Vihervasen koukku ja äärioikea suora

Kaikki varmaan muistavat, kun muutama viikko sitten joku punikki veti turpaan jotain natsia Amerikassa kesken TV-haastattelun. Tapauksen jälkeen ollaankin sitten ympäri maailman keskusteltu, saako natseja ja muita väärää mieltä olevia vedellä turpaan osana yhteiskunnallista keskustelua.

Sivullisen mielestähän koko kysymys on täysin absurdi. Mitä sillä muka voi saavuttaa? Tietysti jos oman ideologian päätarkoitus ei olekaan vaikuttaa käytännön elämään ja asioihin ja muuttaa niitä parempaan suuntaan, vaan pitää vain hyvät bileet käynnissä, silloin ei ole väliäkään vastustajan tai yleisön mielen muuttamisella, vaan oman fiiliksen vahvistamisella, ja siihenhän turpaanveto on oikein tehokas keino.

Eihän kukaan mielipiteitään turpaansaannin seurauksena muuta. Päin vastoin, jos itse saisin mielipiteideni takia turpaani, pitäisin sitä vahvana todisteena oikeassaolostani. Turpaanvetäminenhän tarkoittaa vain sitä, että vetäjä itsekin tietää, ettei pärjäisi sanallisessa väittelyssä.

Mutta mietitään nyt sitten. Tai siis en mieti, vaan kerron, miten asia on. Blogistikollegani Ez ehtikin juuri käsitellä asian siitä periaatteellisesta näkökulmasta, millainen yhteiskunta saadaan aikaan pidemmällä tähtäimellä, jos annetaan vedellä turpaan kaikkia, jotka kulloinkin määritellään vääränmielisiksi, joten en mene siihen. Nyt kerron vain, mitä siitä käytännössä seuraa, jos natseja vedetään turpaan, ja olisiko mahdollista saavuttaa parempia tuloksia joillain muilla keinoilla. Toisin sanoen, en vastaa kysymykseen, että saako natsia vetää turpaan. Vastaan siihen, että kannattaako natsia vetää turpaan.

Ja vaikka tässä nyt puhunkin natseista, kaikki sanomani pätee niin natseihin, natsinvastustajiin, kuin kaikkiin muihinkin mielipiteisiin ja ideologioihin.

Innostuin kirjoittamaan aiheesta juteltuani lempianarkistini kanssa. Hän oli sitä mieltä, että natsit pitäisi sulkea pois yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vaikkapa peittää heidän kommenttinsa omalla kovaäänisyydellä. Kuulemma natsien mielipiteet eivät ole mitään mielipiteitä, eivätkä ne siten ansaitse mielipiteenvapautta tai puheenvuoroja.

Väärien mielipiteiden mielipidestatuksesta on ollut puhetta ennenkin. Halla-ahokin aikoinaan pohdiskeli, että:

älyllisesti laiskistunut ihminen haluaa nähdä maailman paikkana, jossa on hyviä ja pahoja ihmisiä. Hyvät ihmiset tekevät ja kannattavat kaikkia hyviä asioita ja vastustavat kaikkia pahoja. Pahat ihmiset tekevät vain pahaa ja vastustavat kaikkea hyvää. Tästä seuraten "suvaitsevainen" ei voi ottaa sitä sinänsä täysin hyväksyttävää linjaa, että ilmoittaisi kannattavansa sitä, mikä hänelle on kaikista hyvistä asioista tärkein, ts. monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta, ja vastustavansa niitä sinänsä hyviä asioita, jotka ovat näiden tavoitteiden tiellä, ts. demokratiaa (esim. maahanmuuttokysymysten alistaminen demokraattiselle prosessille) ja sananvapautta.

Sitten niille viisastellaan, että mitäs suvaitsevaisia te muka luulette olevanne, kun ette eriäviä mielipiteitä suvaitse.

Ei siinä käsittääkseni tuosta ole kyse, vaan siitä, että jotkut mielipiteet ovat niin paljon huonompia, että niiden tunnustaminen mielipiteiksi antaa niille ansaitsematonta arvoa ja saattaa saada ihmiset luulemaan, että niiden kannattaminen tai vastustaminen on ihan vaan makuasia.

Tietysti tässä joudutaan sitten väittelemään, että onko natsismi tuollainen asia, ja mitkä kaikki muutkin ovat, mutta ei nyt mennä siihen. Kyllä minä tuon näkemyksen hyväksyn. Ei minua kiinnosta, luokitellaanko natsismi mielipiteeksi, koska sillä ei ole mitään väliä. Antifasistit menevät rytinällä metsään jo heti kättelyssä ruvetessaan saivartelemaan siitä, mikä on mielipide ja mikä ei. Natsit ottavat kantaa ihmisten mieliä vaivaaviin asioihin riippumatta siitä, määritelläänkö heidän kannanottonsa mielipiteiksi, ja jos vastapuolen ainoa kontribuutio keskusteluun on "ei noin saa sanoa", on turha ihmetellä, jos natseja ruvetaan kuuntelemaan.

Jos nyt natsismi kuitenkin uudelleenmääritellään joksikin muuksi kuin mielipiteeksi, toivoisin edes, että samaa logiikkaa sitten sovellettaisiin tiettyihin muihinkin totalitaristisiin murhaideologioihin.

