tiistai 20. joulukuuta 2016

Tyhmien ihmisten tyhmästä kieliopista

Eräs suuri viisas suomalainen valtiomies on joskus sanonut, että maailman ongelmat johtuvat siitä, että älykkäitä ihmisiä on liian vähän ja tyhmät sotkevat asiat tonttuilullaan. Tyhmät vaan "käyvät hitaammalla", mistä seuraa, että he kannattavat kaikenlaisia kollektiivisia aivopieruja kuten Trumpia ja Brexitiä. Lisäksi:
"Kun asiat menevät pieleen, kyse on usein siitä, että joku karismaattinen hahmo saa tuon hitaammalla käyvän enemmistön innostumaan jostain älyttömästä. Uskomaan että faktoilla ei ole väliä, että älymystö kusettaa kansaa ja että on täysin ok olla tyhmä ja tietämätön."
Viikko sitten saimme hienon esimerkin asiasta, kun Mikael Jungner Otti kantaa suomen kielioppiin. Se on kuulemma rikki ja pitäisi korjata, koska se on erilainen kuin esimerkiksi englannissa. Kieli on suomalaisille taakka, jonka takia suomalaiset syrjäytyvät. Ulkomaalaisia asioita ja ihmisiä ei ymmärretä, talous näivettyy kun ei voida käydä vientikauppaa, masennutaan, juodaan viinaa, hakataan vaimot tai ainakin lapset jos ei vaimolle pärjätä.

Itse olen yliopistolla käynyt joitain pakollisia kielitiedekursseja, joten katson olevani pätevä kommentoimaan tätä asiaa. Ainakin nyt pätevämpi kuin Jungner, jos en muuten. Ensinnäkin:
Jungnerin mukaan suomessa on vähemmän sanoja kuin esimerkiksi englannissa. Siksi suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien.
Aksiooma: suomi on huonompi kieli kuin englanti.
Havainto: suomessa on vähemmän sanoja kuin englannissa.
Johtopäätös: suomi on huonompi kieli kuin englanti, koska suomessa on vähemmän sanoja.

Selvä. Jos Jungner olisi pohtinut lausuntoaan edes tupakkatauon ajan, olisi hän saattanut huomata tällaisen asian:


Eli vaikka englannissakin toki voi jossain määrin johtaa sanoja toisista, suomessa voidaan yhdestä kantasanasta johtaa kymmenittäin sanoja, joiden ilmaisemiseen englannissa tarvittaisiin kokonaan uusia sanoja tai jopa kokonaisia lauseita. Englannissa on enemmän sanoja, koska rajoittuneemman kieliopin takia niitä on pakko olla.
Suomea on Jungnerin mukaan myös vaikeaa kääntää koneellisesti.
Ihan totta. Otetaan esimerkiksi vaikka tämä:


Sinänsä on ihan totta, että monimutkaisesti taivuttavia kieliä on vaikeampi kääntää kuin sellaisia, joissa vain pannaan sanoja peräkkäin, mutta jokainen, joka oikeasti on joutunut käyttämään konekääntäjää mihinkään yksittäisiä sanoja vaativampaan käännöstyöhön, tietää kyllä, etteivät konekäännökset ole koskaan luotettavia, vaan pitää myös itsekin hallita perustiedot käännettävistä kielistä, että osaa erottaa järkevät ehdotukset täydestä puutaheinästä, olivat kielet mitkä tahansa.

