sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Närkästymistalkoot

Nykyäänhän Suomessa kärsitään suurta puutetta ja kurjuutta. Kesäpakkaset tappavat sadon, sudet syövät karjan ja ihmiset joutuvat järsimään puunkuorta henkensä pitimiksi. Suomen kansan ennennäkemätöntä kurjuutta voi hyvin havainnollistaa sillä faktalla, että tänä vuonna Suomessa syntyy saman verran lapsia kuin 1800-luvun puolivälin suurina nälkävuosina, vaikka silloin lapsentekijöitä oli pari miljoonaa vähemmän.

Tästä huolestuneena SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kehoitti suomalaisia "synnytystalkoisiin". Reaktiot vaihtelivat muiden demarien hävetyksestä feministien raivoon, kaiken muun kansan naureskellessa välissä huvittuneesti.

Joo, olisihan Rinteen pitänyt tajuta, etteivät ihmiset suunnittele perhekokoaan poliitikkojen kehoitusten pohjalta. Ei, vaikka kehoittaja olisi Suomen diktaattori, eikä ainakaan jos hän on jonkin auringonlaskun puolueen puheenjohtaja, jonka nimeäkään suurin osa kansasta ei edes muista.

Toisaalta kaikki kommentit ovat olleet lähinnä muotoa "ei jumalauta mikä juntti", eikä Rinteen varsinaiseen asiaan ole oikeastaan vastattu mitenkään. Niinpä ajattelin olla erilainen nuori ja kirjoittaa postauksen Rinteen puolustukseksi. En siksi, että Rinne ja SDP yleisesti herättäisivät minussa mitään sympatiaa, vaan ihan vain siksi, koska väärässäolijoiden vastustaminen epä-älyllisellä, vaahtoturpaisella ja tunnepohjaisella tavalla on vähintään yhtä ärsyttävää kuin väärässäolijat itse.

Koska puheena on vauvojenteko, ajattelin kuvittaa tämän tekstin söpöillä eläinvauvoilla. Tässä siis pohjoisamerikkalaisen Citheronia regalis -perhosen toukkia.

Nythän on niin, että jos Suomi olisi oikeistolainen valtio, poliitikot voisivat pokkana todeta kansalaisille, että tehkääpä ihan rauhassa niin vähän lapsia kuin uskotte tarvitsevanne elättämään teidät sitten kun ette itse enää pysty työtä tekemään. Valtio ei vaadi teiltä kohtuuttomia, mutta ei se ala teitä ruokkimaankaan.

Demarit kuitenkin ovat vasemmistopuolue, joka on erityisen kiinnostunut kattavasta hyvinvointivaltiosta. Sellaisen pyörittäminen vaatii rahaa. Rahan tienaaminen verotettavaksi vaatii työntekijöitä, nyt ja tulevaisuudessa. Niinpä on täysin loogista, että ihminen, joka toivoo tulevienkin sukupolvien pääsevän nauttimaan hyvinvointivaltiosta, toivoo samalla ihmisten tekevän tulevista sukupolvista mahdollisimman suuria ja tuotteliaita, että sellainen olisi mahdollista.

Rinteen vastapainona meillä on Vihreiden onneksi-ei-puheenjohtaja Emma Kari, joka twiittasi asiaan liittyen näin:
On kyllä pakko sanoa, että synnyttäminen ei ole naisen isänmaallinen talkootehtävä suoritettavaksi valtiolle.
Eikä siinä mitään, oikeassahan hän on. Laissa on monenmoisia kansalaisvelvollisuuksia, mutta lasten tekeminen ei niihin kuulu. Oletan, että Emma myös on johdonmukaisesti muiden kaltaistensa libertaarien ja anarkokapitalistien kanssa sitä mieltä, että suomalaisten oikeudetkin ovat sitten sellaisia, että valtio vain kieltäytyy heittämästä ihmisiä vankilaan asioiden tekemisestä, eivätkä sellaisia, että valtion pitäisi olla koko ajan budjetti ojossa auttamassa, ettei ihmisten itse-ekspression toteutuminen vain jäisi rahasta kiinni.

Katsotaanpas, mitä hänestä Wikipediassa kerrotaan. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän on vaatinut kaupunkia järjestämään majoituksen Balkanilta tuleville romanikerjäläisille. Paria vuotta myöhemmin hän on vaatinut kunnallista terveydenhoitoa laittomasti maassa oleskeleville ulkomaalaisille, eli ns. "paperittomille siirtolaisille". Nykyään hänet tunnetaan lähinnä hänen kiihkostaan saada pidettyä Suomessa joka ikinen tänne eksynyt ulkomaalainen, oli heillä jäämiseen edellytyksiä tai ei, mutta Twitter-tilinsä perusteella hän näyttää itse asiassa olevansa enemmän huolissaan koulutukseen kohdistuvista leikkauksista.