Yleisestikin antifasistien, anarkistien ja muun vihervasemmiston kaikkein suurin ongelma ja virhe on siinä, että he pyrkivät tukahduttamaan vastustajiensa väitteet semanttisella saivartelulla, asian vierestä puhumisella ja muulla mölinällä sen sijaan, että antaisivat suoria vastauksia esitettyihin ongelmiin. Tästä seuraa, että tavalliset ihmiset, joilla niitä ongelmia on, joutuvat kääntymään natsien puoleen, koska ketään muutakaan ei ole.

Ja tosiaan, vaikka olenkin periaatteessa eri mieltä, ymmärrän senkin näkökulman, että väärät mielipiteet pitäisi sulkea ulos keskustelusta. Niin ajattelevat haluaisin toivottaa tervetulleiksi 2000-luvulle. Ei sellainen onnistu enää. Keskustelukanavia on olemassa ihan kaikille, ja jos ei ole, sellaisen luominen onnistuu netissä muutamalla klikkauksella, eikä niitä saa vaiennettua. Ainoa, mitä niille voi tehdä, on boikotoida, ja siitäkin ainoa seuraus on vain, että vääränmielisille ei enää jää vastaväittäjiä, vaan he jäävät vahvistamaan näkemyksiään ja radikalisoitumaan omiin kaikukammioihinsa.

Trumpinkin vaalivoitto perustui juuri näihin ilmiöihin. Trumpista ei välttämättä pidetä, mutta hän kertoi, kuinka hän aikoo tehdä Amerikasta mahtavan, kun vastustajat keskittyivät mölisemään, ettei Trump kelpaa presidentiksi, koska on rasisti ja seksisti. Ihmiset äänestivät häntä, koska heidän mielestään noloa junttia voi sietää, jos se luo työpaikkoja ja parantaa dollarin arvoa. Voi olla, että Trumpin keinot eivät toimi, ja hän saa aikaan vain pahempia ongelmia, mutta eipä vastapuolen suunnalta kuulunut mitään parempaakaan. Mediakin yritti kovasti taistella Trumpia vastaan, ja mitä hän teki? Jätti median omaan arvoonsa ja puhui kansalle suoraan Twitterissä. Tunnetuin seurauksin.

Toinen esimerkki saatiin viime viikolla, kun tuoreen tutkimuksen mukaan jo yli puolet EU-kansalaisista haluaisi lopettaa maahanmuuton muslimimaista. Siis lopettaa kokonaan. Jos oltaisiin kysytty vain rajoittamisesta, en ala edes arvailla, kuinka korkea lukema olisi. Mistäköhän luulette tämän johtuvan?

En usko, että 280 miljoonaa ihmistä on yhtäkkiä huvikseen saanut päähänsä, että jokainen muslimiyksilö edustaa pahuutta, joka on pidettävä loitolla. Tuollaisesta määrästä suurin osa on pakostakin keskiluokkaa, jota ei kiinnosta kainalontuuletus tai muu ääriliikehdintä, vaan pelkkä rauhallinen arkielämä. He ovat tavallisia ihmisiä, joita nykyinen maahanmuuttopolitiikka huolestuttaa. He eivät varmaankaan haluaisi valita rajojen täydellisen sulkemisen ja niiden täydellisen avaamisen väliltä, mutta kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että on pakko, he valitsevat sulkemisen pienempänä pahana.

Antifasistit varmasti pitävät tästäkin kovaa meteliä, ettei ihminen voi olla laiton ja lentäväthän linnutkin rajojen yli. Mitään konkreettisia ehdotuksia sieltä suunnalta ei kuitenkaan kuulla. Ja natsien ja natsististen ratkaisujen suosio jatkaa kasvuaan, koska he ovat käytännössä ainoa taho, joka tarjoaa edes jotain.

Antifasistit, miten menee noin niin kuin omasta mielestänne? Toivottavasti sentään on hyvät bileet.

No niin, yhteenveto. Kun nyt selvästikään natseja tai ylipäänsä erimielisiä turpaan vetämällä ei saavuteta mitään, mitä niille sitten kannattaisi tehdä?

Väitän, että ei mitään. Ei heitä saa käännytettyä eikä vaiennettua. Huomio pitääkin kohdistaa keskiluokkaan, koska se on se ihmisryhmä, jonka äänestyskäyttäytyminen määrittää politiikan suunnan, eli se ryhmä, jonka mielipiteillä on oikeasti väliä.

Se tehdään seuraavasti:

1) Kerrotaan, miksi ja miten vastapuoli on väärässä. Ja käytetään sitten faktoja, eikä mitään mielikuvia tai iskulauseita.

Sen jälkeen:

2) Tarjotaan tilalle vaihtoehtoisia parempia ratkaisuja. Ja sitten sellaisia, että ne tunnistaa paremmiksi ihan maalaisjärjelläkin, eivätkä ne edellytä kansaa hyväksymään mitään epämääräisiä kosmisia velvollisuuksia tai merkittävää elintason laskua.

Jos oikeasti haluaa pysäyttää jonkin ajatusmaailman leviämisen, silloin täytyy osoittaa, ettei sen kannattajilla ole mitään järkevää sanottavaa, ja se onnistuu vain sanomalla itse jotain järkevää.