Flirttailua ja seksuaalista häirintää

Usein sanotaan, että flirttailun ja seksuaalisen häirinnän ero on ainoastaan flirttailijan viehättävyydessä. Tai en tiedä, sanovatko muut, mutta itse ainakin sanon. Naiset kyllä tietävät, mistä puhun, mutta silloin tällöin myös me miehet pääsemme ekskursioille naisten ihmeelliseen maailmaan, halusimme tai emme.

Sattuipa taannoin niin, että asiakkaakseni eksyi eräs naisihminen, joka oli saattanut olla ihan vetävän näköinen vielä 90-luvun alkupuolella. En nyt voi enkä halua laittaa kuvaa, mutta Porstuan henkilöstöpäällikkö Katarina saa kunnian antaa täysin vastakohtaisen esimerkin, jonka kautta lukija voi muodostaa oman näkemyksensä:

Silläkin uhalla, että perheen pienimmät järkyttyvät ja ryhtyvät kokeilemaan erilaisilla heteroseksuaalisuuden korvaavilla muodikkaammilla vaihtoehdoilla, julkaisen alla lyhyen sananvaihtomme:

Kurppa: Haista vattu.

Minä: Älä vattuile mulle.

Kurppa: Haluatko haistaa? Saat kyllä, suklaasilmä.

Feministinen vakiovastaus miehille tässä tilanteessa on, että pitäisi vain olla iloinen ja ylpeä kaikesta saamastaan huomiosta. Jostain syystä sama ei kuitenkaan päde silloin, kun irstaat rupsahtaneet äijät kertovat tyttäriensä ikäisille likoille yksityiskohtaisesti, millaista huomiota he haluaisivat näiden sukuelimille tarjota.

Yleensä tässä vaiheessa blogistin pitäisi ihmetellä, että mitä nuo itsestään luulevat, ja ottaa tiukasti kantaa sen puolesta, että ihmisten sopii pysyä vain kiltisti omissa kategorioissaan ja jahdata vain yhtä rumaa porukkaa kuin itsekin ovat. Asiaa pidemmälle mietittyäni tajusin kuitenkin, että eihän se niin mene.

Vanhat ovat viisaita. Tai tarkemmin sanottuna, vanha kansa tietää useita (yleensä muilta kuultuja) viisauksia. Esimerkiksi:

1) Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka antaa,

2) Luuk. 11:9,

3) Jokainen tsäänssi on mahdollisuus.

Teinipojat eivät uskalla pyytää tyttöjä ulos, koska he pelkäävät, mitä tapahtuu, jos tyttö kieltäytyykin. Kolmannelle vuosikymmenelle päästyään he alkavat hiljalleen tajuta, ettei siitä tapahdu mitään. Koska heidät on kuitenkin kasvatettu kohteliaiksi ja huomaavaisiksi, he eivät halua aiheuttaa turhaa vaivaa ja ärtymystä itselleen ja muille lähestymällä naisia, joita eivät realistisesti usko saavansa. Niinpä he tekevät arvion omasta viehätysvoimastaan ja tekevät ehdotuksia vain sille hyvin pienelle naisvalikoimalle, joka jää liian rumien ja liian kauniiden väliin.

(Ennen kuin joku kaunis nainen tulee kommenteissa kertomaan, että kyllä häntä yrittävät rumat nuoretkin miehet pokata, mainittakoon, että oman viehätysvoiman arviointi ei läheskään aina mene oikein, kummallakaan sukupuolella. Tai sitten he vain ovat henkisesti kypsiä ja ovat jo tajunneet saman, mitä tässä tekstissä kerron.)

Nuoret naisethan eivät lähesty miehiä muutenkaan, koska miehet lähestyvät heitä ihan tarpeeksi, ja muutenkin aloitteen tekeminen on "miehen velvollisuus".

Vanhemmiten aletaan ymmärtää, että jos flirttailu herättää kohteessaan kiusaantuneisuutta, ärtymystä, oksennusrefleksejä, painajaisia tms., se on ihan hänen oma ongelmansa, eikä flirttailijan tarvitse ottaa siitä vastuuta. Naiset ymmärtävät lisäksi, ettei näissä asioissa ole mitään "miesten velvollisuuksia", vaan jokaisella on yhtäläinen oikeus "pursuit of happinessiin", kuten jenkkien perustuslaissa sanotaan.

Kyllähän he tajuavat, että todennäköisyys onnistumiseen on samaa luokkaa kuin lotossa, mutta onhan yhdelläkin lottorivillä tilastollisesti paremmat voitonmahdollisuudet kuin sillä, ettei pelaa ollenkaan. Itse asiassa se on vain vapauttavaa. Nuoret joutuvat stressaamaan kovasti miettiessään, mikä olisi tehokkain keskustelunavaus, ja miten hoidetaan kohtaaminen loppuun asti niin, ettei missään vaiheessa lipsahdeta vaikuttamaan idiootilta. Vanhat käävät voivat huoletta puhua asioista niiden oikeilla nimillä, kun he tietävät, ettei lopputulos voi kuitenkaan enää sen huonommaksi mennä.

Mikäs sitten on loppupäätelmä? En nyt halua kannustaa poikia lähtemään kosioretkilleen järjestelmällisesti kauneimmasta aloittaen, koska sellainen tekisi nättien naisten elämästä sietämätöntä. Toisaalta en halua kovin kovasti moittia rupsahtaneempaa sukupolvea epätoivoisista yrityksistään, koska kaikesta huolimatta ne ovat inhimillisesti ja loogisesti täysin perusteltuja.

No joo, tehkää itse omat loppupäätelmänne. Minä vain kerron, kuinka asiat ovat.

Kirja-arvostelu: Hugh Howey - Sand

Talvella luin Hugh Howeyn huippusuositun Siilo-kirjan, joka muutamista pienistä epärealistisuudellaan häiritsevistä yksityiskohdistaan huolimatta oli oikein koukuttava ja omaperäinen. Niinpä nappasin tämän kirjakaupasta heti nähtyäni sen, koska en muistanut, mikä Siilon jatko-osa oli nimeltään, ja ajattelin, että se olisi saattanut olla tämä. Ei ollut, mutta ei se mitään.

Eletään määrittelemättömän kaukaista tulevaisuutta Coloradossa. Vanhat kaupungit ovat peittyneet satojen metrien paksuiseen hiekkakerrokseen, eikä sivilisaatiosta ole jäljellä kuin pari muutaman tuhannen asukkaan hökkelikylää aavikolla. Ainoa asia, mikä tekee yhteiskunnan toiminnan mahdolliseksi näissä olosuhteissa, on sukelluspuvut, jotka saavat värinällään hiekan virtaamaan nestemäisesti ja mahdollistavat sukeltamisen vanhoihin kaupunkeihin käyttötavaroiden hakemiseksi.

Päähenkilöinä on enemmän tai vähemmän sukeltamisesta innostuneet kolme veljestä ja heidän isosiskonsa, jotka ovat etääntyneet toisistaan sen jälkeen, kun heidän isänsä lähti itään katsomaan, mitä aavikon takaa löytyy, ja jäi sille tielleen. Jokainen viettää arkensa murehtien ihmissuhdekuvioitaan ja/tai päivittäistä elantoaan, kuten tapana on.

