perjantai 29. marraskuuta 2019

Vielä rautalankaa matalapalkkahommista

Twitter on kamalan masentava paikka. Pelkkää natsit sitä ja ilmastonmuutos tätä. Ei jaksa edes kommentoida. Oma mokanihan se tietysti on; itsehän olen laittanut niin paljon vihervasemmistolaisia seurantaan. Pitäisi vain blokata, kuten hekin tekevät.

Toisaalta, ei oikeistolainenkaan Twitter ole tällä hetkellä juuri sen älyllisempää. Sekin on täynnä horinaa siitä, kuinka postilaisten lakko on pelkkää perseilyä, koska kyllähän palkkojen puolittaminen on ihan normimeinikiä ja sitä paitsi itselleenhän he vain vahinkoa tekevät, koska pitäisi vain olla kiitollinen, että ylipäänsä saa käydä töissä.


Nyt ei ollut tarkoitus puhua varsinaisesti Postista. Ei ollut tarkoitus puhua politiikasta ollenkaan, mutta nostan tämän jutun julkaisulistan kärkeen ihan vain siksi, että kerrankin ehtisin edes melkein mukaan ajankohtaiseen puheenaiheeseen. Nyt haluan puhua hiljattaisesta A-studiojaksosta, jossa väittelyssä kohtasivat puoluejohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo.

Eipä siinäkään kovin kiivasta väittelyä päässyt näkemään. Orpon "en oikein ymmärrä tulokulmaa"-änkyttely Halla-ahon "bitch please"-tuijotuksen alla ei ole verrattavissa väittelyyn, vaan paremminkin siihen, kun juna ajaa hirvikolarin:


Aivan ilman yleisön kritiikkiä ei Halla-ahokaan selvinnyt. Häntä on moitittu siitä, että hän nostaa maahanmuuton puheeksi asioissa, joihin maahanmuutolla ei ole suoraa ja selkeää yhteyttä, ja kuten tiedämme, jos asioilla ei ole suoraa ja selkeää yhteyttä, niillä ei ole yhteyttä ollenkaan.

Samalla fiiliksellä juontaja huomautti, että jonkun taloustieteen nobelistin mielestä halpatyövoiman maahantuonti ei vaikuta palkkoja alentavasti, ja vaikka Halla-aho sanoikin sen olevan vain yhden ihmisen mielipide, täytyy sen olla totta, koska sen sanoi taloustieteen nobelisti, siis TALOUSTIETEEN NOBELISTI YMMÄRRÄTTEKÖ.

Juuh. Koska markkinavoimien lait - ml. se, että hinnat tippuvat tarjonnan ylittäessä kysynnän - näyttävät edelleen olevan monille vaikeita hahmottaa, ajattelin nyt selittää tämän kuvion auki uudestaan, vaikka hiljattain tästä puhuin ja olen puhunut joskus ennenkin.

Hei Pekka, ei taulukkopalkkoja korjata sen mukaan, minkäväristä porukkaa on töissä.

Niin. Sopimuksia neuvotellessa minimipalkkoja harvoin lasketaan. Ei kyllä välttämättä merkittävästi korotetakaan; ehkä vain jokin prosentinpuolikas, ettei ostovoima jäisi ihan niin pahasti inflaation jalkoihin. Varsinkin matalapalkka-aloilla sopimus on pettymys molemmille osapuolille: työntekijöille siksi, että pari lisäkymppiä kuussa ei vielä vaikuta elintasoon; ja työnantajille siksi, että ylipäänsä joutuivat parantamaan sopimusta, vaikka edellisenkin sopimuksen jäljiltä oltiin varmoja, että nyt kaikki menevät konkurssiin ja koko ala joudutaan lopettamaan Suomesta mahdottomana.

Molemmat silti suostuvat sopimukseen, koska duunarit yleensä ymmärtävät, ettei heille voi eikä kuulukaan maksaa johtajien palkkoja, mutta he voivat myös yhdessä ja keskusjohtoisesti ilmoittaa, etteivät he huvikseenkaan töissä käy. Molempien osapuolten on pakko pitää toisensa jos ei nyt onnellisina, niin ainakin toimintakykyisinä ja -haluisina.