Toisaalta nykyiset konekääntäjät ovat paljon laadukkaampia kuin vielä kymmenen vuotta sitten, jolloin oli suurta huvia ajaa jokin lause kääntäjän läpi pari kertaa ja sitten naureskella päättömälle lopputulokselle. Varmasti kymmenen vuoden päästä ollaan taas edistytty yhtä paljon ja ehkä jopa päästy tasolle, jolla käännökset eivät ehkä vieläkään ole luotettavia, mutta ainakaan tahatonta huumoria ei saa yhtä paljoa.
Jungnerin mukaan sijamuodoille ja muille päätteille olisikin etsittävä nyt korvaavia vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa ei enää sanottaisi ”minä menen kouluun” tai ”käyttämätön matkalippuni”.
Jungnerin uuskielessä saatettaisiin sanoa "minä mennä koulu" ja "minun eikäytetty matkalippu".
Ensimmäisessä lauseessahan ei varsinaisesti korvattu mitään, vaan karsittiin vain taivutukset pois. Toisessa sitten korvattiin possessiivisuffiksi (ei sijamuoto) persoonapronominin genetiivillä (sijamuoto), mistä viimeistään voidaan huomata, että Jungner ei pahemmin tunnu tietävän itsekään, mitä hänen suustaan tulee.

Muuten tämä saattaisi yleensä toimiakin yksinkertaisissa kolmisanaisissa lauseissa. Tai no, ainakin sellaisissa, joissa aikamuodoilla ei ole väliä eikä lauseenjäsenten suhteista ole epäselvyyttä. "Minä mennä koulu" on vielä melko selkeä, mutta entäs "minä tulla koulu"? Tulenko kouluun, koulusta, koululle vai koululta? Joku irstas saattaisi jopa tulla koulussa.

Sijapäätteet ovat aika oleellisia, joten ei niitä voi noin vain poistaakaan, vaan ne tosiaan pitäisi korvata jollain, kuten vaikka prepositioilla. Mistähän ne otettaisiin? Lainattaisiinko englannista? Toinen ja ehkä luontevampi vaihtoehto olisi tietysti käyttää postpositioita, jotka voitaisiin vaikka muodostaa vanhoista sijapäätteistä. Esimerkiksi lause "minä menen kouluun" olisi silloin muotoa "minä mennä koulu un".

Sitten voidaankin miettiä, oliko tässäkään taas mitään järkeä. Voidaan myös miettiä, että miettiköhän Jungner ideaansa pohtiessaan yhtään mitään muita esimerkkilauseita kuin noita kahta mainitsemaansa.


Sitten hän horisi jotain siitä, että vierasnimisten käsitteiden oppiminen on suomalaisille hankalaa, joskin jäi vähän epäselväksi, miten suomen kieliopin amputointi siihen ongelmaan auttaisi. Ja sitten siitä, että suomen kieli kehittyy hitaammin kuin muut, joskaan hän ei itsekään tainnut tietää, mitä sillä tarkoitti, koska ei mitenkään perustellut asiaa tai antanut esimerkkejä.

Jungnerille kerrottiin hyvin nopeasti usean sadan kommentoijan toimesta, että ei Mikael, ei se toimi noin. Joukossa oli niin maallikoita, jotka huutelivat hävyttömyyksiä, kuin ihan oikeita kielitieteilijöitäkin, jotka selittivät asian asiallisesti ja faktapohjaisesti. Kuulemma Jungner reagoi tällaisiin viesteihin bannivasaralla. Mehän tiedämme, että jos nykyään on jostain eri mieltä jonkun kanssa, sitä ei saa kertoa, koska esittämällä eriävän mielipiteen kommentoija määrittelee itsensä Viholliseksi, jonka kanssa ei tarvitse keskustella eikä mielipiteitä huomioida, vaan sellaiset saa ja pitää blokata saman tien.

Kauan sitten esittelin johannakorhosismin. Se on maailmankatsomus, jonka mukaan jos jokin asia tehdään Suomessa toisin kuin muualla maailmassa ja varsinkin Länsi-Euroopassa, suomalainen tapa on määritelmällisesti huonompi ja väärä, vaikka se käytännössä vaikuttaisikin miellyttävämmältä, tehokkaammalta ja muutenkin paremmalta. Yleensä johannakorhosismista kärsivä ihminen on harmiton, koska hän puhuu lähinnä arkipäiväisistä ja mitättömistä asioista, tai ainakaan ei tungeksi oman erikoisalansa ulkopuolelle.