Aavikkobandiitit palkkaavat heistä yhden etsimään hiekan alta myyttisen suurkaupungin rauniot. Vastoin odotuksia hän onnistuu, mutta kuten bandiiteilta sopii odottaa, eivät ne mitään palkkaa maksa, vaan hän saa olla tyytyväinen, että onnistuu pakenemaan hengissä.

Kaupungin löytyminen pistää eloa yhteisöön, kun kaikki kynnelle kykenevät lähtevät hortoilemaan aavikolle aarteenmetsästykseen. Asia on tietysti vain bandiittien harhautus, jonka avulla he pistävät toimeen suunnitelmansa koko yhteisön joukkomurhaamiseksi. Samalla selviää, mitä sisarusten isä aavikon takaa löysi.

Kirjan idea on oikein omaperäinen ja jännä, joskin siitä kehitetty juoni on melko yksinkertainen. Tämä tuntuukin enemmänkin naistenkirjalta, jos tällainen seksistinen ilmaus sallitaan; pääpaino on henkilöiden välisissä suhteissa, ja juoni menee suoraviivaisesti siinä sivussa. Jopa loppuratkaisu on muotoa "ja sitten ne menivät sinne ja hoitivat hommansa".

Teknisesti Howey on kyllä erinomainen kirjoittaja, mutta scifin ja yhteiskunnan kuvaamisen kannalta tässä on jopa häiritsevämpiä uskottavuusongelmia kuin Siilossa. Voin sietää ajatuksen puvusta, jolla voi sukeltaa hiekassa, mutta esimerkiksi se, että mistä ne saavat ruokaa, jos kaikkialla on pelkkää hiekkaa eikä koskaan sada? Tai mistä on tullut niin paljon hiekkaa, että satojen tai korkeintaan tuhansien vuosien aikana sitä kertyy kilometrin kerros? Jotain vähän yritetään selittää, mutta aika kevyeksi jää.

Neljä pistettä viidestä. Plussaa jännästä ideasta ja taitavasta kirjoittamisesta, miinusta epäuskottavasta miljööstä ja yksinkertaisesta juonesta. Sen verran täytyy juonta kuitenkin puolustaa, että tällaisenaankin sivuja oli jo 368. Jos kirjoittaja olisi oikeasti panostanut siihen, mitä aavikon takana tapahtui, kirja olisi paisunut niin, että asia olisi ollutkin parempi erottaa jatko-osaksi. Jos myöhemmin ilmenee, että tälle tulee jatkoa, arvosana nousee automaattisesti 4,5:een.

Oppivatpa olemaan

Pari kuukautta sitten entinen vuokraisäntäni Reima Kuisla päätti vähän pässittää maantiellä ja päräytti tutkaan 54 024 €:n arvosta. Hänen asian tiimoilta saamansa raivonpurkaukset nostivat hänet sittemmin julkkikseksi ja Suomen sakotusjärjestelmän maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi. En kommentoinut asiaa silloin, vaikka pieniä VMP-peräisiä ohimonytkäyksiä asia aiheuttikin. Kai se nyt pitää kuitenkin käsitellä, kun näköjään New York Timeskin käsittelee.

Voi olla, että olen puolueellinen Kuislaa vastaan. Silloisessa vuokrasopimuksessani luki, että vuokraa korotetaan vuosittain elinkustannusindeksin nousun mukaisesti, mutta jos indeksi laskee, vuokra pysyy samana. Ymmärtänette, etten sen pohjalta osaa tuntea suurta sympatiaa, jos hän vuorostaan joutuu systeemin kusettamaksi. En tosin tiedä, oliko tuo hänen yhtiönsä erikoisuus, vaiko yleisemminkin maan tapa Suomessa, mutta ainakin ala-asteella meille opetettiin, ettei mulkkuutta voi perustella sillä, että kun kaikki muutkin.

Muistuikin mieleen vielä yksi juttu Egyptistä. Siellä ei indeksikorotuksia tunneta. Matkaoppaan puolison isovanhemmat olivat tehneet vuokrasopimuksen joskus 50-luvulla kolmesta Egyptin punnasta kuukaudessa, mikä silloin oli vielä suurehko raha. Sitten tuli inflaatio, mutta tänäkin päivänä he asuvat samassa kämpässä kolmella punnalla kuussa, vaikka enää se ei vastaa kuin vajaata neljääkymmentä senttiä.

Mutta asiaan. Kovasti valitetaan, ettei progressiivinen sakotus ole reilu, mutta siinä pitää muistaa, ettei sakotuksen tavoitteena olekaan olla reilu, vaan hillitä sellaista toimintaa, josta sakotetaan. Jos esim. Kuisla tienaa yli 6 miljoonaa vuodessa, miksi parin satasen sakko pelottaisi hänestä hurjastelutaipumuksen pois? 54 tonnin sakko sentään herätti jonkinlaisen tunnereaktion, vaikka luulenkin, että se vaikuttaa hänen talouteensa jopa vähemmän kuin minun talouteeni vaikuttaisi se 189 €:n sakko, jonka minä saisin samasta rikoksesta.

En minä sano, etteikö systeemiä saisi muuttaa, jos parempi keksitään. Kuulisin kuitenkin mielelläni ehdotuksia vaihtoehdoiksi, jotka olisivat kaikille tasapuolisia sekä kaikille yhtä pelottavia. Itse keksin muutaman:

1) Kortti kuivumaan,

2) Ehdoton vankeustuomio,

3)

En kuitenkaan ehdota mitään noista, koska mielestäni ne häiritsevät päivittäistä elämää kohtuuttomasti rikokseen nähden.

Eihän tämä ole edes ensimmäinen kerta, kun tämä herättää huomiota maailmalla ja erityisesti Amerikassa. Joskus monta vuotta sitten joku sai Ahvenanmaalla viisinumeroisen sakkolapun, ja sen seurauksena jouduin keskustelupalstoilla vastailemaan argumentteihin, joiden mukaan samalla logiikalla vankeustuomioidenkin pitäisi olla nuorille pidempiä, koska heillä on enemmän elinpäiviä jäljellä, ja että rikkaiden kuuluukin saada ajaa ylinopeutta ilman mainittavaa rangaistusta, koska rahalla kuuluukin saada etuoikeuksia.

Sinänsä jännä, että vaikka amerikkalaiset suhtautuvat niin nuivasti sakottamiseen, toisen ääripään rangaistuksissa he ovat hyvinkin hardcoreja ja oikealla linjalla:

Myrkkyruiskeet kortilla - Utah ottaa käyttöön teloituskomppanian

Kuten on jo pariinkin otteeseen ollut puhetta, Amerikassa on ollut vaikeuksia saada myrkkyruisketeloituksiin juuri oikeanlaisia myrkkyjä, johtuen lähinnä siitä, etteivät lääkefirmojen kukkahattutädit ole halunneet niitä toimittaa. Niinpä vihdoin ollaan päätetty palata vanhoihin, hyviksi havaittuihin konsteihin.

Itsehän jos saisin kuolemantuomion ja saisin valita teloitustapani, haluaisin nimenomaan teloituskomppanian. Siinä on kunnon tyyliä. Ranskan vastarintaliikkeen jäsenillekin kaikkein suurin kunnia oli tulla natsien ampumaksi. Varmaan jos natsit olisivat hoitaneet teloituksensa monivaiheisella ruiskeella, joka ensin nukuttaa ja sitten pysäyttää sydämen, ranskalaiset olisivat vain todenneet vastarinnan rekrytoijille että je m'en bats les couilles, kapinoikaa keskenänne.