Kysynnän ja tarjonnan laki pätee silti. Mitä enemmän vapaata työvoimaa on tarjolla, sitä vähemmän painetta työnantajapuolella on kompromisseihin. Vaikka jotkin lait tai muut herrasmiessopimukset estäisivätkin työnantajia toteamassa neuvotteluissa, että alamme jatkossa maksaa puolta pienempää palkkaa, he voivat esim. yksipuolisesti päättää, että taidammepa jatkossa neuvotella sopimukset jonkin kokonaan toisen porukan kanssa. Jos tässä tilanteessa työntekijä protestoi vaihtamalla alaa, nyt saadaan haettua jostain savannilta uusi tilalle sen sijaan, että pitäisi ajaa bisnes alas.

Lisäongelman muodostavat vielä pimeät työmarkkinat. Työntekijöille ei saa maksaa työehtosopimuksessa määrättyä minimiä pienempää palkkaa, vaikka työntekijä ei kuuluisi liittoon tai edes maan kansalaisiin. Siis ei saa. Se ei tarkoita, etteikö voi. Siihen ei tarvita muuta kuin työntekijä, joka suostuu olemaan ilmoittamatta asiasta kenellekään. Köyhemmästä maasta tullut työntekijä saattaa helposti suostua, jos vaihtoehtona on paluu kotimaahan Applen hikipajalle ja markan päiväpalkalle.

Sopimuksissa on edelleen se TES-palkka, ja suomalaiset työnhakijat voivat vapaasti hakea työpaikkoja ilmoittaen palkkatoiveekseen TES-minimin. Ja ihmetellä sitten, miksi ei tule kutsuja työhaastatteluihin.


Mutta Pekka, jotkin työt, kuten vaikka postinlajittelu, luovat niin vähän lisäarvoa, ettei niistä kerta kaikkiaan ole varaa maksaa enempää.

Näihin yleensä kysyn takaisin, että jos jokin työ on niin vähäpätöistä tyhjänhiertämistä, ettei siitä ole varaa maksaa elämiseen riittävää palkkaa, miksi firma sitten ylipäänsä haaskaa rahaa palkkaamalla jengiä tekemään turhaa työtä, jota ilmankin pärjäisi.

"Tällaisesta työstä ei voi maksaa enempää" on vain poliittisesti korrekti tapa sanoa, että "mielestäni tämä työ pitää saada tehdyksi, mutta se piruparka, joka joutuu sen tekemään, ansaitsee elää kurjuudessa".

Mutta Pekka, eikö palkanalennus kuitenkin ole pienempi paha verrattuna siihen, jos firma kaatuu kestämättömään kulurakenteeseen ja työpaikka lähtee kokonaan alta?

On - olettaen, että kuukausipalkka on leikkauksen jälkeenkin vielä kahden tonnin paremmalla puolella.

Työnantajat eivät kilpaile työntekijöistä vain toistensa, vaan myös kansaneläkelaitoksen kanssa. Sekä oikeistolaisilla että vasemmistolaisilla talousteoreetikoilla on usein sellainen älytön harhaluulo, että ihmisillä olisi jokin halu ja tarve tehdä työtä. Että kun vain saadaan järkättyä kaikille jotain puuhaa, jonka verukkeella he voivat poistua kotoaan klo 8:n ja 16:n väliseksi ajaksi, ihmiset ovat onnellisia ja homma toimii. Ihan sama, mitä puuhaa ja millä korvauksella.

Ei. Ihmiset eivät halua työtä, vaan rahaa. Toistaiseksi työnteko on ollut yksi turvallisimmista ja luotettavimmista tavoista saada rahaa, minkä ansiosta se on ollut suosittua, mutta mitä lähemmäs työttömän elintasoa työntekijän elintaso laskee, sitä vähemmän järkeä työnteossa on.

