Pekka lukee lehteä 20: Tyttöjä ja poikia

"Lait on tehty rikottaviksi," sanotaan. Toisaalta tyypit, jotka tuota tapaavat sanoa, ovat suurelta osin samoja kuin he, jotka googlettelevat hakusanoilla "asunnon vuokraus jos luottotiedot menneet" ja "poliisi väki valta rikos ilmoitus".

Yleensähän tuossa on puhe ns. ihmisen laeista, joiden rikkominen on paljon helpompaa kuin esim. nopeimman lakien, termodynamiikan lakien ja muiden ns. luonnonlakien rikkominen. Todelliset katujen kingit osaavat ja uskaltavat kuitenkin rikkoa niitäkin mennen tullen.

Otetaan vaikka esimerkiksi Opetushallitus, joka rohkeasti linjasi, ettei tytöillä ja pojilla ole enää niin merkittäviä eroja, että olisi tarpeen vaivautua määrittelemään ketään tytöksi tai pojaksi:

1: IL: Opetushallitus: Pojat eivät ole poikia ja tytöt tyttöjä - ensi vuonna kouluissa saa puhutella vain nimillä

Ongelmana on sukupuolen ylikorostaminen ja stereotypioiden vahvistaminen, koska teorian mukaanhan sukupuolilla ei mitään eroja ole, vaan kaikki erot ovat opittuja, ja nimenomaan koulussa eikä kotona opittuja. Hauskin yksityiskohta oli tämä:

Vieraissa kielissä tulisi opetella "sukupuolen moninaisuudelle tilaa antavia persoonapronomineja sekä sukupuolineutraaleja ja naisten siviilisäätyä määrittelemättömiä puhuttelusanoja".

Sukupuolen moninaisuudelle tilaa antavista persoonapronomineista kirjoitinkin jo viime talvena. Voin kuvitella brittien ja jenkkien ilmeet, kun nykypäivän lapset menevät aikuistuttuaan turisteina ulkomaille ja vakavissaan kyselevät rutiininomaisesti keskustelun alussa kaikilta, että haluavatko nämä käytettävän itsestään sanaa he, she, xe, thon vai ney.

Tämähän herätti heti melkoista keskustelua, minkä johdosta seurasikin nopeasti tarkennus, ettei tuota nyt niin vakavasti tarvitse ottaa, suositushan se vaan on. Ei velvoita mihinkään. Totta kai Opetushallituksessakin ymmärretään, että vaikka opettajiksi yliopistoista valmistuvat nuoret ovatkin innokkaita päästessään vihdoin soveltamaan yliopistomaailmasta imemiään edistyksellisiä vaikutteita käytännössä ja tartuttamaan niitä seuraavallekin sukupolvelle, 90 % opettajista on kuitenkin vanhempaa ja vanhoihin käytäntöihin kangistunutta polvea, joka on tottunut ohittamaan tuollaiset suositukset olankohautuksella, ja ne uudetkin opettajat oppivat viimeistään vuoden tai parin yrittämisen jälkeen, että edistyksellisempi ajattelu tarttuu vain niihin, joita sellainen kiinnostaa, ja lapsia pääsääntöisesti ei kiinnosta.

Itse ohjeistuksesta minulla ei ole tuon enempää sanottavaa. Tämähän, kuten moni muukin vastaava, kuuluu kategoriaan "merkitään vastaanotetuksi, ei aiheuta toimenpiteitä". Enemmän haluaisin puhua tapauksen nostattamista kriittisistä reaktioista. Monet kommentoijat ovat lyöneet faktoja tiskiin ja osoittaneet, kuinka sukupuolten välillä on suuriakin biologisia eroja. Jotkut ovat tuon lisäksi tai sijasta pohtineet salaliittoteorioita, kuinka marxilaiset pyrkivät romuttamaan yhteiskunnan mädättämällä sen perusarvot. Teille minun on sanottava, että olette molemmat väärässä.

Sukupuolten määrittelystäkin kirjoitin jo alkuvuodesta, mutta lyhyesti muistutettakoon, että punavihreässä teoretisoinnissa sukupuolella ei ole mitään tekemistä biologian kanssa, vaan kyse on ainoastaan henkilön omasta minäkuvasta. Siksi kaikenlainen puhe sukupuolten eriävistä biologisista ominaisuuksista on kuin tuuleen huutaisi. He eivät pidä sitä edes minkäänlaisena vasta-argumenttina. He vain kummastelevat aivan vilpittömästi, että mitä ihmettä tuo alkaa horista jostain biologiasta, kun yritetään käydä keskustelua ihmisten identiteettikokemuksista.

Myöskään mitään salaliittoa ei ole. Nämä tyypit ovat ihan tosissaan sitä mieltä, että perinteinen tyttöihin ja poikiin perustuva sukupuolikäsitys on virheellinen ja sortava. He tarkoittavat pelkkää hyvää, kun pyrkivät korvaamaan omasta mielestään vanhentuneen näkemyksen paremmalla. Siksi myös kaikenlainen puhe mädättämisestä ja uussosialismista kaikuu kuuroille korville.