Tiedän kyllä, ettei tuollaista koskaan Suomeen asti saada, mutta saa kai sitä toivoa. En tietenkään vaadi, että kuolemantuomio olisi vakiokäytäntö mistään yksittäisestä rikoksesta, koska aina voi syytön tulla tuomituksi jne., mutta jos joku vaikka on vankilassa teinitytön murhasta, pääsee kolmen tunnin lomalle ja onnistuu sinä aikana raiskaamaan nelivuotiaan, asiaa voisi jo ainakin harkita.

Vanha kaverimme.

Samoilla palstoilla, joilla olen kuullut, ettei rikkaita saa sakottaa enempää kuin köyhiäkään, olen myös kuullut, että "sivistysvaltio ei tapa kansalaisiaan", vaikka mitään perusteluja väitteelle en olekaan koskaan kuullut. On se varmasti totta, mutta vain siksi, että sivistysvaltion kansalaiset määritelmällisesti osaavat käyttäytyä sen verran hyvin, ettei heitä tarvitse tappaa, eikä väestö pelkällä lainsäädännöllä sivisty. Vertaisin asiaa siihen, että tunnetusti Pohjois-Euroopan maissa sataa lunta talvella, mutta muuttuuko esim. Brasilia pohjoiseurooppalaiseksi maaksi, jos sinne ruvetaan säännöllisesti tiputtamaan lunta lentokoneesta?

Itse sanoisin, että sivistysvaltion velvollisuus on poistaa keskuudestaan sellaiset yksilöt, jotka eivät osaa tai halua käyttäytyä sivistysvaltion standardien mukaisesti, vaan aiheuttavat sosiopaattisella käytöksellään vaaraa muille. Erilaisia poistotapoja on, ja jotkut mielellään istuttaisivat heitä kopissa 60 vuotta, mutta itse keksin parempiakin käyttökohteita veronmaksajien rahoille.

Loppuun vielä yksi klassikko:

Avoin työhakemus

Edellinen avoin työhakemukseni ei tärpännyt. Kenties Huitsinnevadan opetuslautakunta katsoi, että education by perkele -tyyppiset opetusmetodini ovat jopa heille liian kontroversiaalisia. Oli miten oli, nyt kun vaalit on käyty, ja ehdokkaat (toivottavasti) tietävät, ovatko päässeet läpi, näen uuden tilaisuuden koittaneen.

Kansanedustajilla tunnetusti on avustajia, ja oletan, että juuri nyt sellaisia palkataan. Minä haluan sellaiseksi, joten jos joku tuore kansanedustaja lukee tätä, oikeassa reunassa näkyvään osoitteeseen saa laittaa työtarjouksia. Syitä, miksi olisin hyvä eduskunta-avustaja:

+ Olen lähes valmis humanististen tieteiden kandidaatti. Toivottavasti jo tämän vuoden puolella.

+ Minulla ei ole hajuakaan, mitä eduskunta-avustaja itse asiassa tekee, joten minut on ennakkoluulojen puuttuessa helppo kouluttaa mihin tahansa tehtävään.

+ Asiakaspalvelutöiden ansiosta minulla on pitkä ja vankka kokemus idioottien lässyttäjien kanssa asioimisesta, joten pääni ei hajoaisi eduskunnassakaan kovin nopeasti. Minut palkkaava edustaja ei tietenkään olisi lässyttävä idiootti, vaan poikkeuksellisen älykäs, looginen ja viriili valioyksilö.

Markkinointipäällikkönäni Candice ottaa vastuulleen myös kampanjapäällikköni tehtävät julkisiin työtehtäviin hakiessani.

+ Olen tällä hetkellä Counter-Strikessä taitotasolla gold nova 4 (olen käynyt master guardian elitessä, mutta kun kerran kännipeleissä novaan tippuu, sieltä on vaikea nousta), joten jos kansanedustaja on silver-tasolla, voin buustata häntä.

+ Kuten voitte tätä blogia seuraamallakin havaita, tiedän kaiken oleellisen.

+ Olen ahkera ja tunnollinen; joskus herään jo ennen puoltapäivää, enkä koskaan vieritä kollegoiden niskoille sellaisia virheitä, joista voin syyttää tietokoneongelmia.

+ Äänestämäni puolue ei päässyt läpi, joten voin edustaa ihan minkä tahansa puolueen edustajaa ilman eturistiriitoja.


Tosiaan, minkähän puolueen kansanedustajalle mieluiten menisin hommiin? Toisaalta persut ovat ehkä lähimpänä omia näkemyksiäni, mutta onko sellainen selkääntaputtelu välttämättä kovin hedelmällistä? Ehkä jopa mieluumin menisin hommiin jollekin vihervasemmiston edustajalle. Nythän on niin, että vaikka persut tyypillisesti tuntevat montakin vihervasemmistolaista, vihervasemmistolaiset hyvin harvoin tuntevat yhtään persua.

Älkää kysykö, miten tuo on matemaattisesti mahdollista. Oli miten oli, tällä viikolla on kuulunut monestakin suunnasta vihervasemmistolaisten valittelua siitä, ettei heillä ole persuja kavereina. Kuten näyttelijä Krista Kosonen asian kiteyttää:

"Ehkä sitä elää itse sellaisessa helsinkiläisessä kulttuurikuplassa, en tunne ketään joka olisi äänestänyt perussuomalaisia", Kosonen sanoo.

Juuri tästä syystä minua tarvittaisiin vihervasemmiston palkkalistoilla. He tarvitsevat jonkun, joka tulkitsee maailmaa heille, etteivät he aivan munaisi itseään puhumalla julkisesti sekavia. Jos vaikka joku meinaisi sanoa, että:

[Persujen mielestä] taide ei saisi räyhätä, olla hurjaa ja herättää ajatuksia, vaan sen pitäisi pysyä ruodussaan.

...minä voisin selittää, ettei kenelläkään ole mitään tuollaista taidetta vastaan. Persuthan tykkäävät itsekin räyhätä ja herättää ajatuksia. Taiteen, joka on yhteiskunnan apurahojen arvoista, tulisi vain olla sen verran tasokasta, että sen tekeminen on teknisesti haastavampaa kuin paskan roiskiminen lakanoille. Myöskään se, että taide räyhää, ei automaattisesti tarkoita, että se herättää ajatuksia.

Tai sitten että:

Olihan vaalituloksessa hienojakin asioita myös. Valittiin myös henkilöitä, uusia nuoria ja maahanmuuttajakansanedustajia muun muassa. Vihreiden nousu on hieno asia myös.

Vihreiden nousun hienous on toki makuasia, mutta noihin muihin voisin kysyä, että ei kai iän puute tai pigmentin määrä tee kenestäkään automaattisesti hyvää poliitikkoa? Ei kai kukaan persukaan sano, että onpas hyvä, että sentään vielä suurin osa kansanedustajista on vanhoja valkoisia heteroäijiä. Tai en tiedä, jos vaikka sanoisikin, mutta tuskin lehdessä sentään.