Otetaan esimerkiksi "Postissa työskentelevä Jukka":
Jukka Kososen tuntipalkka on 14,41, ja henkilö- ja tehtäväkohtaiset lisät nostavat sen reiluun 15 euroon tunnissa. Kun työehtosopimus vaihtuu, peruspalkka laskee 10,16 euroon tunnissa ja erikoislisät lähtevät. Työnkuvaan muutos ei vaikuta. PAUn mukaan keskimääräinen palkka on 2 200 euroa, jolloin 30 prosentin lasku tarkoittaa keskimäärin 660 euron kuukausiansion menettämistä.
Keskimääräisen postilaisen palkka olisi siis bruttona 1540 €, eli verojen (n. 14 %) jälkeen 1324 € kuukaudessa. Kelan sivujen tukilaskureilla laskin pikaisesti, että Helsingissä 800 €:n vuokralla yksin asuva työtön voi saada työmarkkinatukea n. 650 € ja asumistukea 412 €, eli yhteensä 1062 €. 1540 €:n palkalla töitä tekevä voi noilla spekseillä saada 129 € asumistukea, mutta työtön voi lisäksi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea n. 255 €. Tukien määrä riippuu toki valtavasti monesta muuttujasta, mutta satasen tai parin heilahdukset eivät pointtia muuta.


Matematiikan vastapainoksi minulla on tapana laittaa hyvityksenä kuvia vähäpukeisista naisista, mutta koska vitsi happamoituu, ellei sitä pidä liikkeessä, laitan vaihteeksi vähäpukeisia miehiä. Joku seniili kommari jossain yliopistossa hermostui siitä, että opiskelijat ottivat selfieitä Mannerheimin muotokuvan kanssa, ja hänen vaatimuksestaan moinen rienaus lopetettiin ja koko muotokuva poistettiin seinältä. Koska Mannerheimin kanssa ei siis saa enää ottaa selfieitä, laitan tähän Mannerheimin itsensä ottaman selfien vuodelta 1918.

Takaisin asiaan. Palkkaleikkauksen jälkeen se raha, jonka takia postijukka vääntäytyy joka päivä ylös sängystä ja töihin, ei ole 1540 €, eikä edes 1324 €, vaan se 136 €, joka jää nettopalkan ja tukien erotukseksi. Miksi hän vaivautuisi? Kuinka moni palkkaleikkausten puolustaja tekisi tylsää ruumiillista työtä 0,90 €:n reaalisella tuntituotolla?

Ei varmaan juuri kukaan. Terveessä maailmassa Postin olisi pakko laittaa palkkaleikkaukset jäihin ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden jälkeen postit jäisivät lajittelematta. Tästä päästään takaisin halpatyövoiman maahantuontiin. Hanttihommien teettäjillä on aivan hyvin varaa pudottaa palkkoja, koska ulkomailla on tungokseksi asti porukkaa, jolla on oma intressinsä ottaa Suomesta vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla.

Se intressi on, että kun he ovat aikansa tehneet työtä Suomessa, he pääsevät Suomen sosiaaliturvan piiriin, minkä jälkeen heillä ei ole yhtään sen suurempaa mielenkiintoa raataa sen 136 €:n eteen kuin kantasuomalaisellakaan. Ja miksi olisikaan? Miksi ihmeessä joku gambialainen kokisi sisäsyntyistä tarvetta siivoilla valkolaisten paskoja, jos ei se kiinnosta valkolaisiakaan?

Joo, palkkaleikkauksia voidaan oikeistolaisessa hengessä puolustella monilla tuotantotaloudellisilla ja periaatteellisilla syillä, mutta samalla joudutaan hyväksymään, että se luo automaatin, jonka funktiona on tuottaa ulkomailta mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti porukkaa sosiaalitukien käyttäjiksi. Kai sekin on jollekin ihan OK, jos monikulttuurisuudesta tykkää.

Mutta Pekka, asianhan voi ratkaista niinkin päin, että alennetaan sosiaalitukia niin paljon, että alkaa työnteko taas kiinnostaa.

Onnea vaan tuon ajatuksen markkinoimiseen nykyiselle hallitukselle. Ja ennen kuin sanotte, että ehkä seuraavalle hallitukselle sitten, luulen, ettei tällainen palkkaperseily kovin vahvasti innosta duunareita - joita edelleen on yllättävän paljon - äänestämään ehdokkaita ja puolueita, jotka haluavat alentaa tukia ihan vain päästäkseen alentamaan palkkojakin.

9 kommenttia:

  1. Nii mutta katoppakö. Kepuleiden ja muiden kokkareisten lipilaarien ideana nimenomaan on maahanmuutolla sun muulla perseilyllä romuttaa hyvinvointivaltio. Sosiaalitukia ei voi maksaa kun ei ole rahaa.

