Pekka lukee lehteä 21: Hyvien ideoiden muistokirjoitus

Joku ystävällinen lukija oli googletellut hakusanoilla "pekan porstua endorsementti". Kiitän kauniista ajatuksesta, mutta en ole aikeissa virittää mitään systeemiä, jolla minulle voisi tehdä lahjoituksia, jos sellaista tarkoitettiin. Vaikka persaukinen olenkin, en katso aikani olevan niin arvokasta, että ansaitsisin siitä rahallisen korvauksen, tai että tuotantoni laatu olisi niin shakespeariaanista, että siitä kehtaisi pyytää maksua.

Mainosbannereita yritin kyllä taannoin laittaa, mutta AdSense-hakemukseni hylättiin, koska niiden mielestä sivustollani ei ollut tarpeeksi sisältöä. Tai sitten en vaan osaa. Pitäkööt tunkkinsa.

Asiaan. Kun seuraatte yhteiskunnallista keskustelua, oletteko huomanneet, kuinka joskus joku yllättävä taho sanoo jotain järkevää? Joku poliitikko vaikka alkaa ajaa lakia, josta ajattelette, että tuollainen laki olisi pitänyt olla jo alusta alkaen. Tai joku huomauttaa jostain epäkohdasta, joka on ollut kaikille asiaa seuraaville itsestäänselvyys, ja alkaa vaatia asian korjaamista.

Ja juuri kun olette sanomassa, että kerrankin joku puhuu järkeä, hän palauttaa kuulijansa maan pinnalle möläyttämällä jotain niin älytöntä, että olisi kannattanut vain olla hiljaa alusta asti. Huonon lain muuttaminen vesitetään esityksellä, joka ei ole juuri vanhaa parempi, tai epäkohtia halutaan korjata toimenpiteillä, joilla ei ole epäkohdan kanssa mitään tekemistä.

Esimerkiksi vaikka tällainen:

1. Ensikertalaisuuden määritelmä saattaa kiristyä rikostuomioissa

Yleisesti pidetään kohtuullisena, että ensikertalainen saa selvästi lievemmän rangaistuksen kuin rikoksenuusija. Kyllähän ihminen voi pahoille teille erehtyä, ja useimmat kyllä parantavat tapansa, kunhan vain tarpeeksi selkeästi ärähdetään. Suomalaisessa lainsäädännössä on kuitenkin tällainen useasti kirottu ja naurettu kuriositeetti:

Jos ehdonalaiseen tuomittua henkilöä ei kolmen vuoden sisällä ehdonalaiseen pääsystä tuomita ehdottomaan vankeuteen, henkilö lasketaan seuraavalla kerralla taas ensikertalaiseksi.

 Tämä herättää kaksi kysymystä:

1) Minkälaiselle tyypille ylipäätään voi tulla mieleenkään, että termi "ensikertalainen" voi tarkoittaa mitään muuta kuin sitä, että henkilö ei ole koskaan ennen tehnyt kyseisenlaista rikosta?

2) Miksi ja miten tällaiset tyypit ovat saaneet tallennettua hourailunsa lakikirjoihin?

Mutta ei hätää, koska nyt asiaa ollaan persulaisen oikeusministerin johdolla korjaamassa:

Oikeusministeri Jari Lindström (ps) sanoo, ettei esillä ole vielä ollut aikamääreitä sille, mikä olisi uusi määritelmä ensikertalaisuudelle.

Ei kun jaa, joo. Meillä on edelleenkin puikoissa tyyppi, joka antaa ymmärtää, että ensikertalaisuus voi kasvaa takaisin. Ei sitten mitään.

Noh, katsellaan, miten käy. Sitten on tällainen:

2. Lakutehtailija uskoo "pelleilyn" Suomessa jatkuvan - lakupiippu voisi muuttua Kymijoen merihevoseksi

Tupakointi on huono juttu. Ihmisten tupakointi pitää saada loppumaan hyvällä tai pahalla. Koska kuitenkin ymmärretään, ettei tupakoinnin suora kieltäminen lailla ikinä onnistuisi, täytyy yrittää kieltää ja rajoittaa kaikenlaista tupakointiin liittyvää oheistoimintaa ja toivoa, että kansalaiset ennen pitkää tajuavat vihjeen ja lopettavat itse, kun ei enää maksa vaivaa pitää jokaista pykälää mielessä.