Sitten, jos joku kirjailija menisi sanomaan vaikka että:

Lattea fraasi, että politiikka on rikki, tuntuu pitävän paikkansa. Jäljellä on vain oikeisto. Vasemmisto on kutistunut pelkäksi alaviitteeksi. Mitään ideologista kamppailua ei ole.

...voisin kertoa hänelle, että nimenomaan oikeisto on kutistunut alaviitteeksi ja jäljelle on jäänyt vasemmisto. Tiedän, että Suomessa itsensä vasemmistolaisiksi mieltävien mielestä kaikki paitsi kommunismi on pahaa rautasaapasoikeistolaisuutta, mutta oikeasti oikeistolaiset eivät kannata sellaisia nyky-Suomen politiikassa itsestäänselviä asioita kuten kattavia verorahoitteisia julkisia palveluita, sosiaalitukia tai asioiden tiukkaa sääntelyä. Nyky-Suomessa oikeiston ja vasemmiston ero on lähinnä siinä, kannatetaanko edellämainittuja asioita käytettävissä olevien varojen mukaan vai niistä huolimatta. Kysykää vaikka joltain amerikkalaiselta republikaanilta, onko Kokoomus oikeisto- vai vasemmistopuolue.

Niin, ja tietysti vanha klassikko:

Minun Suomeeni kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia.

En nyt viitsi työhakemuksessa käydä näitä kaikkia läpi, koska sittenhän minua ei enää tarvitsisi palkatakaan, mutta tuossa voisin kaivaa sanakirjan esiin ja todeta rikkauden olevan määritelmältään jotain, joka saa tilinpäätöksen viivan alle jäävän summan plusmerkkiseksi, tai edes vähän pienemmäksi miinusmerkkiseksi. Sitten voisin ehdottaa, että tapauskohtaisesti mietittäisiin, millaiset tapaukset ovat rikkautta ja mitkä eivät ehkä niinkään. Tämä kyllä selventää hyvin Vasemmistoliiton vanhaa slogania: "Rikkautta, jolla on arvoa". Jos vasemmistolaisten mielestä on myös olemassa rikkautta, jolla ei ole arvoa, vaadin palkankorotusta.


Mutta joo. Vaikka Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat etusijalla, otan vastaan tarjouksia Persuilta ja kaikilta muiltakin puolueilta. Keskustalaisiltakin. Kannatan kovasti aluetukia, paskalakia en ehkä niinkään.

Vanhan kertausta vaalipäivän aatolle

Siltä varalta, että jotakuta jostain syystä kiinnostaisi kommunikoida kanssani kommenttiosioiden ulkopuolella, sain vihdoin aikaiseksi luoda sähköpostiosoitteen ihan vain tätä blogia varten. Osoite on pekan.porstua@gmail.com, nähtävissä myös tuossa oikeassa sivupalkissa. Tappouhkaukset julkaisen täällä sellaisenaan, joten jos aiotte lähettää sellaisia, kiinnittäkää tarkkaa huomiota niiden kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen, ellette halua, että teille nauretaan.

Sitten asiaan. Kävinpä vielä kokeilemassa yhtä vaalikonetta tuolla. Se neuvoi minulle sopivimmaksi ehdokkaaksi tällaisen:

Ehdokkaasi on Rambo. Valituksi tullessaan hän puolustaa satunnaisia maa-alueita väkivaltaisesti kaikilta jotka hän laskee vihollisiksi.

Kannatetaan. En tiedä, minkä puolueen listoilla hän on, mutta eihän se olekaan tärkeää, kuka laittaa asiat kuntoon, vaan se, että asiat tulevat kuntoonlaitetuiksi. Mutta joo, vaaligallupissani on vielä muutama tunti äänestysaikaa jäljellä, mutta käyn tulokset nyt läpi ennen nukkumaanmenoa. Tuskin siihen enää kovin suurta ryntäystä tulee. Ääniä on kertynyt tasan sata, eikä kukaan tunnustanut, ettei politiikka kiinnosta.

Täysin ilman ääniä jäivät RKP, pienpuolueet Köyhien asialla ja Sinivalkoinen rintama, sekä yllättäen Kokoomus. Tiistaina oli muuten kiva päivä, kun sain Helsingissä Ben Zyskowiczilta kettukarkin. En sitten enää sen jälkeen kehdannut sanoa, että äänestän häntä oikein mielelläni heti, kunhan hän loikkaa pois Kokoomuksesta (ja muuttaa minun vaalipiiriini).

Molemmat vihervasemmistopuolueet saivat 3 ääntä, ja kolme kommunistipuoluetta saivat jokainen yhden äänen. Yllättävän paljon itse asiassa, mutta on oikein mukavaa, että niilläkin tahoilla luetaan tätä blogia huolimatta siitä, kuinka ilkeä olen heidän aatteitaan kohtaan ollut. Vielä kun innostuisivat väittelemään kanssani kommenttiosiossa.

SDP ja Keskusta saivat molemmat yhden äänen. Kristillisdemokraatit saivat 3 ääntä, Itsenäisyyspuolue 2. Piraattipuolue sai 3 ääntä.

Oma valintani Muutos 2011 sai 7 ääntä, mikä oli toiseksi paras tulos kyselyssä, jos Rambon puolue jätetään laskuista.

Perussuomalaiset saisivat tämän kyselyn perusteella 62 äänen saaliillaan yli kaksinkertaisen enemmistön eduskuntaan, mutta tuskin tuo realisoituu. Virhemarginaali lienee melkoinen, eikä Soinia voi varmaan vieläkään äänestää muualla kuin Uudellamaalla.

Rambon puolueen edustajia, kuten Putinia ja Aku Ankkaa, aikoo äänestää 11 vastaajaa, ja 2 ei aio vaivautua uurnille ollenkaan.

Tähän väliin vähän teemaan sopivaa musiikkia:

Tänään en ajatellut sanoa mitään uutta, vaan käydä vain vähän läpi aikaisemmin kirjoittamiani juttuja asioista, jotka olisi hyvä pitää äänestyspäivänä mielessä, äänestipä sitten ketä tahansa. Ihan ensiksi niille, jotka eivät aio äänestää ketään oikeaa ehdokasta:

Äänestämättömyyden ja veganismin karmeista seurauksista

Siellä täällä olen törmännyt näkemyksiin, että äänestäminen on legitimiteetin antamista järjestelmälle, ja kieltäytymällä äänestämästä voi ainakin sanoa, ettei ainakaan itse ole osallistunut järjestelmän ylläpitoon.

Ei se niin mene. Äänestämästä kieltäytyminen nimenomaan tarkoittaa legitimiteetin antamista ihan mille tahansa järjestelmälle ja kokoonpanolle, koska käytännössä se tulkitaan muodossa "aivan sama minulle, tehkää mitä haluatte".

Lisäksi, vaikka mikään ehdokas tai puolue ei täydelliseltä tuntuisikaan, äänestämättömyys lisää niiden ehdokkaiden suhteellista ääniosuutta, keiden ei ainakaan missään nimessä toivoisi pääsevän läpi.

