Viime aikoina nettiin on putkahdellut ns. vastamedian edustajia, eli uutissivustoja, jotka raportoivat asioista, jotka perinteisemmät mediat mielellään lakaisisivat kokonaan piiloon, ja siinä samalla näyttävät pitkää keskisormea poliittiselle korrektiudelle ja kaikenlaiselle muullekin hyvälle maulle. Suurin ja pahamaineisin on tietysti MV-lehti, mutta se ei ole ainoa.
Eräs lukijani sitten perusti sivuston, joka kokoaa vastamedian uutisartikkeleja yhteen paikkaan selailun helpottamiseksi, ja kysyi kohteliaasti, voisinko mainita asiasta täällä, että saadaan levitettyä tietoa uudesta sivustosta kansalaisille ja sitä kautta kävijämäärän kasvu kiihtymään. Vaikka omat aihepiirini sivuavat vastamedian aihepiirejä vain silloin tällöin, eikä minulla ole haluja yrittääkään profiloitua tiukasti mihinkään ryhmään, suostun pyyntöön silti mielelläni, koska täällä Voiman pimeällä puolella ei ole muuta voimaa kuin yhteistyö.
Sivusto on www.murkut.org. Selkeä ja helppolukuinen, eikä mainoksiakaan häiritsemässä.
Kun nyt tuli vastamediasta puhe, Ylen toimittajalla on asiasta jotain sanottavaa. Muistetaan, että Yle on yksi suurimmista syistä siihen, että Suomessa on ylipäänsä tilausta vastamedialle, mutta ei nyt välitetä siitä, vaan mietitään toimittaja Sanna Ukkolan kysymyksiä:
Oletko koskaan ihmetellyt, miten nettiin ilmestyi kuin tyhjästä ammattimaisesti pyöriviä vastamediasivustoja?En ollenkaan. Se on täysin luonnollinen reaktio siihen, kun perinteiset mediat jättävät oleellisia asioita kertomatta ja värittävät kertomansa asiat omalla ideologiallaan, joka on silminnähden ristiriidassa yleisön mielipiteiden ja varsinkin edun kanssa.
Mitähän sammakoita tuo Ukkola on aikaisemmin päästellyt suustaan? En nyt muista, mutta kamalan tutunkuuloinen nimi.
Oletko koskaan hämmästellyt, miksi tyhjästä ponnistaneet sivustot eivät kirjoita mitään negatiivista Venäjästä?Varmaan siksi, koska Venäjä ei kuulu niiden aihepiiriin. Vastamedia puhuu lähinnä maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden ongelmista, eli niistä aiheista, joista perinteinen media kaikkein raivokkaimmin kieltäytyy sanomasta mitään pahaa. Venäjästä perinteinen media raportoi suurin piirtein asiallisesti, joten vastamedialle ei ole tarvetta sillä kentällä.
Oletko koskaan kummastellut sitä, millä keinoilla Suomessa asuvia väestöryhmiä ajetaan tarkoituksella toisiaan vastaan?Olen, kieltämättä. Omien havaintojeni mukaan vain tähän syyllistyy lähinnä perinteinen media yllä mainitsemillani keinoilla.
Oletko koskaan pohtinut, kuka hyötyy eniten siitä, että Suomea ajetaan kohti yhteiskunnallista kaaostilaa?Jaa-a, ainakin vastaanottokeskuksia pyörittävät firmat näyttävät repivän ihan hyvät rahat siitä.
Viime sotien aikana venäläiset huutelivat propagandaansa suomalaisten asemiin. “Suomen pojat, tulkaa hakemaan leipää!”Ukkola on kieltämättä keksinyt hyvän koukun. Tunnetusti suomalaiseen kansallismielisyyteen kuuluu aimo annos ryssävihaa, joten ehkä siihen vetoamalla saataisiin kansallismieliset hylkäämään vastamedia. Kannattaa ainakin kokeilla, koska eihän siinä mitään menetä. Seuraavaksi voidaan sitten vaikka ihmetellä, että onko vastamedia sittenkään suomalaisten asialla, kun ei se kirjoita uhmakkaasti jääkiekosta tai formuloista.
Miksi lukuisat suomalaiset lukevat näiden huutojen digitaalisia vastineita ymmärtämättä, kenen pussiin he pelaavat?