Asiaan kuuluu, että rajoitetaan kaikkea etäisesti tupakkaa muistuttavaa. Lakupiipuista on ennenkin kiistelty, mutta vasta nyt niille viattomien lasten huumekoukuttajille saadaan tehtyäkin jotain. Niitä ei nimittäin enää saa mainostaa, eikä niistä saa ruokakaupassa bonuspisteitä.

En sitten tiedä, paljonko bonusta yhdestä lakupiipusta on tähänkään mennessä kertynyt, mutta tuskin se kovin monta sentin kymmenesosaa voi olla. Voidaan miettiä, kuinka moni lakupiippujen ystävä tämän muutoksen seurauksena toteaa, että ai hitto, enää ei kyllä ole varaa.

Muistattekos, kun joskus pari vuotta sitten kerroin teille Streisand-ilmiöstä? Sen perusteella, miten luulette lakupiippujen myynnille käyneen? Jep:

Lakupiippuja noin 800 000 vuodessa valmistavan Kouvolan Lakritsin verkkokauppamyynti on uuden lain myötä lähes kolminkertaistunut.

Itsellänikin menee usein pitkiä aikoja, etten muista edes koko tuotteen olemassaoloa, mutta onneksi niiden kieltäminen tulee aina tasaisin väliajoin puheeksi. Eihän se mitään edes haittaa, että niiden mainostaminen kielletään, jos kieltokiimaiset poliitikot markkinoivat niitä tehokkaammin kuin minkäänlainen mainoskampanja ikinä pystyisi.

Muutenkin pitää ihan kannatuksen vuoksi ostaa niitä, koska firmalla on tällainen pomo:

- Otan tästä kaiken ilon irti, Nisula sanoo ja naurahtaa.

- Normikuluttajalle uusi lainkirjaus on järjetön asia. Sitä on monen vaikea ymmärtää ihan maalais- tai kaupunkilaisjärjellä. Piipunpoltto ei lakupiippujen vuoksi lisäänny maailmassa - se on ihan varma asia.

Nisula pohtii, milloin kukaan on edes nähnyt kenenkään polttaneen oikeaa piippua.

- Haluaisin nähdä sen virkamiehen, joka kertoo tilastollisen faktan, että lakupiippua syömällä joku aloittaa tupakanpolton. Ihan höpöhöpöä, jolla ei ole mitään merkitystä mihinkään asiaan yleensäkään. Ehkä siellä on ollut joku kukkahattutäti, joka on sitä mieltä, että tällaisia ei tarvita maailmassa, Nisula pohtii.

Vaikuttaa asialliselta tyypiltä. Itse kyllä täytyy lisätä, että jos polttaisin, polttaisin juuri piippua, koska siinä on eniten tyyliä. Tai sitten sellaisia Schwarzenegger-sikareita:

3. Terrorismintutkija tekeytyi turvapaikanhakijaksi ja oleskeli vastaanottokeskuksissa - "Ne ovat terrorismin kasvualustoja"

Sitten ulkomaille. Saksanpakistanilainen toimittaja päätti kierrellä Keski-Euroopan vastaanottokeskuksia pakolaisena esiintyen katselemassa, millainen meininki niissä on. Jotkut pessimistithän ovat pelänneet, että kun maahan tulee täysin ilman minkäänlaista kontrollia valtavasti sekalaista porukkaa alueilta, joissa terrorismi kukoistaa ja tavallisenkin kansan asenteet ovat kaukana länsimaiden sekulaareista ja liberaaleista ideaaleista, on mahdollista, että tulijoiden joukossa on sellaisiakin, joiden mielestä on jollain logiikalla hyvä idea julistaa pyhä sota uudelle maalle ja muuttaa se väkivalloin vanhan maan kaltaiseksi, koska uusi maa on hyvää hyvyyttään pelastanut heidät vanhan maan kurjuudesta. Yllättäen toimittaja havaitsi pelot tosiksi:

- Vastaanottokeskukset ovat salafistien ja terroristien kasvualustoja. Sanotaan, että Saksa tuo maahansa terroristeja. Tosiasiassa ruokimme itse heitä.