Toinen näkemys, mihin usein törmää, on se, että muut puolueet eivät saa mitään aikaan, mutta persujakaan ei voi äänestää, koska ne ovat pelkkiä seksistisiä ja rasistisia pellejä. Tuota seksismijuttua en vieläkään ymmärrä, vaikka kirjoitin siitä jo yli vuosi sitten:

Persujen naisvihasta

Rasismioletuksen ymmärrän vähän paremmin, kun ottaa huomioon yksittäisten persujen satunnaiset möläykset, enkä pidä mitenkään mahdottomana, että niin persuissa kuin monissa muissakin puolueissa on ihan oikeitakin rasisteja ehdolla. Tarkempaa loogista tarkastelua rasismioletus ei kuitenkaan kestä, vaan voisin jopa väittää persujen olevan puolueena kaikkein vähiten rasistinen. Perustelut:

- He eivät murehdi suomalaisen rodun sisäsiittoisuudesta ja elinvoimattomuudesta eivätkä yritä jalostaa sitä tuomalla maahan mahdollisimman paljoa mahdollisimman erinäköistä porukkaa.
- He eivät pyri luomaan etnistä ala/orjaluokkaa rakentamalla kehitysmaalaisista halpatyövoimareserviä.
- He eivät pidä erivärisiä ihmisiä vajukkeina ja omien kulttuuriensa tahdottomina vankeina, jotka tarvitsevat jatkuvaa sopeutusta, holhousta ja yhteiskunnan tukea pärjätäkseen, vaan he odottavat jokaisen pystyvän tulemaan toimeen samoilla ehdoilla.
- He eivät pidä lähtökohtaisesti kaukomaita sotaisina ja Eurooppaa rauhallisena, eivätkä siksi kannata kaukomaiden väestön siirtämistä Eurooppaan, vaan haluavat mieluumin ratkaista ongelmat kaukomaissa, ettei kenenkään tarvitsisi nyt eikä tulevaisuudessa paeta kotiseudultaan.
- He eivät halua, että jokaista maahanmuuttajaa epäiltäisiin potentiaaliseksi raiskaajaksi ja sosiaalipummiksi, ja siksi toivovatkin, että rikolliset ja lusmut yksilöt saataisiin poistettua maasta, että vain mukavat ja ahkerat yksilöt jäisivät jäljelle.

Viime tekstissäni listasin David Hasselhoffin musiikkia. Tarkoituksella jätin parhaan pois ja säästin sen tätä kirjoitusta varten. Se kuvastaakin hyvin vaalimielialaani:

Koska gallupiini oli vastannut muutama kommunisti, täytynee muistuttaa tästäkin:

Rautalankaa kommunisteille

Kommunismi ei toimi. Siihen ei auta vastata, että "ei ole toistaiseksi toiminut, mutta toimisi kyllä, jos..." Ei, se ei toimi ikinä. Ihmiset ovat laiskoja ja ahneita, eikä heitä huvita raataa yhteisen hyvän eteen, jos se ei näy suoraan ja konkreettisesti palkkatasossa. Eikä niinkään absoluuttisessa palkkatasossa, vaan tasossa muihin ihmisiin nähden. Samat terveiset myös anarkisteille.

Ei sillä, että haluaisin kieltääkään tuollaisia aatteita tai puolueita. Ihan hyvä, että ne saavat äänensä kuuluville demokraattisia kanavia pitkin, ettei sitten tarvitse ruveta vaikuttamaan epädemokraattisesti.

Ja vaikka olenkin kirjoittanut lähinnä vasemmistoaatteista, ei tämä rajoitu vain niihin. Kuten olen monesti sanonut, politiikan tarkoitus on saada asiat rullaamaan käytännössä niin hyvin kuin mahdollista ilman turhaa takertumista ideaaleihin. Niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaisetkin perustelevat mielellään näkemyksiään sosiaalisella oikeudenmukaisuudella, ja yleisesti ottaen, jos minkä tahansa ajatuskokonaisuuden yhdeydessä vilahtaa sana "reiluus" tai "oikeudenmukaisuus", se on kirkas ja kovaääninen hälytysmerkki siitä, että nyt puhutaan ykkösluokan paskaa. Tämä on hyvä muistaa ehdokasta valitessa.

Mitäs muuta vielä? Noh, pistetäänpä vaikka linkkejä näkemyksiini yksittäisistä poliittisista kiistakysymyksistä, jos jotakuta jostain syystä kiinnostaisi. Turkistarhaus, asevelvollisuus, pakkoruotsi, prostituutio, homoliitot, huumeet, Israel vastaan Palestiina, homoliitot taas ja kapakoiden aukioloajat. Jos noista nyt jotain apua johonkin on.

Loppuun Sabatonin näkemys vaalimusiikista:

Ai niin, tuosta tuli vielä tämäkin demokraattinen esitys mieleen:

You gotta cock it, motherfucker

Ihan ensiksi haluan esittää nöyrähkön anteeksipyyntöni Creative Assemblyn hienoille ihmisille toissaviikkoisesta vihakirjoituksestani. Väitin, ettei Total War: Rome II:ssa saa päitä ja raajoja lentelemään, mutta kyllä näköjään saa. Piti vain odottaa, että saa tehtyä riittävän äkäisiä miekkamiehiä.

Perääntyvä spartalainen saa perääntyä yhdellä kädellä.

Vähän huonosti saa kuvankaappauksia, kun nuo tapaukset ovat niin nopeita ja yllättäviä, mutta kyllä tuossa pää tippuu.

Anteeksipyyntöni on kuitenkin vain puolittainen, koska olen edelleen sitä mieltä, että lisämaksun vaatiminen verestä ja ruumiinvammoista sotapelissä on sellaisen luokan koijaamista ja lypsämistä, että historiassa on tehty kansanmurhiakin sellaisen takia. Katsoin sarjan muidenkin pelien myyntisivuja, ja näköjään sama meininki jatkuu niissä jopa kiihtyvällä tahdilla.

O tempora, o mores, pelin hahmot sanoisivat, mutta asiaan. Kävin viikonloppuna katsomassa kotimaisen elokuvan Big Game. Yleensä vieroksun suomalaisia elokuvia, koska niitä on sotaelokuvien lisäksi vain kahdenlaisia: draamaa ja komediaa. Molemmissa tyypillinen juoni menee niin, että masentuneet mulkvistit juovat viinaa, tappelevat ja kärsivät ennenaikaisesta siemensyöksystä, ja tyylilajien ero on, että komediassa sille on tarkoitus nauraa, kun taas draamassa sen on tarkoitus kertoa jotain syvällistä suomalaisesta sielunmaisemasta.

Joskus kymmenen vuotta sitten ajattelin, etteivät ne voi oikeasti niin paskoja olla. Että minä vain olen ennakkoluuloinen. Testasin asiaa päättämällä katsovani seuraavan nykyaikaisen suomalaisen elokuvan, joka TV:stä tulee. En enää muista, mikä sen nimi oli, enkä haluakaan, mutta ensimmäisen viiden minuutin aikana siinä joku esitti kärkevää taidekritiikkiä naiskentelemalla takaapäin lampaanmuotoista ilmapalloa.

Pidin taas vähän aikaa taukoa suomalaisista elokuvista.

Onneksi viime vuosina on tullut muutosta parempaan. Big Game on Suomen historian kallein elokuva, ja siinä näyttelee Samuel L. Jackson, joten lupaavalta kuulostaa.