Enhän minä tiedä, vaikka Putinin kätyrit olisivatkin vastamediasivustojen takana. Sinänsä Ukkola on oikeassa, että jos Venäjä joskus lähtee sotaan Suomea tai koko länsimaailmaa vastaan, sille on eduksi, jos suomalaiset tappelevat jo valmiiksi keskenään. Vastamedian olemassaolosta ei kuitenkaan voi Putinia syyttää. Ihan itse Suomi on päästänyt maahanmuuttopolitiikan sellaiseen jamaan, että se saa porukan raivoihinsa; ihan itse suomalaiset mielipidevaikuttajat ovat ajaneet keskustelukulttuurin sellaiseen tilaan, että kaikki kritiikki tulkitaan kiihkoiluksi ja riidanhaastamiseksi; ja ihan itse suomalaiset mediat ovat luoneet valmiin ekologisen lokeron vastamedialle kieltäytymällä raportoimasta tietyistä asioista.
 |
| "Сука Блять, tässähän tulee kiire, jos meinaan tuhota suomalaisen yhteiskuntarauhan ennen kuin ne ehtivät tehdä sen itse." |
Ei siitä sen enempää, mutta kun nyt on jo vastattu kahteen lukijapyyntöön peräkkäin, jatketaan samalla linjalla. Eräs toinen lukijani, humanististen tieteiden kandidaatti Itä-Suomesta, kiinnostui edellisessä tekstissä kuvailemastani sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ajattelusta, ja pyysi lisää esimerkkejä nykyfeminismin kauneimmista kukkasista. Onhan se totta, että päihteiden vaikutuksen alaisena on kivaa, eikä mikään voita sitä pärinää, joka lähtee kunnon leikkaamattomasta feminismistä. Katsotaanpas, mitä löytyy.
1. Ensimmäisenä tulee mieleen englannin kielen persoonapronominit. Perinteisestihän siellä ollaan käytetty sanaa he miehestä ja she naisesta, ja jos ei ole ollut varma, on voinut käyttää monikkoa they. Nykyään kun trans- ja interseksuaalisuus on tärkeää ottaa huomioon, ollaan havaittu, että tuollainen kahteen kategoriaan biologian mukaan sukupuolittava systeemi on riittämätön ja suorastaan loukkaava.
Noh, periaatteessa ymmärrän, jos transseksuaalit eivät pidä siitä, että heidän oletetaan olevan jotain sukupuolta pelkän ulkonäön perusteella, vaikka henkilökohtaisesti väittäisinkin, että pronominijaottelu perustuu nimen omaan biologiaan, ei viitattavan henkilön omaan kokemukseen. Ymmärrän, että pronomineissa on heidän mielestään ongelma, joka pitää ratkaista. Ruotsissahan haluttaisiin korvata sanat han ja hon neutraalimmalla sanalla hen. Englanninkielisessä maailmassa taas ollaan luovempia:
Ongelma on mielivaltaisena pidetty ja liiallisen monimutkainen pronominijärjestelmä, ja ratkaisuksi tarjotaan lisää pronomineja? Selvä.
Luonnollisesti jokainen valitsee itse, mitä pronomineja haluaa itsestään käytettävän, ja muiden velvollisuus on huolehtia siitä, että pysyvät kärryillä. Omansa voi valita esim. ylläolevasta listasta fiiliksen mukaan tai vaikka keksiä kokonaan uudet. Jos joku ei muista, osaa tai halua käyttää vaadittuja pronomineja, se on hyvin loukkaavaa.
Everydayfeminism.com on hyvä paikka itse kunkin päivittäisille feminismitarpeille. Sieltä näitä löytyy paljon lisääkin, kuten vaikka:
2. On valkoisten etuoikeus, etteivät he joudu vankilaan. Tilastollisesti Amerikan vangeista vain 11 % on valkoisia, eli hyvin vähän väkilukuun suhteutettuna. Tästä feministi vetää matemaattisen johtopäätöksen, että hänellä valkoisena on vain 4-11 %:n riski joutua elämänsä aikana vankilaan, kun taas jonkin muun värisellä riski on 44-50 %, mikä on selvä todiste rakenteellisesta rasismista.