En nyt ota kantaa siihen, onko hän oikeassa vai väärässä vaatiessaan lisää valtion rahaa koulutukseen ja ulkomaalaisten kestitsemiseen, mutta sen verran voi silti huomauttaa, että molemmat ovat kallista lystiä.

Nuolimyrkkysammakot kantavat vauvansa selässään sopivaan lammikkoon kasvamaan.

Sitten meillä on demari Liisa Jaakonsaari, joka twiittasi näin:
Ei voi mitään, mutta #synnytystalkoot tuo mieleen kolmannen valtakunnan ja kansallissosialismiin.
Jaakonsaari on europarlamentaarikko, eli hän siis edustaa Suomea ei-niin-kovin-demokraattisessa Euroopan valtiuteen pyrkivässä hallintorakennelmassa, joka mielellään yrittää laajentua itään ja jolla on mielenkiintoisia ambitioita Euroopan kansojen etniseen koostumukseen liittyen.

Ei enempää Jaakonsaaresta, koska en googlettelullakaan saanut oikein selville, millaisia asioita hän kannattaa tai vastustaa. No, hän onkin pidemmän linjan poliitikko, joten hän osaa nämä jutut. Sitten oli demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, joka kyllä oli kommentoinut asiaa enemmänkin, mutta alussa lainaamaani artikkeliin oli lainattu vain facepalm ja "jukran pujut"-kommentti. Twitterissään hän puhuu mm. tällaista:
Tällaisia synnytystalkoita miekin kannatan! Eespäin.
(Artikkelissa selitetään Rinteen tarkoittaneen synnytystalkoilla sitä, että jos tarjotaan ilmaiset iltapäiväkerhot ja varhaiskasvatus sekä pidennetään oppivelvollisuutta, ehkä vanhemmat innostuvat sen myötä tekemään lisää lapsia.)
Vai talkoisiin huudetaan. Ehkä ennemmin lisää kansainvälistymistä, perhevapaiden uudistus ja päivähoitomaksut alas.
Muuten hän on sitä mieltä, että:
Aktiivinen työvoimapolitiikka, perhevapaat, maahanmuutto, eläkejärjestelmä ja koulutus ovat tärkeitä. Korkea työllisyys on kaiken perusta.
Myös Mikkel haluaa kalliita asioita. Onneksi hän sentään ymmärtää, että ne voidaan saavuttaa vain sillä, että työntekijöitä on riittävästi kustantamaan ne.

Keitäs muita siellä oli? Sanna Marin, jonka mielestä:
#SDP haluaa maksuttoman päivähoidon, uudistaa vanhempainvapaat ja parantaa perheiden toimeentuloa. #Synnytystalkoot on onneton sanavalinta.
Miksi noita risuaitoja pitää nykyään olla joka ikisen sanan edessä? Haistakaa nyt jo p#sk#.

Hämähäkkivauva.
Loppupäätelmän aika. Osa noista vaatimuksista on ihan kohtuullisia. Osa jopa sellaisia, että voin ihan mielelläni maksaa veroja niitä varten. Osa taas on sellaisia, että maksaisin mielelläni veroja rahoittaakseni suuren virtuaalitodellisuuskeskuksen, jonne vaatijat voitaisiin varastoida esittämään vaatimuksiaan tietokonesimulaatioille pois oikeita ihmisiä häiritsemästä. Nyt ei ollut siitä kyse.

Kyse on siitä, että toivoisin kalliita asioita vaativien poliitikkojen (sekä tietysti äänestäjien) ymmärtävän, että vaurautta voidaan jakaa vain sen verran kuin sitä tienataan, ja siinä yhteydessä on ihan kohtuullista esittää toive, että tienaajia olisi vielä tulevaisuudessakin. Oli käytetty sanamuoto miten epämuodikas tahansa, ja vaikka se kuinka loukkaisi hedonistis-individualistista nykyfeministiä.

Tietysti sallin senkin, jos joku poliitikko (tai äänestäjä) on sitä mieltä, ettei halua lapsia. Kuten tuli jo todettua, ei sellaista lakisääteistä velvollisuutta ole, eikä tarvitse ollakaan. Sen verran johdonmukaisuutta kuitenkin toivoisin, että jos joku lapsentekopyynnöistä närkästyy niin kovasti, että pitää oikein julkisesti ottaa asiaan kantaa, on turha enää samaan hengenvetoon vaatia asioita, jotka lankeavat yhä vähälukuisempien tulevien sukupolvien kustannettaviksi.

Lopuksi vielä kissa.

16 kommenttia:

  1. Sillee jännää tämä-panemisen-lähes-kriminalisointi. Ihmisellä, kuten muillakaan eläimillä ei ole kuin yksi olemassa olon tarkoitus eli päästä lisääntymään. Parhaiten tämä näkyy hyönteiskunnassa, jossa osa pääsee kerran hässimään ja sitten nirri pois. Rukoilijasirkka, anyone? Tietysti jotkut filosofoivat kaikkea filosofista paskaa existenssistä, mutta hei, tutkimuksia on tehty, missä todistetaan, että mies ajattelee pillua päivittäin, ja naiset saavat lisääntymisilmoituksen kuukauden välein.