- Sitten nämä värväyshommissa olevat salafistit. He ajavat partansa pois ja tarjoavat apuaan avustusjärjestöille.

- Huomasin sen itse. He puhuvat pakolaisille, kutsuvat heidät illalliselle ja vievät salafistien johtamiin moskeijoihin. Esimerkiksi Berliinissä Neuköllnissä olevaan Al-Nurin moskeijaan. Näin turvapaikanhakijat joutuvat vääriin käsiin.

- Puhuin Tempelhofissa syyrialaisen pakolaisen kanssa, joka näytti minulle kuvia Syyriasta. Niissä hän poseerasi aseen kanssa ja kertoi taistelleensa Syyriassa jihadistisen al-Nusran riveissä. Mutta toiset radikalisoituvat vasta täällä Saksassa.

Shams ul-Haqin mukaan turvapaikanhakijat tylsistyvät ja hermostuvat, kun turvapaikkakäsittely kestää niin pitkään.

Luetaanpas artikkelia eteenpäin. Oletan, että toimittaja ehdottaa toimenpiteitä käsittelyprosessin nopeuttamiseksi, vetovoimatekijöiden vähentämiseksi tai vaikka Eurooppaan marssimisen hankaloittamiseksi.

Shams ul-Haqin mukaan Saksassa on keskuksia, joissa ihmiset ovat onnellisia eivätkä hakeudu salafistien moskeijoihin.

- Ongelmapakolaisten määrä on hyvin pieni, mutta heidän määränsä lisääntyy, jos vastaanottokeskusten oloja ei paranneta.

Shams ul-Haqin mukaan jo pienet muutokset parantaisivat turvapaikanhakijoiden elämää. Jos uudistuksia ei tehdä, vastaanottokeskukset ovat turvallisuusuhka Saksalle ja Euroopalle.

Ei kun siis ongelma onkin siinä, että pakolaisia ei kohdella niin hyvin kuin hotellivieraita pitäisi.

Sitten vessat. Ne haisevat, ja niitä voi tuskin käyttää. Ruoka ei maistu kaikille, ja vastaanottokeskuksessa on paljon seksuaalista hyväksikäyttöä.

- Pahinta on kuitenkin se, että ihmisillä ei ole mitään tekemistä. He vain hengailevat päivät pitkät tekemättä mitään. Monet saavatkin päähänsä typeriä ajatuksia.

Pakolaisten pyöriminen terroriporukoissa saadaan siis tehokkaasti ehkäistyä sillä, että siivotaan heidän jälkensä, tarjotaan jotain hienostuneempaa kuin normaali laitosruoka, ja järjestetään harrastuksia ja muita virikkeitä. Nämä kun hoidetaan kuntoon, maahan mahtuu ongelmitta kyllä vaikka kuinka paljon pakolaisia lisää. Hyvä että tuli tämäkin selväksi.

Laitan nyt tämän tähän ihan vain ettei tätä tuomittaisi vihapuheeksi.

Sitten pakolaisjuttuja Suomestakin:

4. KHO päätti: Lukutaidottoman iranilaisen kansalaisuutta ei saanut hylätä kielivaatimuksilla

On aika tavallista, että saadakseen jonkin maan kansalaisuuden, pitää todistettavasti osata maan kieltä niin hyvin, että pystyy käytännössä tulemaan sillä toimeen. Suomessakin on näin. En tarkkaan ottaen tiedä, millainen koe Suomessa on, mutta ottaen huomioon, että tunnen kokeen läpäisseitä ja kansalaisuuden saaneita tyyppejä, joiden kanssa on silti käytännössä pakko keskustella englanniksi, koska heidän suomestaan ei saa mitään selvää, ei se kovin vaativa voi olla.