Ilmeisesti siis Amerikassa vangit valitaan kansan keskuudesta arpomalla, ja etnisille vähemmistöille annetaan enemmän arpoja kuin valkoisille. Jossain muussa maassa voisi antaa vankisuhdelukuja murehtiville kansanryhmille sellaisen vinkin, että:
Jos feministi on vakavissaan sitä mieltä, että hänellä on 4-11 %:n riski joutua vankilaan, kannattaisi harkita tiettyjä muutoksia elämäntapoihin.
3. Miesten etuoikeuksista eli male privilegesta on tietysti puhuttu jo kauan. Yleensä tässä yhteydessä tykätään esitellä prosenttilukuja siitä, miten paljon enemmän jossain on miehiä tai miten paljon paremmin miehillä keskimäärin menee jossain asiassa. Esitettyjen pointtien järkevyystasosta riippumatta tässä yleensä unohdetaan 1) se, ettei kukaan menesty pelkästään olemalla mies, vaan miehistäkin vain hyvin harvat ovat oikeasti etuoikeutettuja, ja 2) kaikki ne asiat, joissa naisilla vuorostaan menee paremmin kuin miehillä.
Hardcoremmat feministit ottavat tässä yhteydessä esille mm. sen, että naisten pitää meikata monta tuntia joka aamu, kun taas miehet voivat lähteä töihin suoraan sängystä; tai sen, että miehet voivat käväistä pikaisesti urinaalilla, kun taas naisten vessoihin on aina pitkät jonot; tai sen, että miehet ovat kiinnostuneita naisista ja tekevät sen tiettäväksi silloinkin, kun naista ei kiinnostaisi, ja niin edelleen. Asioista, joita aiemmin pidettiin biologisina eroina, on siis tullut järjestelmällistä sortoa tai ainakin jotain, joka on jollain tavalla epistä ja jolle miesten pitäisi tehdä jotain tai ainakin ymmärtää hävetä.
Sitten, kun oikeasti siirrytään ammattilaissarjoihin, miesten etuoikeuksiksi ruvetaan laskemaan ihan kaikki, missä miehet jotenkin erottuvat naisista. Murhaajissa on enemmän miehiä? Murhaaminen on miesten etuoikeus. Naiset ovat keskimäärin pienempiä kuin miehet? Pienestä pitäen poikia kannustetaan syömään, että he kasvaisivat, kun taas tytöille annetaan vähemmän ruokaa, etteivät he lihoisi. Koska syöminen on miesten etuoikeus, naiset jäävät kitukasvuisiksi, eikä mitään geneettisiä kokoeroja oikeasti ole. Naiset kyyläävät ja arvostelevat toistensa olemusta ja tekemisiä suuremmalla mielenkiinnolla kuin miehet? On miesten etuoikeus, ettei heitä kiinnosta, onko kaverilla päällä sama paita kolmatta päivää putkeen tai saako banaanin syöminen heidät näyttämään julkihomoilta.
4. En keksi nyt enempää, mutta loppuun pitää vielä laittaa oma ehdoton lempparini:
Joo, elikkä valkoisia naisia ei voi raiskata, koska raiskauksen määritelmä edellyttää seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi yhteiskunnallista valta-asemaa, ja valkoisethan ovat valtahierarkian huipulla. Eihän seksuaalinen hyväksikäyttö koskaan ole kilttiä, mutta valkoisen naisen kohdalla kyse ei ole sentään raiskauksesta, vaan pelkästä valkoisten etuoikeuksien väliaikaisesta rajoittamisesta.
Ja muistetaan nyt vielä, että tällaisia teorioita eivät päästä suustaan esim. arabimiehet, vaan länsimaiset feministit.
Idon sekä novialin kielissä on kekseliäästi kolme hän-pronominia: maskuliini-, feminiini- ja neutrisukuinen.
VastaaPoista...Tuo Murkut on minun mielestäni hieman syvältä, koska se tarjoaa linkkejä myöskin uusnatsien Suomen vastarintaliikkeen sivuille.
Sitä sanotaan sanavapaudeksi, Tom. Sananvapauteen kuuluu se, että myös uusnatsit saavat suunvuoron, siinä missä muutkin sosialistit.