    Kun paneminen on mielessä, niin siinä ei muulla aivotoiminnalla ole sijaa. Muuten ei voi selittää Halla-ahoa tai Touko Aaltoa, jotka kumpikin parisuhteessa olevina halusivat nuorempaa pillua, eivätkä varmasti ole ainoita keski-ikäisiä miehiä, jotka näin toimivat. Miksi tyytyä säilörehuun, kun ruoho on vihreää ja tuoretta aidan toisella puolella (en kyl ole varma sen Touon paneman vihreän tuoreudesta)?

    Joskus ravintolassa töissä olleena, aika nopeasti selvisi ns. pattern, miten soidinmenoja käydään. Aika kaavamaista se oli ja on varmasti edelleen.

    Rinne kyllä oli ihan oikeassa, mutta tyypilliseen tapaan syntyi keskustelua keskustelusta eikä itse panemisesta.

    VastaaPoista
  2. Komppaan Pekkaa kybällä, ellen sitten yhdellätoista niin kuin Spinal Tap-orkesterin styrkkareissa aikanaan. Poliittisen rälssimme puolueet vasureista kokoomukseen ovat melko tarkalleen unohtaneet (lienevätkö oppineetkaan) sen tietyn perusasian että verokertymä täytyy ensin tienata ennen kuin sen voi jakaa. Ja samalle porukalle ei sitten taas ole mikään ongelma siinä että tänne köijätään lähi-idästä ja Afrikasta parikymppisiä jätkiä ja siirretään ne samantien pysyvälle eläkkeelle ynnä mainostetaan että näin huoltosuhde paranee.

    Olettaisin, että poliittista uraa suunnitteleville jaettaisiin jonkunlainen ”Economics for dum, dummier, even more dummier and even young politicians”-käsikirja mutta lienen väärässä.

    Pari erityishuomiota käyttämistäsi termeistä:

    ”valtion pitäisi olla koko ajan budjetti ojossa auttamassa, ettei ihmisten itse-ekspression toteutuminen vain jäisi rahasta kiinni.”

    Ässä.

    ”hedonistis-individualistinen nykyfeministi”.

    Ehkä vielä enemmän ässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän lisäisin vielä kyynisen huomion joka lienee alan ammattilaisille kuten Ykälle varsin selvä: aivan kaikkien ihmisten ei pitäisi lisääntyä. Heidän lapsensa kun päätyvät joidenkin muiden kasvatettaviksi.

      Toisaalta näiden anttirinteiden ja vapputaipaleiden lausunnoista on paistanut ja paistaa vähän sellainen asennemaailma, että sehän se olisikin toivottavaa. Sitä on tosin kokeiltu käytännössä Pol Potin Kambodzhassa, vai mikä Khmer se olikaan silloin, mutta tulokset eivät olleet ehkä niin rohkaisevia.

      Vaikka eihän empiirinen kokemus idealistiin voi vaikuttaa: onhan maassamme edelleen kommunisteja, jotka ovat vakuuttuneita kommunismin matemaattisen varmasta toimivuudesta Suomessa. Kun heiltä kysytään, miksei se toiminut Neuvostoliitossa eikä toimi Pohjois-Koreassa, perustelevat he asian hyvin yksityiskohtaisesti mutta kertakaikkisen kestämättömästi.

      Utopiasta on kyse; se kangastelee ihmisen silmissä hamaan loppuun asti. Ihmisen on aina hyvä olla siellä, missä hän ei ole.

      Poista
    2. Vapaahko abortti on myös siitä kiva, kun lapsia ylläpitämään kykenemättömät ihmiset tällä konstein saavat estettyä itseään järjestämästä lapsilleen hirvittäviä oloja.

      Poista
  3. Ja ai niin, olen paraikaa lukemassa moottorisahajonglööri Juha Kurvisen kirjaa reissusta (silloin jo edesmenneen) Kim Il-sungin syntymäpäiville Pohjois-Koreaan. Siinä vasta on edistyksellinen maa!

    VastaaPoista
  4. Iltaa, Cheek-fani, Ykä, Qroquius ja Tom, ja kiitoksia kommenteistanne.

    Cheek: Rukoilijasirkat ovat hardcore esimerkki, mutta vielä erikoisempia ovat Suomessakin tavattavat päivänkorennot, jotka elävät toukkana jopa vuosikausia, mutta aikuisvaihe kestää nimenmukaisesti vain päivän verran, eikä aikuisilla edes ole suuta tai muuta ravinnonnauttimiselintä. Pahimmillaan jotkin lajit elävät aikuistumisensa jälkeen vain muutamia minuutteja. Siinä tulee kiire, jos meinaa saada edes sen ainoan velvollisuutensa suoritettua.