    Kun ei sosiaalitukia nin alkaa se hikipajahomma ateriapalkalla kiinnostaa kouluttamatonta kössiä korsosta.

    Koko globalisaatio ja EU:kin johtaa aikanaan elintasoerojen tasaantumiseen. Meille länsimaisille hyvinvointivaltioiden duunareille se tarkoittaa elintason laskua ja reippahahkoa sosiaalista sopeutumisprosessia.

    VastaaPoista
  2. Kehuin toisaalla tätä blogimerkintää sanomalla, että siinä on asia sanottu liberaalisti sanan siinä merkityksessä, että sanotaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

    Lisäksi sanoisin, että pian alkaa Talvisodan alkamisen vuosipäivä.

    VastaaPoista
  3. Nyt se jo on. Meinaan vuosipäivä. Kiitokset niille miehille ja naisille, jotka aikananaan joutuivat siihen maaotteluun osallistumaan.

    Tulipa tuosta Postin uutisoinneista mieleen, että voihan Postin johdolla todellakin olla omistajaohjauksen siunaus halpuutukselle. Nimittäin edellisen omistajaohjausministerin. Enkä tarkoita tällä nyt Taaperoa, joka tuntui olevan aivan pihalla koko jutusta.

    Aika kiirettä on hallituksella pitänyt, että tuollaisen halpuutuksen sai aikaiseksi.Kesäkuun alusta ei ole montaa viikkoa elokuun loppuun. Minusta tuo haisee Kokoomuksen ja Sipilän-pumpun asettamalta liukumiinalta. Tiesivät kuitenkin saavansa turpaan vaaleissa.

    Sehän oli viittä vailla, ettei uutisissa Jussi olisi nyt setvimässä sotkua.

    Ja saisit muuten Pekka vähän useammin kirjoitella, sinun juttuja on ilo lukea.

    VastaaPoista
  4. Hyvin tiivistetty Pekalta taas kertaalleen. Tällaisena yksinkertaisena mietin että kun palkkoja pyritään alentamaan ja osa palkasta/elannosta tulisi varsinkin pääkaupunkiseudulla sosiaalihuollon kustannettavaksi niin mistä kuvitellaan rahat siihen riittävän? Kun Suomessa sosiaalin rahoilla elää jo muutenkin niin paljon ihmisiä että valtio- ja kuntatalouden kupla aivan varmasti puhkeaa jossain vaiheessa. Ja kuplaahan lisää myös julkisen sektorin tolkuton määrä turhia toimistotyöntekijöitä joitten palkkaaminen on lähinnä sosiaalituen hienompi ja palkatulle tuottoisampi muoto.

    VastaaPoista
  5. Huomenta, KKi, Tom, sinä kolmas ja Ykä, ja kiitoksia kommenteistanne.

    KKi: Siltä se vaikuttaa. Itsehän kuvittelisin, että kapitalisteille olisi parasta, jos mahdollisimman moni olisi mahdollisimman lähellä keskiluokkaa, koska siten kansan ostovoima maksimoituisi. Ruokapalkkaduunari on huono asiakas, koska se ei osta mitään. Toki jos ne ovat suuremmassa viisaudessaan laskeskelleet, että pienemmät palkat = suuremmat voittomarginaalit, mikäs minä olen väittämään vastaan.

    Sitä vain en ymmärrä, miksi niin monet keskiluokkaiset tavikset ovat tässä täysillä mukana. Mitä he siitä luulevat hyötyvänsä? Veroprosentti pienenee, mutta onko sekään nyt niin kova juttu, että sen puolesta voidaan ihan hyvin käyttää säästyneet rahat sähköaitoihin ja aseistettuihin vartijoihin? Vai onko kyse ihan vain sellaisesta primitiivireaktiosta, että oma vauraus ei tunnu miltään, ellei pääse näkemään muiden köyhyyttä ympärillään?

    Tom: Kiitoksia. Näköjään Talvisota-elokuva esitetään vuosipäivän kunniaksi elokuvateatterissa Helsingissä. Harmi, kun kuulin asiasta vasta tänään, niin en ehdi mennä. Osaanhan sen jo ulkoa, mutta olisi kiva kerrankin nähdä se isolta kankaalta.