Air Force One lentää Lapin jylhien vuoristomaisemien yli, kun USA:n presidentti (Jackson) on tulossa vierailulle Suomeen. Kun hänen lentokoneensa aloittaa lähestymislaskeutumisen Helsinki-Vantaan lentokentälle jossain Korvatunturin tienoilla, terroristit ampuvat koneen alas. Onneksi Lapissa on ikiaikainen perinne, että 13. syntymäpäivänään pojat laitetaan yksin metsään metsästämään jousipyssyllä peuroja, karhuja, susia tai mitä nyt sattuukaan vastaan tulemaan, ja eräs tällainen poika sitten löytää presidentin ja auttaa häntä pakenemaan terroristeilta.

Kuten jo edellämainitusta juonikuvauksesta voi päätellä, elokuva on alusta loppuun täyttä riemuidiotismia, joka suhtautuu realismiin suunnilleen samalla asenteella kuin muslimit pekoniin. Komeita räjähdyksiä, nopeatempoista toimintaa ja suorastaan schwarzeneggermaisen nerokasta dialogia. 10/10, suosittelen tätä elokuvaa varauksetta kaikille.

Lisäksi täytyy sanoa, että vasta tämän elokuvan myötä huomasin nyt, että minähän olen suuri Samuel L. Jacksonin fani. Toki olen aina pitänyt häntä erinomaisena näyttelijänä, mutta tässä elokuvassa hänen lahjakkuutensa pääsee loistamaan täydeltä terältä. Seuraavassa lisää näytteitä Jacksonin taidoista hänen uransa varrelta:

Myös David Hasselhoff tuli Suomeen uraa luomaan. Hänen talkshownsa suhteen odotukseni eivät olleet korkealla, vaan lähinnä pohdin, onkohan se huono itseironisella ja viihdyttävällä tavalla, vaiko vain nololla tavalla. Yllätyin siitä, että se onkin ihan hauska. Vielä enemmän yllätyin siitä, että Hoff on kaiken muun lisäksi laulaja, ja vieläpä aivan tajuttoman hyvä sellainen. Miksi en tiennyt asiasta aiemmin?

Nyt päästäänkin sitten kirjoituksen varsinaiseen asiaan, eli Hasselhoffin musiikkiin. Nauttikaa:

Näitä ei vain malta lopettaa kesken. Vielä yksi klassikko:

Noin. Kun tuossa nyt tuli iso lasti äijäenergiaa, laitetaan loppuun jotain rauhallisempaa. Hasselhoffin musiikillinen tuotanto on valitettavan suppea, mutta Johnny Cash ehti monikymmenvuotisella urallaan tekemään niin paljon musiikkia, että törmään jatkuvasti uusiin kappaleisiin, vaikka luulen aina häneltä jo kaiken kuulleeni.

Ehdokkaani eduskuntaan

No niin. Eduskuntavaaleihin on reilu viikko aikaa, joten voisi tässä vaiheessa ruveta miettimään, ketähän äänestäisin. Jonkinlaista osviittaa ajattelin ottaa vaikka jostain vaalikoneesta. Joo, onhan se vähän noloa, että nykyään kaikki tekevät äänestyspäätöksensä jonkin internetin persoonallisuustestin perusteella sen sijaan, että perehtyisivät ehdokkaiden taustoihin ja aikaisempiin saavutuksiin politiikan saralla, mutta jos nyt rehellisiä ollaan, eihän kukaan normaali ihminen muutenkaan niin tekisi. Ilman vaalikoneita äänestyspäätös perustuisi kadunvarsimainoksiin, joissa voidaan perehtyä vain hymyn leveyteen ja kolmisanaiseen iskulauseeseen, jossa mainitaan jokin sanoista "järki", "kokemus", "tasa-arvo", "asenne", "tulevaisuus", "maksuton", "ratkaisu" tai "vastuu".

Muutenkin puoluekurin ansiosta/takia vain puolueen valinnalla on merkitystä, ja ehdokkaan valinta on vain hienosäätöä, jota ei tarvitse ottaa niin vakavasti.

Viimeksi eurovaaleissa käytin Hesarin vaalikonetta, mutta nyt siellä näyttää olevan aika paljon samoja kysymyksiä, joten koitetaan vaihteeksi jotain muuta. Vaikkapa Ilta=Sanomien. Koska tästä tulee pitkä ja poliittinen teksti, kompensoin sitä heti alkuun vähäpukeisilla naisilla:

Viehättävä assistenttini Xenia onkin jo rantakunnossa.

Pitemmittä puheitta:

1. Monipuoliset ja ilmaiset sosiaalituet ja -palvelut ovat tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä.

Osittain samaa mieltä.

Ohhoh, tämähän lähteekin kunnon asenteella käyntiin. Nykyään on kieltämättä vähän turhan paljon sellaista porukkaa, jonka mielestä sosiaalituet ovat itsestäänselvä ihmisoikeus, eikä pelkkä almu, jonka avulla työtön pidetään hengissä siihen asti, kunnes löytää töitä. Ei kuitenkaan voi yleistää, vaan useimmat edelleen pitävät työttömyyttä jollain tapaa hävettävänä asiana, mitä pidänkin terveenä suhtautumisena. En suinkaan tarkoita, että työttömyydessä sinänsä olisi mitään hävettävää, vaan että jos kulttuurissa yleisesti ruvetaan ajattelemaan, että sitä parempi, mitä enemmän valtiolta saa nyhdettyä, eikä se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa, siinä vaiheessa alkaakin olla game over.

2. Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta (2015 budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa ja se on 4,7 miljardia euroa alijäämäinen).

Täysin samaa mieltä.

Melkein kymmenen prosenttia. Omiin tuloihini suhteutettuna kyllä minua ainakin huolestuttaisi, jos joutuisin pummimaan kavereilta satasen kuussa, että saisin kulut katettua.

3. Euron haitat ovat suurempia kuin hyödyt.

Täysin samaa mieltä.

Yhteisvaluutta tarkoittaa yhteislamaa, ja kun yhden osavaltion talous ei pääse vaikuttamaan rahan arvoon, lamasta on hankalampi palautuakin. Siinä ei paljoa lämmitä se, että saksalaisesta verkkokaupasta saa tilattua roinaa puolet halvemmalla kuin Suomesta. Jumalauta, tämänkin minä osasin sanoa jo silloin 19-vuotiaana nulikkana, kun euroon liityttiin. Mutta kun ei, niin ei.

4. Säännöt ja lait kahlitsevat liikaa taloudellista toimeliaisuutta.

Jokseenkin samaa mieltä.

Ihan hyvä, että säännöillä pyritään pitämään laatu hyvänä ja kilpailu terveenä, mutta kyllä joku voisi selittää, miksi liikkeitä ei saa pitää auki silloin kun haluaa. Ja minkä takia puhelinmyyntiä ei olla vieläkään kielletty? Kaikki muu kyllä kielletään, mutta kun kerrankin olisi tilaisuus oikeasti tehdä jollain kiellolla ihmisten elämästä siedettävämpää, niin ei sellainen tule sitten mieleenkään.

5. Kreikan velat pitää antaa anteeksi tai ehtoja huojentaa. Muuten maa ei selviä talousahdingosta.

Täysin eri mieltä.