Nyt on sitten aika lanseerata mikaeljungnerismi. Se on johannakorhosismin vaikeampi muoto, joka pakottaa potilaan jakamaan näkemyksensä kaikelle kansalle heti niiden tullessa mieleen ilman minkäänlaista itsekritiikkiä; ottamaan kantaa asioihin, joihin hän on perehtynyt yhtä syvällisesti kuin meriantura polkupyöräilyyn; ja suhtautumaan kaikkiin eriäviin mielipiteisiin ja faktoihin aggressiivisen torjuvasti.


Palataanpa lopuksi kirjoituksen alkuun. Kukas olikaan se suuri valtiomies, joka valitteli älykkäiden ihmisten vähyyttä ja sitä, kuinka typerykset sotkevat kaiken tonttuilullaan?

No sehän oli tietysti Mikael Jungner itse.
Ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä, kirjoittaa viestintätoimisto Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner Facebook-päivityksessään.
"Siis sellaisia jotka suhtautuvat muihin ihmisiin sallivasti ja ovat samalla kiinnostuneita eri näkökulmista ja faktoista. Ymmärtävät maailman monimutkaisia syy-seuraus-suhteita", hän täsmentää.
Tämä uutinen julkaistiin heinäkuussa, mutta silloin se jäi huomaamatta minulta, kuten muistaakseni kaikilta muiltakin silloin seuraamiltani blogisteilta ja kolumnisteilta. Ymmärrän, että Jungneria ehkä jäi kaivelemaan raflaavaksi tarkoitetun lausuntonsa saama vähäinen huomio.

Niinpä hänen täytyi näköjään ravistella ihmisiä antamalla ongelmasta erinomaisen käytännön esimerkin.

13 kommenttia:

  1. Konekääntämisongelmaan on olemassa helppo, sekä yksinkertainen ratkaisu: poistetaan suomi Suomen virallisten kielten listalta. Ymmärtääkseni ruotsi soveltuu konekäännöksiin paremmin, eli kouluruotsimme olisi viimeinkin hyödyksi kaikille.

    VastaaPoista
  2. Urbaania eliittiämme vituttaa raskaasti, että he eivät pääse millään eroon siitä tankeroaksentistaan, jonka rippeetkin heti paljastavat Brysselissä, mistä sitä ollaan kotoisin.

    VastaaPoista
  3. Iltaa, Juha ja Catilina, ja kiitos kommenteistanne.

    Mitäpä sitä turhan päiten ruotsiinkaan kääntämään. Juuri vähän aikaa sitten joku sankari vakavissaan ehdotti, että Suomen viralliseksi kieleksi pitäisi ottaa englanti, koska eihän Suomi muuten sopeudu nykyajan menoon. Vientiteollisuus ja maahanmuutto ja silleen.

    Hyvin mahdollista, että Jungnerin ja muiden kansainvälistäjien motiiveissa on tuokin, että he häpeilevät alkuperäänsä. Joku voisi heille kertoa, etteivät he siitä yhtään vähemmän suomalaisiksi muutu, vaikka vaihtaisivatkin kansainvälisesti vertaillen harvinaisen selkeän, ymmärrettävän ja miellyttävänkuuloisen suomalaisaksenttinsa johonkin toisenlaiseen mölötykseen.

    Joidenkin mielestä on suuri vääryys, ettei suomalaiseksi voi noin vain ruveta, vaan Suomessa monia vuosia asuneita somalejakaan eivät kaikki pahimmat juntit vieläkään suostu pitämään suomalaisina. En tiedä, mutta omasta mielestäni paljon suurempi vääryys on, että suomalaisuuttaan ei voi noin vain lopettaakaan. Olisi sekä Jungnerille että meille muille paljon armollisempaa, jos voisimme kaikki vain yhdessä sopia, että tästä lähtien Jungner kuuluu johonkin ihan muuhun kansaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sovitaan vaikka, että Jungner on uudelta kansallisuudeltaan Töksöri. Sellaiseltahan hänen ehdottamansa suomenkieli hiukan kuullostaakin, töksähtelevää örinää.

      Miksi muuten Jungner itse ei käytä tätä uutta ihanaa Töksörinkieltä? Kävin kurkkaamassa hänen facebook-sivuaan ja ihan suomenkielellä hän siellä kirjoittelee.