PoistaSeuraavassa mielestäni ihan hyviä uutislähteitä:
VastaaPoistaPaavo Tajukangas
Rähmispossun sikolätti-uutisportaali
RiippumatonMedia.com
Finnleaks
Iltaa, Tom, ja kiitos komment(e)ista.
VastaaPoistaNiin, eri kielissä on erilaisia, yllättäviäkin tapoja ratkaista tällaiset ongelmat. Paljon parempi on kuitenkin mielestäni suomen tyyli, ettei ole kuin yksi "hän". Sekin käsittääkseni on lainaa ruotsista. Turhahan ihmisiäkään on erotella pronominein muista objekteista, ja kaikkein paras ratkaisu onkin se, miten nykyään useimmissa yhteyksissä tehdäänkin, eli viitata vain kaikkiin, niin ihmisiin, eläimiin kuin elottomiin esineisiinkin, samalla sanalla "se".
Uusnatsit ovat toki ideologisesti väärässä, mutta minua harmittaa se, kuinka aina uusnatsien ja anarkistien ottaessa yhteen, viralliseen mediaan päätyy anarkistien versio tai ainakin anarkisteja myötäilevä versio tapahtumien kulusta, vaikka uusnatseilla olisi jopa videokuvaa tukenaan. Erityisen kurjaa tästä tekee se, että nykytilanteessa anarkistit ja muut äärivasemmistolaiset ovat paljon suurempi ongelma kuin mitkään uusnatsit. Tästä syystä minua ei haittaa, että anarkistien kanssa kilpailevat näkemykset saavat enemmän huomiota, vaikka kyseessä sitten olisivatkin uusnatsit.
Pelataan vähän SJW shakkia. Itseäni on mietityttänyt nuo pronominihirviöt ja tämä uusi tumblrlista pöllähtänyt juttu nimeltä "ableism", toisin sanoen siis esim. terveiden ja kyvykkäiden tms. ihmisten sorto/epäoikeudenmukainen asema sairaita ja vajavaisia vastaan. Vaikkei tässä ole kyseessä ole puhtaasti terveys tai lääketieteellinen vajavuus, sama pätee kieleen - kun et puhu englantia, olet tietyllä tasolla "sorretussa asemassa".
VastaaPoistaMites sitten, kun minä vielä ei täysin loppuunhiotulla Englannillani ja oppimiseen liittyvien ongelmieni kanssa yritän vääntää noita sanahirvityksiä tukkaani repien, onko se pahojen ja itsetärkeiden Englanninkielen puhujien etuoikeus osata käyttää noita ja sortoa minua vastaan pienen kielen puhujana, jossa siinäkin on vain "hän"? Ovatko tätä systeemiä kannattavat jyräämässä ja alistamassa huonoa englantia puhuvia nyt mielivaltaisten sääntöjensä alle?
Haluaisin tietää mitä amerikkalainen feministi vastaa tähän.
Toisaalta on puhdasta järjen köyhyyttä olla käyttämättä Finno Ugrilaisten kielten systeemiä yhdellä pronominilla (hän, tema, ű). Toisaalta jopa saksan er, sie ja es ovat 10 kertaa käteväpiä kuin tuo.
Viimeiseen kuvaan liittyi kans yksi hauska juttu, jota en muista tarkalleen, mutta joka todisti miten älyvapaa alin kuva on: White people can't die because death = dying + lack of institutional power. White people only experience loss of life.
Huomenta, Turkkulaanen ja Lone, ja kiitos kommenteista.
VastaaPoistaTurkkulaanen, juuri noin. Sananvapaushan ei varsinaisesti tarkoita, että minkään tahon olisi pakko levittää näkemyksiä, jotka poikkeavat omistaan, mutta täysin yksiääninen mediakenttä on paljon suurempi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitkään aktivistikerhot.
Lone: Onkohan tuo "white people can't die" vakavissaan esitetty väite? En kyllä yhtään ihmettelisi, vaikka se äkkiseltään sarkasmilta kuulostaakin. Jos itse osallistuisin väittelyyn tuollaista väittävän kanssa, saattaisin ihan piruillakseni kääntää asian niin päin, että vain valkoiset voivat kuolla, koska jos kerran valkoisilla on kaikki valta, ja kuollessaan ihminen kuitenkin menettää kaiken ja muuttuu tasa-arvoiseksi biomassaksi, valkoiset menettävät kuollessaan paljon enemmän kuin muut.
