on aivan normaalia, että sana saa ikävän kaiun ja siitä ruvetaan loukkaantumaan. Kielitieteessä ilmiö tunnetaan nimellä "pejoraatio". Sen vastakohta on "amelioraatio", mistä hyvänä esimerkkinä on keskiaikaisenglantilainen sana "cniht", joka tarkoitti tallipoikaa tjsp., ja jota nimitystä käytettiin pilkallisesti ritareista. Nimitys vakiintui, menetti loukkaavuutensa ja sai nykyisen muotonsa "knight".

Mutta joo, jos "en tykkää neekereistä, neekerit vattuun Suomesta"-kannanotot ovat paljon yleisempiä kuin "rakastan neekereitä, lisää neekereitä Suomeen"-vastaukset, kyseinen sana muuttuu äkkiä loukkaavaksi, ja siihen on aivan turha tulla lässyttämään, että kun 90-luvullakin.

Nyt vain tuleekin vastaan se ongelma, ettei asia rajoitu "neekeriin", vaan se pätee kaikkiin korvaaviin kiertoilmauksiinkin.

Kuka vielä muistaa sen ajan, kun piti puhua "värillisistä" ettei loukkaisi? En minä ainakaan. Nykyään törmää usein jo siihen, että sanaa "tummaihoinen" käytetään vaimealla äänellä ja anteeksipyytävästi, ettei vaan kukaan epäilisi rasistiksi. Niin kauan, kun kyseiset ihmisryhmät näkyvät julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa pääosin negatiivisesti, niin kauan heitä tarkoittavat neutraalit sanat pejoroituvat, ja rasisminvastustajat joutuvat juoksemaan rasisteja kielellisesti pakoon ja keksimään yhä uusia kiertoilmauksia pysyäkseen askeleen rasistien edellä. Lopputuloksena meillä on iso liuta loukkaavia sanoja ja hyvin vähän hyväksyttyjä, eikä niidenkään hyväksyttävyydestä voida olla kovin varmoja.

Mikäs tähän voisi auttaa? No, tarkastellaanpa sitä toista vähemmistöä, eli homoja. Jostain syystä suhtautuminen homoseksuaaleja tarkoittaviin sanoihin on täysin päinvastainen kuin tummaihoisia tarkoittaviin sanoihin, vaikka molemmat ryhmät ovat puolestaloukkaantujien mukaan suurin piirtein yhtä vihattuja ja syrjittyjä.

Vaikka englannin kielessä sana "homo" on samalla tavoin loukkaava kuin "nigger", ja vaikka Suomessa "homo" on kenties kaikkein yleisin miestenvälinen haukkumasana, jostain syystä homot eivät närkästy, jos heitä sellaisiksi sanoo ja sanovatpa he vielä itsekin niin. Voisi jopa sanoa, että he ovat ikään kuin omineet sanan itselleen. Koska sanaa käytetään rutiininomaisesti arkikielessä neutraaleissa merkityksissä, se ei pejoroidu, eikä ole tarpeen keksiä sille kiertoilmauksia. Päin vastoin, jos joku välttämättä haluaa loukata homoja haukkumasanoilla, hän joutuu käyttämään uudissanoja kuten "hintti" tai "homppeli".

Mitä voimme päätellä tästä? Sanalla on tasan se vaikutusvoima, jonka sen käyttäjät sille antavat. Myös sanan tietoinen ja tarkoituksellinen sanomatta jättäminen on sanan käyttöä, joka vaikuttaa sen vaikutusvoimaan. Jos kansa kollektiivisesti yhtäkkiä päättää, että rasismia vastustavat hyvät ihmiset eivät enää vahingossakaan livauta suustaan jotain tiettyä sanaa, sana jää yksinomaan niiden käyttöön, jotka eivät ole rasismista niin huolissaan, ja sen kyllä arvaa, mitä siitä seuraa.

Kysy siis itseltäsi seuraavat kysymykset:

Meneekö sinulta soijalatte väärään kurkkuun, jos satut kuulemaan N-sanan?
Tunnetko ideologista vastenmielisyyttä Perussuomalaisia ja muita kansallismielisiä tahoja kohtaan?
Oletko vakuuttunut, että yhteiskunta syrjii etnisiä vähemmistöjä rakenteellisesti ja järjestelmällisesti?
Onko nyky-Suomessa mielestäsi rasismi vakavampi ongelma kuin esim. turvapaikanhakijoiden toteuttama järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta?
Onko sana mielestäsi teko siinä mielessä, että sanallinen loukkaus on laskettavissa väkivallaksi?
Onko sinulla unelma monikulttuurisesta Suomesta?

Jos vastasit "kyllä" mihinkään näistä, suosittelen vilpittömästi sinua ottamaan "neekerin" aktiiviseen sanavarastoosi, vaikka se ei ehkä aluksi tuntuisikaan luontevalta. Pidä sanasta kiinni, koska jos luovutat sen vastustajillesi, ei mene kauaa, kun joudut taas luovuttamaan, jolloin oma liikkumavarasi kapenee ja heidän kasvaa. Mitä laajemmin sanaa käytetään, sen heikompi se on loukkaavuusteholtaan, ja ehkä ennen pitkää päästään siihen optimitilanteeseen, että sinä voit vapaasti puhua murehtimatta, loukkaavatko sanavalintasi jotakuta, ja ilkeät rasistit joutuvat miettimään päänsä puhki, että miten he onnistuisivat loukkaamaan, kun ei oikein tunnu löytyvän sanoja, jolla ihmiset saisi närkästymään.

Jos et vastannut "kyllä" mihinkään noista, luultavasti käytät sanaa jo nyt, joten hyvä, jatka samaan malliin. Tai älä, ihan miten vain. Eihän asia sinua koske, eikä varmaan kiinnostakaan.


Tulipas jäykkää tekstiä. Sitä se flunssa teettää. Jotain kevyempää ensi kerralla.