    Sinä kolmas: En itse asiassa usko, että tämä on edellisen hallituksen tekosia. Jos olisi, se alleviivaisi demarien epäpätevyyttä vielä räikeämmin. Demareilla olisi ollut mahtava paikka tuoda asia itse julki heti hallitusvastuun alkaessa ja osoittaa kansalle, että katsokaa, mitä porvarihallitus teidän päänne menoksi suunnitteli. Sen sijaan he yrittivät pimittää ja venkoilla aivan kuin asia olisi ollut heidän oma ideansa.

    Todennäköisempää on, että Postissa huomattiin, että nyt on saatu joku pöllähtänyt tantta ministeriksi, ja päätettiin nopeasti kokeilla kepillä jäätä, menisikö tällainen idea läpi, jos sille puhuisi taloustieteellistä jargonia eikä se kehtaisi myöntää, ettei ymmärrä.

    Haluaisin itsekin kirjoitella useammin. Kun 6 vuotta sitten aloitin blogin, minulla oli kevyt osa-aikatyö ja koulussa helppoja peruskursseja. Oli tylsää ja tekemisen puutetta. Nykyään on enemmän tekemistä ja velvollisuuksia, ja univelkaa kasaantuu muutenkin, eikä kirjoittelulle ole tarpeeksi energiaa. En silti ole kokonaan luovuttanut tämän suhteen.

    Ykä: Niinpä. Palkkojen alentamista usein perustellaan sillä, että jos palkkakustannukset olisivat pienemmät, työnantajilla olisi varaa palkata enemmän, jolloin saataisiin useampi työtön pois sosiaalituilta ja takaisin työelämään. Siinä jätetään ottamatta huomioon se, että samalla hyvin moni nykyään palkalla elävä joutuisi osittain sosiaalitukien piiriin, joten ei valtio siinä juuri säästäisi.

    Samalla tulisi yksityisten firmojen palkkakulut ulkoistettua veronmaksajalle. En edes tiedä, onko se oikeistolaisuutta vai vasemmistolaisuutta. Jotain ennenkokeilematonta utopiaideologiaa kuitenkin.

    VastaaPoista
  6. "Jos tyä olis herkkua, niin herrathan sen tekisvät!"
    Tällaisia sananparsia alkoi ilmestyä tietääkseni vasta teollistumisen myötä.
    Sitä ennen tiedettiin, että
    "Tyä miähen kunnia!"
    "Sen kun ei tee tyätä, ei sen syämähänkän pirä!"
    "Aamun torkku, illan virkku; se tapa talon hävittää!"

    Teollistumisen myötä alkoivat yleistyä tällaiset:
    "Ei se tyä mua elätä, vaan se tyäpalkka!"

    Kaunaa ja katkeruutta tunnettiin:
    "Varkaat on kun enkeleitä, herrat niinkun perkeleitä!"

    Silti ymmärrettiin herruuteen kuuluvan jotain, mikä ei ole taivaasta tipahtanutta:
    "Jolla on nappia nutussa, sillä on oppia otassa!"
    "Jokka ruattia puhhuu, ne kieseillä ajjaa!"

    Näiden sananparsien kehityksestä voimme nähdä työelämän kehityskaarta:

    agraariyhteiskunnassa oli elettävä auringonkierron mukaan niin päivä-, kuukausi- kuin vuosirytmillä.
    Ihmisellä ei ollut kovin paljon muuta vaikutusmahdollisuutta omaan elämäänsä kuin tehdä mahdollisimman paljon töitä. Sekään ei auttanut suurinta osaa maataloustyöväestöstä:
    eivät he omistaneet maata, jonka eteen he työtä painoivat.

    Teollistuminen muutti ajattelua:
    se tarjosi maata omistamattomalle työväestölle tilaisuuden muuttaa kaupunkiin, lukuisampien elämänvaihtoehtojen luokse. Henkilökohtaiset riskitkään eivät olleet kovin paljon pahemmat.

    Enää ei myöskään oltu kiinni ajan- vaan koneenkierrosta. Se puolestaan jaksoi vuorokausia ympäri, niinpä ihmisenkin oli jaksettava aamusta tai illasta riippumatta.
    Lopullisen niitin "aamun torkku, illan virkku" ideologialle löi kolmivuorotyö. - Siitä huolimatta tuota samaa fraasia saa vieläkin kuulla, nimenomaan sellaisilta, jotka eivät ole koskaan tehneet mitään muuta kuin virka-aikaa.