    Olet varmasti oikeassa Halla-ahosta ja Aallosta. Lisäksi muistetaan vielä, että molemmat ovat omissa viiteryhmissään kiistattomia alfakarjuja, joille ei ainakaan tarjonnan puute ole ongelma. En tiedä, millaista naista Aalto kävi sovittamassa, mutta hänhän on feministi, joten hänen kuuluukin antaa kaikille naisille yhtäläiset mahdollisuudet.

    Ja juu, olen itsekin seuraillut soidinmenoja työni puolesta yllin kyllin. Tällä kertaa Rinne oli oikeassa, ja senhän huomaakin siitä, että keskustellaan keskustelusta eikä asiasta. Kun ei voida voittaa argumenttia, yritetään nauraa vastustaja hiljaiseksi.

    Ykä: Kovastihan ne taitavat olla sitä mieltä, että syntyvyys voidaan korvata maahanmuutolla, koska ei kai yksi Homo sovie- eiku sapiens voi olla toista kummempi. Ja paha tuohon on vastaankaan väittää, koska se olisi rasismia sellainen. Tuollaiselle kirjalle olisi kovasti tarvetta, mutta ihan jo peruskoulun matikankirjoja jakamallakin pääsisi jo pitkälle.

    Kiitos kehuista. Pitkästä aikaa olin itsekin tyytyväinen kirjoitukseni kielelliseen tasoon.

    Qroquius: Joo, kommunistien perusargumentti on, että aina, kun kommunismia on kokeiltu, jokin yksityiskohta on tehty väärin, ja jos se muutettaisiin ja yritettäisiin uudestaan, sillä kertaa varmasti onnistuisi. Oma vastaukseni on, että laitapa peukalo pölkylle, niin minä hakkaan sitä vasaralla niin, että pidän joka lyönnillä varresta eri otteella kiinni, ja sano sitten, kun löytyy sellainen lyöntityyli, joka tuntuu hyvältä.

    Tom: Teoriassa joo, mutta toisaalta ne, jotka eivät lapsia kykene ylläpitämään, eivät useinkaan ole tarpeeksi fiksuja aborttiin tai muuhun ehkäisyyn, kun taas monet niistä, jotka abortteja tekevät, olisivat ihan kelvollisia vanhempia, jos uskaltaisivat yrittää.

    Pohjois-Korea onkin edistyksellinen maa. Ei turhaa kerskakulutusta, ruokatuotanto riittäisi sopivasti paljon pienemmälle väestölle, ja nykyään niillä on rauhanohjuksiakin. On se Trump kamala tyyppi kun uhkaa pakottaa rakastetun johtajan aloittamaan ydinsodan olemalla suostumatta hänen vaatimuksiinsa.

    VastaaPoista
  5. Talkoot?
    Parempi konsti: Kaikki matuihin haaskattavat rahat stop ja ne jaetaan synnyttäville äideille, tietysti verottomana.

    VastaaPoista
  6. Päivää, Veikko, ja kiitos kommentista.

    Tuollaista politiikkaa minäkin voisin kannattaa. SDP on kuitenkin tainnut jo tiensä valita, emmekä me tuollaisia aloitteita pääse kuulemaan.

    Kymmenisen vuotta sittenhän demarit olivat valinnan edessä: ruvetako maltilliseksi kansallismieliseksi vasemmistopuolueeksi, vai vihervasemmistolaiseksi maailmanparannuspuolueeksi. Ensimmäisen vaihtoehdon valitsemalla ne olisivat täyttäneet tyhjiön, jonka sittemmin täytti Persut. Tilausta Persuille ei olisi koskaan tullutkaan ja SDP olisi säilyttänyt valta-asemansa, ellei jopa noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi.

    Sen sijaan ne päättivät valita vihervasemmistolaisuuden tajuamatta, ettei SDP kuitenkaan voi haastaa radikaaliudessaan Vihreitä ja Vasemmistoliittoa. Maltilliset ja kansallismieliset äänestäjät lähtivät, radikaaleja ei tullut tilalle. Hyvää yötä demaripuolueelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on haaveilua joka ei varmasti toteudu. Ihanteellisessa ja myös realistisen mahdollisessa tilanteessa olisi sekä maltillinen kansallismielinen vasemmistopuolue että maltillinen kansallismielinen oikeistopuolue. Kumpikin keräisi kansallismielisten ääniä, ja ero on siinä onko kansallismielinen äänestäjä vasemmalle vai oikealla kallellaan. Puoleet muutoin toistensa päävastustajia, eivätkä ne olisi samssa hallituksessa rauhan ajan oloissa. Ne olisivat kuitenkin yksimielisiä siitä että kansan etu menee puolueen edun ja henkilökohtaisen edun edelle.

      Vasemmiston pääpuolue olisi sellainen demaripuolue, joka olisi wrightiläis-sillanpääläis-tannerilainen. Se nojaisi työläisiin sekä alempaan keskiluokkaan ja osin keskimmäiseen keskiluokkaan. Alempaan keskiluokkaan nojaaminen pitäisi puolueen sen verran maltillisena että sen voisi sanoa olevan "työväenpuolue ilman sosialismia". Tämä estää sitä olemasta besserwisseriläinen holhouspuolue ja unelmahöttöpuolue.