Voisin kuvitella, että kokeessa on myös jonkinlainen luetunymmärtämisosio. Lukutaito kun on aika oleellinen taito Suomen kaltaisessa maassa, jossa koko yhteiskunta on rakennettu sen oletuksen mukaan, että jokainen esikoululaista vanhempi osaa lukea. Arabialaista kirjoitusjärjestelmää käyttäville iranilaisille asia ei ole niin yksinkertainen kuin voisi asiaa miettimättä olettaa, ja kyllähän minutkin Iranissa luokiteltaisiin lukutaidottomaksi. Tällä kaverilla ei kuitenkaan olisi pitänyt olla ongelmia, koska:

Maahantuloasiakirjoissa iranilainen oli ilmoittanut osaavansa lukea ja kirjoittaa sekä käyneensä koulua neljä vuotta.

Jossain vaiheessa hän koki taitotasonsa romahtaneen:

Selvityksenä luku- ja kirjoitustaidottomuudestaan iranilainen oli toimittanut suomen kielen opettajansa todistuksen. Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus kuitenkin katsoivat, ettei häntä voitu pitää luku- ja kirjoitustaidottomana, koska opettajan lausunnot perustuivat hakijan omaan ilmoitukseen.

Lopulta asiaan saatiin jotain tolkkua korkeimmalta taholta, joka näissä asioissa määritää, mitä tolkku on:

KHO katsoi, ettei maahantuloasiakirjoja voitu pitää luotettavana lähteenä, minkä vuoksi Maahanmuuttoviraston olisi pitänyt käyttää perusteena opettajan todistusta.

Joku kyyninen kusipää saattaisi ajatella, että tyyppi ei päässyt kokeesta läpi, minkä jälkeen hän keksi vedota siihen, ettei sittenkään ymmärtänyt kirjoitettuja kysymyksiä, eikä se nyt voi oma vika olla, jos kielikoe järjestetään kielellä, jota ei osaa. Tämä on hieno esimerkki tilanteesta, jossa hyvä idea, eli kielitaitotesti, sohelletaan pieleen oikein kaksoisvarmistuksella:

1) Koe pitää läpäistä, paitsi pakko ei ole siinä tapauksessa, ettei osaa kieltä edes sen vertaa, että olisi reilut mahdollisuudet läpipääsyyn.

2) Osaamistason määrittelyyn ei luonnollisesti luotettavampaa auktoriteettia ole kuin henkilö itse, ja hän saa vapaasti vaihdella ilmoitustaan tilanteen vaatimusten mukaan.

?

5. Li Andersson: Miksi kaikilla pitäisi olla oma auto - "Eihän kerrostalossakaan jokaisella ole omaa hissiä"

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner haluaisi kovasti yksityistää Suomen tieverkoston ja siinä sivussa määrätä autoihin vehkeen, jolla autoja seurattaisiin, tai siis ei seurattaisi eikä varsinkaan missään nimessä valvottaisi, vaan kunhan vain yksityyttä ja tietoturvaa kunnioittaen pidettäisiin kirjaa siitä, missä kukakin kulloinkin kuljeskelee ja sitten veloitettaisiin sen mukaan. En muista kuulleeni keneltäkään positiivista reaktiota tätä ideaa kohtaan, vaan yleensä kommentit ovat olleet väliltä "onpas harvinaisen huono idea" ja "ei jumalauta nyt taas, mistä näitä hörhöjä aina oikein sikiää?"

Myös Vasemmistoliiton Li Andersson on kritisoinut ideaa. Tai tarkkaan ottaen hänen blogissaan on kritisoitu. Kirjoittaja oli joku "dan". Koivulaakso kenties? Oli kuka oli, hän muun muassa toteaa ihan paikkansapitävästi, että nykyinen yksityistämisvimma on puhtaasti ideologinen, ja tällaisen seurauksena on helposti luonnollinen monopoli, jollainen ei ole kiva kenellekään muulle kuin osakkeenomistajille.