    Niinpä siis:
    työ on kunnia, jos ei muuta vaihtoehtoa ole. Silloin on välttämättömyydestä tehtävä hyve.
    Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä enemmän työ käsitetään pakottavana tekijänä elannon saavuttamiseksi.
    Sen ohella ymmärretään myös, että mitä enemmän vaihtoehtoja elannon hankkimiseksi, sitä enemmän mahdollisuuksia kohota johtavaan asemaan.

    Siellä tienaa enemmän kuin lattiatasolla - mutta ei se lisätienesti itsestään tule:
    sen, jolla on nappia nutussa, pitää olla jollain tapaa erilainen kuin sen lattiatason duunarin.

    Sen, joka ymmärtää, että jos tää herkkua olis, niin toi herrahan sen tekis. Mutta enhän mäkään tätä tekis, jos mä olisin toi herra.
    Onkos tämä oikeastaan kehäpäätelmä?

    VastaaPoista
  7. Hyvin on taas sanottu asiat paikoilleen. Jos työnantaja on vain maksavinaan palkkaa, niin kohta työntekijäkin on vain tekevinään töitä. Hyvä että postilaiset eivät nyt antaneet aivan täysin periksi tuon kusetusyrityksen edessä. Ja mitä olen pariltakin postissa työskennelleeltä kaveriltani kuullut, niin melkoinen paskalafka se on nykyjään muutenkin. Itse kun muistan vielä jotain sieltä ammoiselta 80-luvulta, niin mm postilaiset olivat sillona vakkariduuneissa, ja postikin kulki ajallaan ja löysi perille sen kummemmitta ongelmitta. Tietysti maailma muuttuu, ja kirjepostin määräkin vähenee, mutta kyllä tuollainen peruspalvelu sentään tulisi kyetä järjestämään ilman alituista itkua ja hammastenkiristystä.

    -J.Edgar-

    VastaaPoista
  8. Posti kulkee ja kusti polkee oli joskus ammoisina aikoina postin mainos. Minun kokemukseni kyseisestä firmasta viima joulun alta (2018). Tyttäreni oli laittanut minulle jolukortin, postileimen mukaan hyvissä ajoin ennen joulua, ja osoitekin oli ihan oikein, postinumeroa myöten. Kortti oli kumminkin seikkaillut ympäri ämpäri, tai vaan maannut selvittelykeskuksessa, koska ei olut sattunut vuoroon yhtään suomenkielentaitoista töihin. Alkuperäinen osoite oli viivattu yli, mukana tarra, jossa kerrottiin siirretyn osoiteselvitykseen?? No uusi tarra, ja siinä sama oikea osoite konella kirjoitettuna. Haa, eipäs sekään täsmännyt jonkun lukutaidottoman mielestä, ja taas osoitteen selvitykseen. Jahuu, postin selvittelyjen ja lukutaitoisten ansiosta korttiin oli joku josakin lisännyt maininnan, että alkuperäinen osoite on oikea ja sillä se kortti tuli perille tammikuun lopulla, nimmppareiksi kerkisi.
    En tuota alkanut rekalmoimaan koska, tiedä vaikka olisi kirjesalalisuuden rikkomisesta syyttäneet, aivan avoin kortti. Terveisinä vaan et xxxx, xxxx ja xxx.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  9. "
    Siltä se vaikuttaa. Itsehän kuvittelisin, että kapitalisteille olisi parasta, jos mahdollisimman moni olisi mahdollisimman lähellä keskiluokkaa, koska siten kansan ostovoima maksimoituisi. Ruokapalkkaduunari on huono asiakas,
    "

    Näinkin juu. Vaan muistutan, että ei eliitti asiakaita kaipaa vaan elintasoa. Kepuloivien kokkareiden unelmana taitaa olla sellainen viktoriaanisen ajan tapainen yhteiskunta. Palvelijoineen kaikkineen.

    Eivät heita kiinnosta tavan talliaisen elintaso eikä hyvinvointi. Ökyeilntason ylläpito on helpompaa kun työ ei maksa mitään ja köyhä kurjalisto kiillottaa kengät ja siivoaa paskahuusin puolikkaalla ruisleivän kannikalla.

    VastaaPoista