      Oikeiston ja porvareiden pääpuolue olisi sitten svinhufvudilais-paasikiveläinen konservatiivinen porvaripuolue. Puolue olisi yhtäaikaa kansalliskonservatiivinen, arvokonservatiivinen ja talouskonservatiivinen. Puolue nojaisi keskiluokkaan kokonaisuudessaan (sekä alempi, keskimmäinen että ylempi keskiluokka) ja yrittäjiin. Yläluokka, tai siis yläluokasta ne jotka ovat kansalliskonservatiiveja ja arvokonservatiiveja, äänestäisivät puoluetta. Tämä on kuitenkin niin pieni ryhmä ettei sen avulla voiteta vaaleja.

      Arvokonservatismi pitää tässä sisällään myös sosiaalikonservatismin ja kulttuurikonservatismin. Tämä puolue on tarkoituksellisesti yhtäaikaa kansalliskonservatiivinen, arvokonservatiivinen ja talouskonservatiivinen. Se takaa sen ettei siitä tule cuckservative, arvoliberaali, holhouspuolue eli de facto vasemmistopuolue jolla on porvarilliset symbolit, tai kaverikapitalistinen joka yksityistää kaiken mihin voi koskea sormella ja joka myisi vaikka äitinsä ensimmäiselle joka tekee tarjouksen, ajaa sellaista sääntelyä mikä rajoittaa kilpailua ja suosii tietynlaisia yrityksiä, suuntaa verorahoja suoraan yksityisille yrityksille, jakaa kavereille hillotolppia eli palkkiovirkoja julkishallinnosta tai ylikansallisista organisaatioista.

      Poista
  7. Iltaa, Vieras, ja kiitos kommentistasi.

    Tulitpa tuossa summanneeksi erään pahimmista ongelmista suomalaisessa politiikassa. Eli siis että sen lisäksi, ettei meillä ole oikein ollut kunnollisia kansallismielisiä puolueita, meillä ei myöskään ole varsinaisia oikeistopuolueita. Kokoomuslaista rosvopolitiikkaa en oikein kehtaa sanoa oikeistolaiseksi, kuten jo sinäkin tuossa perustelit.

    Persujen kanssakin on se ongelma, että minun on käytännössä pakko kannattaa heitä, koska he ovat ainoa kansallismielinen vaihtoehto, vaikka monista muista asioista olen heidän kanssaan kovastikin eri mieltä. Tietenkään täydellisen sopivaa puoluetta ei voi saada, mutta jos olisi kaksikin mainitsemasi kaltaista vaihtoehtoa, tilanne olisi huomattavasti parempi.

    Demareilla ja Keskustalla olisi ollut tilaisuus kehittyä tällaiseksi puoluepariksi joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen. Eipä vaan kiinnostanut, vaan yliopistoväestön vokottelu houkutti enemmän. En sitten tiedä, mistä ne saivat päähänsä, että juuri se on se suurin ja kaunein segmentti, jonka äänillä määrätään tulevaisuuden suunta.

    VastaaPoista
  8. Kokoomusta ja demareita vaivaa myös se "mitä ne meistä ajattelee"- syndrooma. Se on merkki huonosta itsetunnosta. On niin tärkeä saada hyväksyntää eurooppalaiselta sekä kansainväliseltä viiteryhmältä joihon kuuluu. Kummallakin on olematon kyky pistää niille hanttiin ja pitää päänsä vähänkään kovemmissa paikoissa. Lisäksi on henkilökohtainen tarve saada hyväksyntää ja kehua ulkomaisilta kollegoilta varsinkin jos on samasta viiteryhmästä.

    Jos olisi kaksi tinkimättömästi kansallismielistä puoluetta, yksi vasemmalla ja yksi oikealla, persuja ei yksinkertaisesti olisi edes olemassa. Kumpikin puolue olisi "persumainen" mutta toinen olisi vasemmistopersut ja toinen oikeistopersut.

    Kumpikin olisi taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä maltillinen, joten vasemmiston pääpuolue olisi keskustavasemmistolainen ja oikeiston pääpuolue olisi keskustaoikeistolainen.

    Kummankin puolueet erityispiireet olisivat sitä varten että niillä karsitaan ei-toivotut piirteet pois. Näin suljetaan pois ne tahot joita ei haluta puolueeseen ja jotka saavat olla omillaan. Kumpikaan puolue ei pyri kannatuksen maksimoimintiin sillä että tinkisi ja vesittäisi periaatteitaan ja erityispiirteitään. Selitin tämän kummankin puolueen osalta edellisessä viestissä.