Ableismikin on jännä juttu. Ennen vanhaan oli kurjaa olla vammainen, koska vammoista oli selkeää haittaa. Nykyään on kurjaa olla vammainen, koska terveet sortavat vammaisia rakentamalla yhteiskunnan, jossa pärjää terveenä paremmin, vaikka luonnostaanhan mitään pärjäämiseroja ei olisi.
Esimerkiksi sellaiseen väitteeseen olen törmännyt, että ihmisissä ei ole älykkyyseroja ja koko älykkyyden käsite on sortava ja eriarvoistava. Yhtenä perusteena tälle on, että jos eroja olisi, henkisesti jälkeenjääneet olisivat "tyhmempiä" kuin terveet, ja sellaisen väittäminen jos mikä olisi loukkaavaa ja ableistista.
Lisäksi älykkyyden käsite sortaa terveitäkin. Tyhmänä pidetty ihminen ei saa arvostusta hyvistä suorituksista, koska niitä pidetään vain moukan tuurina, ja älykkäänä pidetyltä odotetaan jatkuvasti hyviä suorituksia, mikä on stressaavaa eikä jätä tilaa inhimillisille virheille. Korrektimpaa on vain todeta, että kaikki ovat yhtä fiksuja, vaikkakin eri asioissa. Hitto, tämä olisi pitänyt muistaa lisätä päätekstiin. No, meni jo.
Ja joo, amerikkalaiset feministit kyllä tiedostavat olevansa etuoikeutettuja siinä mielessä, että he puhuvat kotimaansa kieltä syntyperäisesti, eikä heidän siis tarvitse kärsiä kielitaidon puutteen aiheuttamasta mahdollisuuksien menetyksestä tai vieraan aksentin tuomasta rasistisesta syrjinnästä. Oletan kuitenkin, että he vaatisivat sinuakin opettelemaan oikeat pronominit, koska väärien pronominien käyttö on hyökkäys kyseisten ihmisten identiteettiä kohtaan ja ties millä tavalla triggeröivää, eikä mikään osaamattomuus voi oikeuttaa ihmisten loukkaamista, varsinkaan, kun he ovat uhrimpia kuin sinä.
Terve taas Pekka ja kiitoksia toiveeni täyttämisestä.
VastaaPoistaVaikuttaa siltä, että tämä social justice -ilmiö on rantautunut Suomeenkin. Uusfeminismiksihän sitä taidetaan kutsua, tosin itsehän he käyttävät termiä intersektionaalinen feminismi. Oikeastihan kyseessä on marxilaisuuden uusi muoto, jossa luokat on korvattu etuoikeutetuilla ja sorretuilla. Niin on jos siltä näyttää, kuten Luigi ja Urho sanoisivat. Tässä on sellainen kiva juttu, että näitä käsitteitä voi pyöritellä miten päin haluaa, jotta varmasti saadaan kaikille subjektiivista sortoa kokeville turvattu uhriasema.
Minusta kaikista ahdistavinta on uusfeministien käyttämä uuskieli. Juuri nämä ableismit ja vaatimukset uusista pronomineista osoittavat täydellistä irtaantumista todellisuudesta. He haluavat luoda oman todellisuutensa, omista lähtökohdistaan ja omia vaatimuksiaan varten. Kyseessä on totalitaarinen ideologia, jonka käyttövoimaa on henkilökohtaisesti tunnettu raivo ja viha, orwellilaisittan bellyfeel. Aggressiot on mahdollista suunnata minne vain ja milloin vain, sillä sortoa on joka puolella. Feminismin kritiikki on yksi tärkeimmistä sorron muodoista.
Oletko Pekka itse kohdannut yliopistokampuksella tätä ajattelutapaa ihan noin niin kuin todellisuudessa? Helsingin yliopisto on käsittääkseni suomalaisen uusfeminismin pääkallonpaikka. Minulla ei kampuskontakteja tätä nykyä enää oikein ole, kun asun toisella paikkakunnalla. En siis tiedä onko sosiaalinen oikeudenmukaisuus tullut jo periferiaankin. Luultavasti on, sillä mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Toki feministinen diskurssi on ollut jo vuosia hallitseva pääaineeni (kirjallisuus) tutkimuksessa, mutta en osaa sanoa onko se ottanut otteeseensa jo niin sanotun arkitodellisuudenkin.