Siinä onkin sitten se piste, jonka kohdalla kirjoittajan olisi kannattanut pistää näppäimistö sivuun ja mennä pelaamaan Miinaharavaa, mutta hän päättikin jatkaa ja esittää reteästi Suomen poliittisen historian osuvimman vertauksen:

Eihän kerrostalossakaan jokaisella asukkaalla ole omaa hissiä pystysuuntaiseen liikkumiseen, miksi vaakasuuntaiseen liikkumiseen tarvittaisiin jokaiselle oma auto. Muuttuva liikennekäyttäytyminen pitäisi myös huomioida esimerkiksi autopaikkanormeja määriteltäessä.

Mitäpä tuohon voisi vastata? Vaikka että hissi liikkuu parin kymmenen metrin väliä edestakaisin, eikä sitä tarvitse kenenkään erikseen palauttaa, ja silti jos hissi on jonkun muun käytössä sillä hetkellä, kun sen itse tilaa, odottamiseen saattaa pahimmillaan mennä kaksinkertainen aika suurimpaan mahdolliseen matka-aikaan nähden. Niinpä jos oletetaan, että auton palvelualueella ei yleensä ole tarvetta puolta tuntia pidemmille reissuille, omaa vuoroaan voi joutua odottamaan tunnin.

Tämä siis olettaen, että yhdellä autolla on suhteellisen pieni käyttäjämäärä, auton saa kotiovelleen automaattiohjauksella nappia painamalla, ihmiset ajavat niillä vastuullisesti ja varovaisesti eivätkä esim. käytä niitä peltoautoina, niitä ei käytetä muuttoihin tai mihinkään muuhun aikaavievään, eikä kukaan päätä lähteä vaikkapa juhannuksena mökille toiselle puolelle maata sillä. Toisin sanoen käyttävät sitä vain sellaiseen liikkumiseen, johon riittävät nykyisetkin julkiset kulkuvälineet ja joihin ei henkilöautoa tarvitsekaan.

Miksi minä edes kommentoin tätä? Kumminkin tämä oli vain joku jäynä, jonka tarkoituksena oli saada pahaa-aavistamattomat blogistit haaskaamaan aikaansa johonkin tavallistakin turhempaan.

Ilmeeni kun yritän käsitellä auto/hissi-vertausta.

En jaksa enää. Laitetaan loppukevennykseksi vielä yksi oikeasti hyvä uutinen:

6. Feministinen puolue on merkitty puoluerekisteriin

Hitto kun en tiennyt, että tuo kerää kannattajakortteja. Olisin itsekin saattanut lähettää. Tai no en tietenkään olisi itse nähnyt asian eteen vaivaa, mutta jos juna-asemalla olisi aktivisti tullut kyselemään nimmareita, olisin antanut.

Ruotsissahan feministipuolue on vaikuttanut jo kauan. Heillä on kunnianhimoisia tavoitteita, kuten kaikkien aseiden lakkauttaminen globaalisti, ja edistyksellisiä talouspoliittisia näkemyksiä, joihin perustuvien laskelmien mukaan pitäisi antaa naisille helpommin pankkilainoja huonoja liikeideoita varten. Suomalainen sisarpuolue ei ole vielä saanut ideoitaan paperille noin suorasanaisesti, mutta täällä voi heidän kotisivuunsa tutustua.

Feministinen puolue on hieno juttu kahdesta syystä:

1) Se syö ääniä Vihreiltä ja Vasemmistoliitolta. No joo, joku voi huomauttaa, että on aivan sama, onko meillä kaksi vai kolme pienehköä vihervasemmistopuoluetta, jos ne kuitenkin ovat eduskunnassa samaa blokkia ja niiden yhteenlaskettu vaikutusvalta on suunnilleen sama.

2) Se tuo feminismin uusimmat tuulahdukset julkiseen keskusteluun, minkä myötä valtaväestökin näkee, paljonko niillä on enää tekemistä sukupuolten tasa-arvon kanssa.

Luulisin, että ainakin tuosta jälkimmäisestä pointista sekä puolueen vastustajat että kannattajat ovat samaa mieltä. Se sitten jää nähtäväksi, kummat siitä hyötyvät, mutta itse olen turvallisin mielin.