    Jos vaalijärjestelmä vaalitapoineen ja vaalipiireineen olisi muutoin se mikä on, niin muiden puolueiden tilanne on sitten arvoitus. Puhdasta kaksipuoluejärjestelmää ei olisi koska vaalipiireistä valitaan useita edustajia. Puhdas kaksipuoluejärjetelmä on lähinnä yhden hengen vaalipiireihin perustuvassa järjestelmässä eli enemmistövaalitavassa.

    Muut puolueet joutuisivat peesaamaan tuossa mielessä jos haluavat hallitukseen mukaan tai opposition tukipuolueeksi.

    Kepun kohtalo olisi arvoitus, haihtuisiko se ilmaan jolloin demarisuuntautuneet kepulaiset ja porvarisuuntautuneet kepulaiset hakisivat uuden osoitteen. Tai säilyisikö se jonkin suuruisena jolloin se joutuisi omaksumaan kansallismielisyyden päästäkseen hallitukseen tai opposition tukipuolueeksi.

    VastaaPoista
  9. Iltaa taas ja kiitos kommentistasi.

    Tuo "mitä ne meistä ajattelee"-syndrooma onkin jännä. Ymmärtäisin, jos kyse olisi omista äänestäjistä tai edes koko kansasta, mutta että sitä kysellään ulkomaalaisilta, joita ei todellisuudessa pätkääkään kiinnosta, mitä suomalaiset poliitikot suustaan päästävät.

    Ymmärsin toki viestisi, ja olen kovasti samaa mieltä. Keskustan nostin keskusteluun mukaan, koska joskus viitisentoista vuotta sitten ne tekivät julkilausutun periaatepäätöksen, että juntti-imagosta pitää päästä eroon ja ruvetaankin sen sijaan nuorten kaupunkilaisten puolueeksi. No, se meni kuten arvata saattaa. Maaseudun vanheneva väestö vuoti muistaakseni osittain muihin suurpuolueisiin ja osittain nukkuviin, myöhemmin hyvin vahvasti Persuihin. Kaupunkilaisnuoret taas eivät lämmenneet puolueelle, josta he olivat mielipiteensä päättäneet jo kauan ennen äänestysikää. Nykyään vahinko on jossain määrin jo korjaantunut, mutta Persuihin vuotanut äänestäjäsegmentti on iäksi menetetty.

    Keskusta olisi voinut valita toisenkin tien ja uudistua kansallismieliseksi maltilliseksi oikeistopuolueeksi. Jos Demarit olisivat samalla korjanneet suuntaansa kansallismieliseksi maltilliseksi vasemmistopuolueeksi kuvailemiesi suuntaviivojen mukaan, luulen, että tällä hetkellä Keskusta ja Demarit kilpailisivat suurimman puolueen asemasta ilman vakavastiotettavia haastajia. Kokoomus olisi toki jäljellä, mutta luultavasti jäämässä hyvää vauhtia Vihreiden jalkoihin.

    Toki jos uudet puolueet perustettaisiin, luulen, Demarit hiipuisivat hiljalleen pois ilman selkeää ja muista erottuvaa agendaa. Keskusta jäisi elämään ehkä 5-10 %:n kokoisena ja keskittyisi ajamaan maaseudun asukkaiden etuja - tai ainakin väittämään tekevänsä niin - ja sellaisena täyttäisi sekin puolue sinänsä merkittävän ekologisen lokeron.

    VastaaPoista
  10. Kun painoin esikatselua niin viesti hävisi. Viesti pitäisi varmaan tallentaa annen kuin lähettää sen.

    Kokeilen nyt uudella viestillä. Eräs paha ongelma on puolueiden samankaltaistuminen. Kun kaikki ovat kaikkien kanssa hallituksessa niin puolueiden erot häviävät. Sdp:n ja Kokoomuksen ero on nimi, logo ja osoite. Muuta eroa ei ole. Tämä puolueiden samankaltaistuminen alkoi selvemmin 1987 kun presidentti Mauno Koivisto pakotti Sdp:n ja Kokoomuksen samaan hallitukseen. Kumpikaan puolue ei tainnut haluta samaan hallitukseen. Ne olivat siihen asti pitäneet toisiaan toistensa päävastustajina. Mietin tätä Ykän blogissa:

    http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2017/04/greatest-shits-aanestys.html?showComment=1492967356352#c6328017891117725253

    Eräs toinen juttu kävi mielessä. Jostain syystä Suomessa ei haluta vähemmistöhallituksia vaan yritään saada aina enemmistöhallitus vaikka oudolla kokoonpanolla. Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä. Nytkin on molemmissa.

    Vähemmistöhallitus voi pysyä pystyssä pitkäänkin jos sillä on tukipuolue oppositiossa. Vähemmistöhallituksessa on se hyvä puoli että se on sisäisesti yhtenäinen jos hallituspuolueet ovat samantapaisia joten ratkaisut saadaan helposti. Hallituspuolueiden hyöty on se että saavat pitää salkut eikä niitä tarvi antaa opposition tukipuolueelle.