Minulle on tullut Kreikan tilanteesta sellainen kuva, että siellä syytetään Eurooppaa ongelmista ja vaaditaan sitä ratkaisemaan ongelma antamalla Kreikalle rahaa, tai muuten. Oli miten oli, itse ne ovat itsensä tilanteeseensa ajaneet. Sellaisen huojennuksen voisin heille myöntää, ettei heidän enää tarvitsisi kuulua euroon.

6. Sote-uudistus parantaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja ja hillitsee kustannuksia.

En osaa sanoa.

En ole tätä asiaa seurannut, niin ei hajuakaan. Yleisrealistina totean vain, että kaikki menee päin persettä kuitenkin, jos jotain yritetään sörkkiä.

7. Suomessa pitää siirtyä tasaveromalliin, jossa kaikilla on sama veroprosentti tuloista riippumatta.

Täysin eri mieltä.

Järjestäytyneen yhteiskunnan pyörittäminen maksaa tietyn verran, ja on ihan kohtuullista, että ne maksavat enemmän, joilla on siihen enemmän varaa. Se on sitten oma väittelynsä, millaisia veroprosentteja pitää käyttää, paljonko rahaa ylipäänsä pitää saada lypsettyä ja onko se nykyisellään käytetty järkevästi, mutta periaatteellisella tasolla en kannata tasaveroa.

8. Suomessa pitää rajoittaa ylisuuria eläkkeitä säätämällä eläkekatto.

En osaa sanoa.

Kuinkahan suuri ongelma ylisuuret eläkkeet nykyisellään ovat? En suoralta kädeltä jaksa vaatia kattoa, mutta jätän kysymyksen vastaamatta, koska siinä ei sanota, minkäkorkuisesta katosta olisi kyse.

9. Työttömyys johtuu liian korkeista palkoista. Niitä pitää alentaa yritysten kilpailukyvyn takia.

Jokseenkin eri mieltä.

Osaltaan liian korkeat palkat johtuvat liian korkeista elinkustannuksista ja liian korkeasta verotuksesta. Koskas niitä ruvetaan alentamaan?

10. Valtion pitää osallistua vaikeuksiin joutuneiden yritysten ja niiden työpaikkojen pelastamiseen.

Jokseenkin samaa mieltä.

Jaa-a. Periaatteessa se on väärin, eikä firmoille saa tulla sellaista käsitystä, että valtion siunauksella saa rauhassa perseillä, mutta onko se nyt kuitenkaan käytännössä suurempi paha kuin suuryhtiöiden kaatuminen?

11. Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Täysin samaa mieltä.

Kallista lystiähän sekin on, mutta Venäjän kehityksen perusteella tuskin menee enää kauaa, kun Natoa ruvetaan täällä tarvitsemaan. Jos taas Naton ja Venäjän välille tulee jossain Suomen ulkopuolella rähinää, kyllä siinä vaiheessa Venäjä hakee operaatiosyvyyttä Suomesta aivan riippumatta siitä, kenen kanssa Suomi silloin kaveeraa.

12. Venäjä on muuttunut Putinin kaudella Suomelle sotilaalliseksi uhaksi.

Täysin samaa mieltä.

Jaa, no tuossa yllähän tämäkin tuli käsitellyksi.

13. Suomen tulisi ottaa tiukempi linja Venäjän tekemiin ilmatilaloukkauksiin.

Täysin samaa mieltä.

Juuri senhän takia Venäjä ilmatilanloukkauksia tekee, että se näkee, miten Suomi reagoi. Sen perusteella sitten arvioidaan, paljonko munaa Suomen armeijalla ja poliitikoilla on, ja sen perusteella päätetään, paljonko Suomelle viitsii kettuilla. Kaikenlaisilla "anteeksi, kun ilmamme tuli koneidenne tielle"-ratkaisuilla itse asiassa vain huononnetaan Suomen asemaa Venäjän suhteen.

14. Suomen olisi pitänyt jättäytyä pois EU:n asettamista Venäjä-pakotteista.

Jokseenkin eri mieltä.

Ymmärrän asian taloudelliset ongelmat, mutta jos pakotteissa ei olla yksimielisiä ja jämäkkiä, ne ovat yhtä tyhjän kanssa.

15. Oli virhe liittyä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2011.

Täysin samaa mieltä.

Yleensäkin oman maan aseistariisunnassa ei ole mitään järkeä. Ennemmin pitäisi pyrkiä riisumaan aseista naapurimaat.

16. Suomen on tiivistettävä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Täysin samaa mieltä.

Miksei. Niillä on kuulemma runsaasti käyttökelpoista kalustoa. Muutenkin tuossa kaupassa Suomi on saamapuolella, koska ei Ruotsiin hyökätä muuten kuin Suomen kautta.

17. Noin miljardin euron suuruista julkista kehitysapua on vähennettävä tuntuvasti.

Täysin samaa mieltä.

En vastusta kehitysapua periaatteessa, mutta kyllä nyt pitäisi vähän ensin katsoa, onko budjetti plussalla vai miinuksella, ja sitten vasta miettiä, paljonko on varaa jaella lahjoja muille. Suomen valtio kun ei ole vastuussa muille kuin omille kansalaisilleen. Kehitysmaiden kansalaisilla on omat valtionsa. Jos nyt kehitysmaiden hallitsijat ovat taitamattomia tai korruptoituneita eivätkä hoida hommiaan, se on perseestä, mutta ei se voi sitä tarkoittaa, että sitten kehitysmaalaiset siirtyvät Suomen vastuulle.

Yleensäkin pelkkä rahan heittäminen ongelmaa päin on huono tapa ratkaista se. Jos joku haluaa omistaan niin tehdä, siihen on olemassa hyväntekeväisyysjärjestöjä. Valtiotason kehitysavun suosittelisin korvattavaksi kokonaan opiskelijaviisumeilla ja rauhanturvaoperaatioilla, koska koulutus ja rauha ovat oleellisimmat avaintekijät yhteiskunnan kehittämiselle.

18. Puolustusmäärärahoja pitää lisätä tuntuvasti.

Täysin samaa mieltä.

Jo Nato-jäsenyyskin vaatii sitä. Ei niissä ainakaan leikkaamisen varaa ole, jos armeijalla katsotaan olevan jokin muukin tehtävä kuin toimia kontekstina väittelylle siitä, pitääkö olla asevelvollisuus.

19. Ääri-islamistinen terrori uhkaa myös Suomea.

Täysin samaa mieltä.

Se uhkaa kaikkea sivistystä. Jostain syystä sitä esiintyy eniten siellä, missä on eniten muslimeita, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä islamin kanssa, mutta en kyllä keksi mitään syytä, miksi terroristit tykkäisivät Suomesta, vaikka vihaisivatkin Tanskaa ja Ranskaa.

20. Suomen nettomaksu EU:lle on noussut noin miljardiin euroon. Suomi maksaa liikaa EU:lle.

Täysin samaa mieltä.

Tämä on jo ihan tylsää. Paljonko näitä kysymyksiä oikein on?

21. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.

Jokseenkin samaa mieltä.

Homokantojani täällä ja täällä. Eipä siinä vaiheessa minun haittaamisiani kyselläkään. Eivät ne ainakaan sillä heteroiksi muutu, että kielletään homoliitot.

22. Kannabis (marihuana) pitää vapauttaa Suomessa. (Kannabiksen kasvatus, hallussapito ja käyttö on nyt kielletty rikoslaissa.)

Jokseenkin eri mieltä.