Kunnioittavasti tervehtien humanististen tieteiden kandidaatti raukoilta rajoilta
Itse olen jo useamman kerran blogissani maininnut uusmarxilaisuuden. Johon liittyy mielestäni myös uuskreationismi eli usko, että vaikka elukat ovat kehittyneet evoluution kautta, niin ihmisen psyykellä ei ole mitään tekemistä evoluution tuotosten kanssa.
VastaaPoistaHuomenta taas, hum.kand. ja Tom, ja kiitos kommenteista.
VastaaPoistaTuosta vihalla käyvästä ideologiasta tuli mieleen, että feminismi itse asiassa muistuttaa suomalaisille stereotyyppistä rähinähumalaa. Tiedättehän ne sellaiset tyypit, jotka humalassa ottavat sen asenteen, että jos jokin asia ei mene juuri niin kuin he haluavat, he tulkitsevat sen niin, että joku tai jokin vittuilee heille henkilökohtaisesti, ja väkivalta lopettaa vittuilun. Feministinen oletus, että kaikki heidän vaikeutensa johtuvat rakenteellisesta vittuilusta, pistää minut ihmettelemään, että ovatko nuo koko ajan kännissä vai mitä.
Nykyään kun peruskurssit ovat pääosin takana ja yritän saada pakettiin sekalaisia aineopintoja, en vietä aikaa kampuksella niin paljoa kuin ensimmäisenä vuonna, ja jos vietänkin, niin paljon pienemmässä porukassa. Enää ei tule juuri väittelytilaisuuksia. Aluksi minulla oli kyllä montakin kaveria, joiden kanssa tuli silloin tällöin väännettyä, mutta silloinkaan ei yleensä puhuttu feministisistä, vaan yleisvihervasemmistolaisista asioista. Vihervasemmistolaisuus on siellä normi ja ennakko-oletus, mutta feminismistä en osaa sanoa.
Opetus on sentään meillä asiallista siinä mielessä, että se on hyvin neutraalia eivätkä luennoitsijat tuo ideologisia asenteitaan näkyviin, oli sellaisia tai ei. Myös kirjallisuudessa. Olin suorastaan iloisesti yllättynyt.
Marxilaisuudestahan nuo opit kumpuavat. Kuulemma koko liike on alun perin KGB:n salajuoni länsimaiden heikentämiseksi. En tiedä. Se on kyllä jännä, miten Jumalaa ei ehdottomasti ole, mutta silti ihminen on absoluuttinen, muuttumaton ja genetiikan vaikutuspiirin ulkopuolella.
Nyrkkisääntönä tässä on, että jos jokin asia on potentiaalisesti loukkaava, asia ei voi olla totta. Esim. valkoiset eivät voi olla älykkäämpiä kuin mustat, koska moinen väite alistaisi mustia. Jos älykkyystestit tukevat väitettä, se ei johdu siitä, että feministit olisivat väärässä, vaan älykkyystestit vain mittaavat vääriä ja epäoleellisia asioita. Jos tulokset ovat samansuutaisia kaikilla mahdollisilla mittaus- ja tarkastelutavoilla, sitten täytyy hankkiutua eroon koko älykkyyden käsitteestä ja todeta, että vaikka kaikki eivät olisikaan yhtä hyviä kaikessa, kyse ei ole sentään älykkyydestä. Paha tuohon on enää rakentaa tieteellistä vastaväitettä.
Toinen hieno oli tuo aikaisempi, että naisten ja miesten välillä ei voi olla keskimääräisiä pituuseroja, vaan jos naiset vaikuttavatkin lyhyemmiltä, sen täytyy johtua siitä, että he eivät syystä tai toisesta syö riittävästi kasvuiässä, ja se taas voi johtua ainoastaan misogynistisestä sorrosta.
Tämä nyt ei koske aihetta mutta kysyn onko Pekan Porstua poistettu/poistunut facebookista kun ovet ei aukene mulle? Onko heterouden tai kantasuomalaisen rotuni syytä tää?
VastaaPoistaTapsa, vahvistan löytösi. Pekan porstuaa ei löydy Naamakirjasta.
VastaaPoista