    Opposition tukipuolue hyötyy vaa´ankieliasemasta. Se pitää hallitusta pystyssä kun sen asettamiin ehtoihin on suostuttu. Jos ei suostuta, se voi vetää tukensa ja kaataa hallituksen. Opposition tukipuolue voi saada enemmän tavoitteitaan läpi toimimalla opposition tukipuolueena kuin että olisi hallituspuolue.

    Yleinen hyöty olisi siinä että vähemmistöhallitus joutuisi tosissaan perustelemaan ja myymään esityksiään jne. että se saisi ne läpi. Asioista jouduttaisiin keskustelmaan tosissaan ja paremmin. Vähemmistöhallitus ei voisi käyttää parlamenttia kumileimasimena.

    Norjassa on semmoinen systeemi että kun kansanedustaja valitaan ministeriksi, hänen edustajantoimi keskeytetään siksi aikaa kun toimii ministerinä. Tilalle nostetaan varaedustaja vaalipiiristä. Jos ministerin pesti päättyy ja hän palaa kansanedustajaksi, niin varaedustaja palaa vaalipiiriin. Mielestäni tämmöinen systeemi olisi hyvä.

    Ministeri-kansanedustaja on ongelmallinen vallan kolmijako-opin kannalta, kun sama henkilö on lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan käyttäjä. Ministeri-kansanedustaja voi äänestää hallituksen esityksistä ja omasta tai hallituksen luottamuksesta. Lisäksi ministeri joutuu aina ramppaamaan äänestyksissä vaikka olisi virkatehtävien hoidon osalta tähdellisempää käydä jossain muussakin paikassa. Ministeri-kansanedustaja ei muutoinkaan osallistu eduskunnan työhön kun ei ole valiokuntien jäsen. Varaedustajajärjestelmässä tätä ei tarvi miettiä kun varaedustaja hoitaa napin painelut istuntosalissa sekä valiokunnissa työskentelyn.

    VastaaPoista
  11. Iltaa taas, ja kiitoksia. Joo, viestit kannattaa aina vähintään kopioida leikepöydälle ennen nappien painelua.

    Joo, kolmessa suuressa puolueessa ei kovin kummoisia eroja ole. Osasyy taitaa olla siinäkin, että niillä ei ole ollut vakavastiotettavia haastajia. Puolueiden ei ole tarvinnut ottaa mitään selkeää linjaa, koska äänestäjät ovat pysyneet vaihtoehtojen puutteessa niiden äänestäjinä ihan vaan tottumuksesta, jolloin ne ovat pystyneet puuhastelemaan keskenään rauhassa ja yhteisymmärryksessä.

    Tästä todistaa hienosti sekin, kun vähän ennen Jytkyä silloinen pääministeri Vanhanen sanoi ihan suoraan jotenkin niin, että ihmisille ei saa päästää muodostumaan käsitystä, että he saisivat esittää protesteja äänestämällä Perussuomalaisia.

    Nyt kun Persut ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen, ja Vihreätkin ovat nousussa, ehkä vanhat puolueet pikkuhiljaa alkavat oivaltaa, että enää äänestyspäätöksiä ei tehdä isovanhempien perinteiden mukaan, vaan pitäisi ruveta jotenkin erottumaankin.

    Vähemmistöhallitusta olisi mielenkiintoista joskus kokeilla. Molemmissa on tietysti puolensa ja puolensa, mutta suomalainen erikoisuus on, että niin poliitikot kuin mediakin pitävät vähemmistöhallitusta jo ideanakin täysin poissuljettuna. Hallitusneuvottelut käydään siitä lähtökohdasta, että millaisilla kokoonpanoilla saataisiin enemmistö, eikä neuvotteluja lopeteta, ennen kuin enemmistö ollaan saatu kasaan, oli se sitten millainen sixpack tahansa.

    En tiedä, mitä siitä tulisi, jos vähemmistöhallitus kasattaisiin, mutta olisin tosiaan valmis kokeilemaan.

    VastaaPoista
  12. Vihreiden nousu perustuu siihen että Sdp ja Vasemmistoliitto vuotavat siihen suuntaan. Lisäksi valtavirtamedia on vihreiden tukena kun huomattava osa toimittajista kannattaa vihreitä. Valtavirtamedia sallii vihreille loputtomasti mitä tahansa törttöilyjä ja skandaaleja jota se ei ikinä sallisi persuille. Tämän takia vihreille ei helpolla tapahdu kannatuksen tai vaalituloksen romahdusta.

    Sdp tosin vuotaa myös vasureihin kun sen alamäki ei ole ollut niin jyrkkä kuin demareden. Yleensä demareiden, vassareiden ja virheiden yhteenlaskettu kannatus on pysynyt samalla tasolla. Joten kun jokin puolue nousee, niin jokin muu laskee, joten se on nollasummapeliä demareiden, vassareiden ja virheiden välillä.