Huumepoliittiseen näkemykseeni voi tutustua täällä. En kuitenkaan pidä järkevänä, että pelkästä huumeiden käytöstä laitetaan vankilaan, koska eivät ne sillä sitä lopeta. Kompromissina voisin ehdottaa sellaista, että huumeidenkäyttäjien ampuminen vapautettaisiin.

23. Suomalaisen ei tarvitse antaa rahaa kerjäläiselle.

Täysin samaa mieltä.

Oudosti muotoiltu kysymys. Vastaoletus olisi, että suomalaisuudessa on jotain, joka velvoittaa pakkoveroluontoisesti antamaan rahaa jokaiselle, joka ymmärtää pahvimukinsa ojentaa. Jos nyt on kyse Balkanin romanikerjäläisistä, he eivät ole Suomen, vaan omien kotimaidensa ongelma. Sama juttu kuin tuon em. kehitysavun kanssa. EU:n kautta Suomi kyllä tukee jo kyseisiä maita romanikysymyksensä ratkaisemisessa, joten en koe itseäni velvolliseksi vielä henkilökohtaisesti rahoittamaan ihmiskauppaa.

24. Alle 3-vuotiasta lasta ei ole hyvä laittaa päiväkotiin.

En osaa sanoa.

Siitä on niin kauan, kun olin alle 3-vuotias, joten en muista.

25. Lajittelen kaikki jätteet kotonani.

Jokseenkin samaa mieltä.

Emäntä lajittelee, jos tarkkoja ollaan. Täytyy toki myöntää, että jos lajittelu olisi itsestäni kiinni, se tarkoittaisi vain sitä, että pyrin olemaan laittamatta roskapussiani lehtiroskikseen.

26. Aina kannattaa tunnustaa, jos pettää.

Täysin samaa mieltä.

Emäntä tapaa oikolukea tekstini.

27. Raha tuo onnea.

En osaa sanoa.

Kyllä kai raha helpottaa elämää huomattavasti, mutta asia riippuu ennen kaikkea siitä, mitä sen rahan eteen joutuu tekemään. Tai mitä joutuisi tekemään, jos rahaa ei olisi.

28. Syön enemmän eines- kuin kotiruokaa.

Jokseenkin samaa mieltä.

Valitettavasti. Enkä vielä ehtinyt tekemään sitä pääsiäisruokapostaustakaan, jonka kommentaattorilleni Lonelle lupasin. Yritän korjata asian mahd. nop., mutta niinhän minä aina sanon.

29. Kissat ovat koiria fiksumpia eläimiä.

Täysin samaa mieltä.

Tarvitseeko tuota edes kysyä?

30. Suomi on hyvä maa.

Jokseenkin samaa mieltä.

Vikoja löytyy kyllä, mutta en minä parempaakaan tähän hätään osaa nimetä.

Se siitä. Kone ehdottaa...

Ainoat puolueet, mitä minulle tarjotaan, ovat Perussuomalaiset ja Muutos 2011. Tuon olisin kyllä arvannut ilman konettakin, enkä minä puolueiden virallisista linjoista johtuen muita olisikaan hyväksynyt äänestettäväkseni. Minulle etäisin vaihtoehto on näköjään Suomen Työväenpuolue, jonka riveistä kerrotaan mm. että "Suomi on muuttunut Stubbin kaudella sotilaalliseksi uhkaksi Venäjälle" ja "Uusnatsit ovat paljon olennaisempi uhka [kuin ääri-islamismi]".

Mutta vilkaistaanpas vähän tarkemmin noita ehdokkaita.

1. Hannu Tanskanen, M11. Ikä 72 vuotta. Voitaneen olettaa, että sen ikäinen jo tajuaa jostain jotain. Toisaalta hän ei perustele vastauksiaan mitenkään, mikä vähän huolettaa. Vaikka hän onkin päätynyt samoihin lopputuloksiin kuin minä, ei voi ikinä tietää, onko hän kulkenut sellaisia loogisia polkuja pitkin, jotka voin hyväksyä.

2. Toni Kemppainen, PS. Hän silloin tällöin perusteleekin. Kysymykseen siitä, haittaisiko häntä, jos hänen lapsensa menisivät homonaimisiin, hän vastaa, että "tytärteni osalta ei haittaa".

Nyt hänen logiikkansa kyllä ontuu pahasti. Kunnon heteromies nimenomaan tukee homoja ja vastustaa lesboja, koska näin hän maksimoi itselleen jäävien naisten suhteellisen määrän. Toisin päin toimiessa suurempi miesjoukko joutuu kilpailemaan pienemmästä naismäärästä. Perheenisänä Kemppaisella on toki varaa kettuilla sinkkumiehille tällä tavoin, mutta onko sellainen päättäjälle sopivaa käytöstä?

3. Kristina Ljungqvist, M11. Nythän vasta tajusin, ettei tässä vaalikoneessa kysytty mitään pakkoruotsista. Hänkään ei perustele mielipiteitään.

4. Jussi Niinistö, PS. Ensimmäinen, jonka nimen tunnistin. Nyt kyllä alkaa jo tulla vähän mielipide-erojakin vastauksissa.

5. Kyuu Eturautti, M11. Häntä minulle taidettiin tarjota eurovaaleissakin. Hän perustelee mielipiteensä sen verran hyvin, että voisin jopa äänestää häntä.

6. Jenni Lastuvuori, PS. Hänen perustelunsa ovat ytimekkäitä, mutta vähän kaihertaa hänen "ei toistaiseksi"-vastauksensa Nato-kysymykseen. Pelkään hänen olevan samanlainen kuin nykypoliitikkojen enemmistö, eli että tilanne ei ole riittävän kärjistynyt Natoon liittymistä varten vielä siinäkään vaiheessa, kun Venäjän spetsnatsit kiertelevät eduskuntatalon käytävillä niskalaukauksia jakelemassa. Ei kai mikään puolustusliitto halua jäsenekseen maata, joka on välittömän hyökkäysuhan alla.

7. Saara Lång, PS. Hän sanoo Natosta samaa kuin edellinen. Muuten kyllä vaikuttaisi ihan pätevältä.

Tämän perusteella ääneni on menossa siis Kyuulle. Suostun kyllä harkitsemaan kaikkia seitsemää edellämainittua, joten jos joku heistä sattuu lukemaan tämän, hänellä on vielä tilaisuus kalastaa ääneni itselleen kommenttiosiossa.

Lopuksi vielä persuille sellaiset terveiset, että seuraavanlaisen omiin muroihin kuseskelun lopettamiselle voisi nyt olla otollinen aika:

10. Kysymys oli jotain sellaista, että Vaasantori (tms.) olisi viihtyisämpi paikka, jos...

Uskon kyllä, että Tolppanen tarkoitti jotain fiksumpaa, kuin mitä suusta sattui tulemaan, mutta eihän hänen minua tarvitsekaan vakuuttaa. Hänen pitäisi saada vakuutettua ne äänestäjät, joiden mielestä vanhat suurpuolueet ovat aivan paskoja, mutta äänestävät niitä silti, koska persut ovat pelkkiä rasistisia juntteja, eivätkä mikään uskottava vaihtoehto. Siinä tavoitteessa tuollainen "vähemmän mamuja, enemmän ihmisiä"-retoriikka ei ole kovin tehokasta.