      Poista
  4. Jos minä konekäännätän jotakin vierasta kieltä tutummalle, kohdekielenä on englanti. Lopputulos on useimmiten kohtuullisen ymmärrettävä. Suomenkieltä onneksi minun ei tarvitse konekäännättää, tietysti voihan senkin tehdä jos huvittaa, mutta en jaksa nauraa samalle vitsille montaa kertaa. Suomenkieli kun ei aina käänny gauhian helposti muille giälille, edes osaavan ihmiskääntäjän ollessa asialla.

    VastaaPoista
  5. Suomen kieli kehittyy joka tapauksessa paljon nopeammin kuin islanti. Tai liettuan kieli.

    Englannin kielessäkin on sellainen paha ongelma kuin genetiivin ja monikon päätteet. Tulisiko sen luopua niistä?

    Kiinan kieli on suorastaan loistava, koska siinä ei ole taivutuspäätteitä eikä johtimia. Ja polysynteettiset kielet suorastaan saatanallisia. :)

    VastaaPoista
  6. Iltaa Turkuun ja Tomille, ja kiitos kommenteistanne.

    Tosiaan, Jungnerille ja kaltaisilleen pitäisi keksiä kokonaan oma etninen ryhmänsä. Eihän se ole reilua muita olemassaolevia kansoja kohtaan, jos kippaamme jungnerit heidän ristikseen. Asiallinen kysymys tuo, miksei hän itse käytä uuskieltään. Ehkä siksi, ettei hän tarkoittanutkaan ehdotustaan vakavastiotettavaksi, vaan heitti sen ilmoille vain huomiota saadakseen. Ja miksipä ei, koska eihän tästä hänelle mitään pahaa seuraa. Koska Suomessa ei ketään koskaan naureta pihalle mistään (ainakaan oikeissa piireissä pyöriviä), kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta.

    Ainakin Google Translatea käyttäessä kannattaakin käyttää englantia joko lähde- tai kohdekielenä, koska jos sillä kääntää esimerkiksi vaikka suomenkielistä tekstiä ruotsiksi, se ei tee käännöstä suoraan, vaan kääntää ensin suomesta englanniksi ja siitä sitten ruotsiksi. Englantia käyttämällä vähentää siis käännösvirheiden riskin puoleen.

    Islannin ja liettuan kielistä en tiedäkään juuri mitään. Latviasta tiedän, että se on käytännössä jo kuollut kieli. Venäjänkielinen kun voi elää koko elämänsä Latviassa osaamatta juurikaan latviaa, mutta latviankielinen ei siellä pärjää osaamatta venäjää.

    Kiinassa ei ole taivutuspäätteitä, mutta siellä on toonit, jotka ainakin omasta mielestäni ovat reippaasti inhottavampia kuin taivutukset. Muutenkin olisi jo heidänkin aika hylätä vanhanaikainen kirjoitusjärjestelmänsä ja siirtyä foneettisiin aakkosiin. Ei sellainen ole mistään kotoisin, että lukemista joutuu opettelemaan melkein yläasteelle asti.

    Polysynteettiset kielet ovat aivan huippuja. Kielitieteen oppikirjassani on esimerkkisana grönlantilaisesta kalaallisutin kielestä:

    Tusaanngitsuusaartuaannarsinnaanngivipputit.

    Se tarkoittaa: "Et millään voi aina olla olevinasi kuulematta". Olisi mahtavaa, jos oma äidinkieli olisi tuollainen, koska jo suomenkin kieliopilla on aina kivaa järkyttää ulkomaalaisia. Toki olen onnellinen, ettei maailman yleiskieli englanti ole sellainen.

    VastaaPoista
  7. Itsekin vihaan tooneja. Enkä kannata myöskään kiinan kielen sanamerkkejä. Mutta ilmeisesti monet kiinalaiset pitävät sanamerkeistä.