    Persujen ei tarvi välittää vihreistä ja niiden kannatuksesta. Miksi? No kun persut ja vihreät tavoittelevat eri kannattajia ja äänestäjiä. Kummallakin on eri kohderyhmät. Ehkä se on verrattavissa siihen että eri yrityksillä on eri asiakkaat joille tarjotaan tuotteita ja palveluja, ja joihin suunnataan markkinointi ja mainonta.

    Lähtökohtaa pitäisi muuttaa niin ettei enemmistöhallitus ole itsetarkoitus. Lähtökohdan pitäisi olla hallitusyhteistyön sujuvuus. Se onko hallitus enemmistöhallitus vai vähemmistöhallitus, olisi toissijaista.

    Wikipedian mukaan vähemmistöhallituksessa on kyse negatiivisesta parlamentista. Tämän mukaan hallituksella ei tarvitse olla enemmistöä, riittää että eduskunnan enemmistö ei vastusta sitä. Näin se saa esitykset jne. hyväksytyiksi ja selviää myös luottamusäänestyksistä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4hemmist%C3%B6hallitus

    Historiassa vähemmistöhallitukset olivat melko yleisiä ja ne istuivat yleensä puolesta vuodesta vajaaseen kahteen vuoteen. Toisaalta enemmistöhallituksetkaan eivät istuneet koko vaalikautta. Vähemmistöhallituksia oli vielä Urho Kekkosen aikana. Siihen vaikuttivat puolueriidat ja näkemyserot. Silläkin oli merkitystä että presidentti pystyi vanhan hallitusmuodon suomin valtaoikeuksin tukemaan vähemmistöhallitusta jos halusi, ainakin arvovallallaan.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtioneuvosto#Suomen_tasavallan_hallitukset

    VastaaPoista
  13. Iltaa taas, ja anteeksi. Pitäisi vastailla kommentteihin useammin, mutta tällä hetkellä minun pitää tyytyä siihen, että saan vaippasulkeisilta edes uusia tekstejä julkaistuksi pari kertaa kuussa.

    SDP ja Vasemmistoliitto vuotavat Vihreisiin, ja Vihreiden kannatus hyötyy median puolueellisuudesta, mutta nähdäkseni nuo ovat vain osia kokonaisuudesta.

    Kaikista vanhoista puolueista vuodetaan sekä Vihreisiin että Persuihin. Toki jostain puolueesta vuodetaan enemmän yhteen ja jostain toisesta toiseen, eivätkä mainitut puolueet voi kamppailla vuotajista, koska kuten itse sanoitkin, ne edustavat eri kohderyhmiä. Silti väitän, että kaikki vuotavat molempiin. Jos media olisi puolueettomampaa, Persut kasvaisivat enemmän ja Vihreät vähemmän, mutta ei tämäkään kokonaan selitä Vihreiden kasvua.

    Kyse on lähinnä siitä, että Vihreät ovat tuore liike siinä mielessä, että niillä on jotain sanottavaa. Sillä, onko siinä sanottavassa paljoakaan järkeä, ei ole niinkään väliä, koska kyllä viesti aina joitain kuulijoita tavoittaa. Pääasia, että tarjotaan vaihtoehto. Vastaavasti Persut ovat tuore liike, joka tavoittaa kuulijoita puhumalla maahanmuutosta, aiheesta, josta kaikki muut puolueet kieltäytyvät olemasta samaa mieltä kansan kanssa. Sirpalepuolueet ovat liian pieniä, että kukaan viitsisi heittää ääntään hukkaan niiden suuntaan, joten tällä hetkellä tuoreita vaihtoehtoja edustavat juuri Vihreät ja Persut.

    Vanhoja puolueita aletaan pikkuhiljaa hylätä, koska niillä ei enää ole sanomaa. Ne ovat jo sanottavansa sanoneet. Ainahan ne voisivat yrittää uudistautua esim. aiemmin ehdottamillani tavoilla, mutta halua ja taitoa näyttää puuttuvan. No, Vasemmistoliitto tietysti on hylännyt vanhat työläiset ja lähtenyt samoille apajille Vihreiden kanssa.

    Tuo on ihan totta, ettei Persujen tarvitse välittää Vihreistä tai niiden äänestäjistä. Itsekin olen monessa kirjoituksessa varoitellut poliitikkoja menemästä mukaan vastustajiensa anteeksipyyntökampanjoihin, koska niissä ei ole mitään muuta kuin hävittävää.

    Kekkosen aika oli jo ennen syntymääni, joten siitä en paljon mitään tiedä. Sen jälkeen niin poliittinen kenttä, keskeiset kiistakysymykset kuin koko keskustelukulttuurikin ovat muuttuneet. Voi olla, että nykyään vähemmistöhallitukset kaatuisivat viikossa jonkinlaiseen "ei noin saa sanoa"-kaustiin, mutta silläkin uhalla olisi jännä kokeilla.

    Yritän vastata siihen toiseen viestiin päivällä, nyt nukkumaan.

    VastaaPoista