    Islannin kielessä on kolme substantiivien sukua ja lisäksi sijamuotoja. Viikinkien kieli muinaisnorja ja islannin kieli ovat periaatteessa keskenään ymmärrettäviä. Islanti on sikäli vanhakantainen. Liettuan kieltä taas pidetään erittäin vanhakantaisena. Sitä verrataankin latvian kieleen, johon ovat taas vaikuttaneet voimakkaasti itämerensuomalaiset kielet.

    VastaaPoista
  8. Iltaa pitkästä aikaa. Pahoittelen, mutta en joulunvieton ja lastenhoidon vuoksi ole ehtinyt juuri blogittaa.

    Varmasti kiinalaiset tykkäävät merkeistään. Tykkäänhän minäkin suomen monimutkaisuudesta, koska kuten sanoin, sitä on kiva esitellä ulkomaalaisille ja sitten seurailla heidän reaktioitaan. Lisäksi onhan kiinan sanamerkeissä se etu, että samoilla merkeillä voi kirjoittaa monta kieltä. Käsittääkseni kaikki kiinan variaatiot eivät edes ole puhuttuna keskenään ymmärrettäviä.

    VastaaPoista
  9. Kiina on 5000 vuotta vanha kulttuuri, eli kiinan kielellä on ollut kovin paljon aikaa monimuotoistua ja eriytyä eri kieliksi. Tosin Kiinan alue ei ole ollut läheskään koko aikaa näin suuri kuin nyt on. Latinan kieli on monimuotoistunut vasta n. 2000 vuoden ajan.

    Kiinan sanamerkeillä voi periaatteessa kirjoittaa isoloivia kieliä. Lisäksi niillä on oma merkityksensä myös japanilaisessa ja korealaisessa kulttuurissa, joissa molemmissa niitä käytetään osana tekstiä, vaikka maiden kielet eivät olekaan isoloivia.

    VastaaPoista
  10. Tässä ois Junkkerille kelpo runo: https://www.youtube.com/watch?v=vExjnn_3ep4

    VastaaPoista
  11. Huomenta, Tom ja 1/17, ja kiitos kommenteistanne.

    Tom: Toisaalta on hankalaa määritellä - ja keskustelu on väistämättä poliittisestikin vääristynyttä - että mihin vedetään raja eri kulttuurien välille. Onko vaikkapa Kiina samaa yhtäjaksoista kulttuuria, ja jos on, eikö silloin voida myös väittää, että kaikki eurooppalaiset kansat, suomalaiset mukaanlukien, edustavat antiikin kreikkalais-roomalaista kulttuuria? Kielihän ei sinänsä ole sama asia kuin kulttuuri.

    En kylläkään valitettavasti tunne kiinan kieltä, tai kieliä, niin hyvin, että osaisin arvioida, kuinka erilaisia eri variaatiot ovat.

    Niin, sanamerkit sopivat parhaiten isoloiviin kieliin, mutta niitä voidaan kyllä käyttää synteettisissäkin. Jollain kielitieteen peruskurssilla professori piirsi liitutaululle kuvitteellisen esimerkin, miten homma usein periaatteessa toimii. Vaikkapa sanaa 'talo' kuvaa yksinkertainen talonnäköinen merkki, ja sanaa 'kissa' etäisesti kissaa muistuttava tikkueläin. Kun inessiivin sijapääte on -ssa, havaitaan, että se on kuin sanan 'kissa' loppuosa, joten sitä voidaan kuvata kissa-merkin jälkimmäisellä puoliskolla. niinpä sana 'talossa' kuvataan talomerkillä, jonka kyljessä on puolikas kissamerkkiä.

    1/17: Tuo on loistava runo. Se tuli itsellenikin tästä aiheesta mieleen.

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoinen kielitieteellinen esimerkki.

    Lunttasin Wikipediasta. Varhaisin kiinan kirjoitetun kielen löydetty esimerkki on n. vuodelta 1250 eKr. Ja ilmeisesti myöskin kiinan "kielen" eri muodot voivat erota toisistaan jopa enemmän kuin englanti ja venäjä.

    VastaaPoista