Nämä asiat on tärkeää ymmärtää, että voi rakentaa minkäänlaisia järjellisiä vasta-argumentteja. Nykyisellään tämä väittely ei eroa mitenkään siitä, että joku yrittää perustella, miksi laajamittainen maahanmuutto kehitysmaista on huono idea, ja saa palautteena vain perusteluja sille, miksi on väärin olla rasisti ja fasisti.

Eipä tässä muuten mitään, mutta tästä tuli hauskasti mieleen eräs toinen uutinen parin kuukauden takaa:

2: MTV3: Oppikirjan esimerkki ihmetyttää: Jenni Haukio sosiaalista ja taloudellista asemaa tavoitteleva nainen?

Lukion psykologian oppikirjassa tunnustetaan, että joidenkin mielestä sukupuolten välillä on vielä eroja, ja kerrotaan, että joidenkin väitteiden mukaan naiset kiinnostuisivat miehistä, joilla on rahaa ja valtaa. Asiaa havainnollistamaan oltiin valittu kuva onnellisesta pariskunnasta, jonka jäsenistä toinen on kaunis runoilijatyttö ja toinen on naista kolmisenkymmentä vuotta vanhempi Suomen tasavallan presidentti.

Tuollainen.

Kuvan yläpuolisessa tekstissä spekuloidaan, että miehiä puolestaan mahdollisesti vetäisi naisessa puoleensa "tietynlainen rasvan jakautuminen kehossa (vyötärön ja lantion suhde 0,67-0,80), hyvä lihaskunto ja terhakka..." en tiedä mikä, koska kuvan rajaus jättää tekstin pahaan cliffhangeriin.

Mitenköhän opetushallitus reagoi siihen, että Suomen lukioissa opetetaan tällaista? Kysymyksen nosti julkisuuteen keskustalainen kansanedustaja Mika Lintilä, joka argumentoi seuraavasti:

Tämä on lukion psykologian kirjasta vuonna 2016, ihan huikeeta.

Twitterissä on hyvin rajallisesti kirjoitustilaa, joten siellä riittää argumentiksi kulloisenkin vuosiluvun mainitseminen. Onhan tieteen kehitys nykyään niin huimaa, että ihmisten genetiikan ja perusvaistojenkin voidaan odottaa muuttuvan vähintään vuosittain. Jos sukupuolineutraalia avioliittoa perusteltiin aikoinaan mm. sillä, että oli jo vuosi 2015, ja vuonna 2016 pidetään outona sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia kiinnostuksenkohteita, ehkä vuonna 2017 päästään jo ihmettelemään sitä, että joillain ihmisillä on vielä penis ja joillain vagina sen sijaan, että kaikilla olisi samanlainen EU-standardoitu virtsaventtiili.

Vuonna 2018 vaaditaankin sitten jo Siemensin valmistamien virtsaventtiilien kieltämistä, koska firman nimi aiheuttaa patriarkaalis-fallistisia mielleyhtymiä, jotka... no joo, ei nyt venytetä vitsiä liian pitkälle, vaan palataan asiaan.

Kirjan kustantajan edustaja kommentoi asiaa näin:

– Kirjassa on tuotu tekstissä selkeästi esiin evoluutiopsykologiaa kohtaan esitetty kritiikki ja kuvan tarkoitus on herättää opetustilanteessa kriittistä keskustelua evoluutiopsykologian teoriasta.

Eli ei mitään hätää, kaikki voivat rauhoittua. Kirjassa ei suinkaan opeteta, että noin olisi, vaan että noinkin jotkut uskovat, eivätkä välttämättä ole oikeassa.

Ehkä Lintilä ei tarkoittanutkaan tuota, vaan vain sitä, että on epäkunnioittavaa käyttää presidenttiä tällaisessa yhteydessä. Kalenteriin perustuvassa argumentoinnissa kun ei välttämättä tiedä, mitä sillä ajetaan takaa. Noh... joo. Niinpä kai. Toisaalta onhan jo vuosi 2016, Kekkosen ajoista on jo kauan, eikä presidenttiys tai muut vastaavat instituutiot enää nauti samaa arvostusta kuin ennen vanhaan.

Kerrataanpas:

1. Sukupuolten välillä ei ole oleellisia eroja,
2. Naiset eivät kiinnitä huomiota miehissä niihin ominaisuuksiin, joihin on ennen uskottu, vaan johonkin tarkemmin määrittelemättömään, kuten esim. sisäiseen komeuteen,
Looginen johtopäätös 3. Miehetkään eivät kiinnitä huomiota naisissa niihin ominaisuuksiin, joihin on ennen uskottu, vaan samoihin asioihin kuin naisetkin. Tai ainakaan he eivät saisi, koska muuten käytäntö ei vastaa teoriaa ja on siis väärässä. Tästä päästäänkin kirjoituksen seuraavaan osaan:

3: Nyt: Nyt villitsevät #merenneitoreidet, koska hyvä olo on tärkeämpi kuin reisivako – tästä on kyse

Jokin aika sitten nuoret naiset pitivät naisellisen kauneuden ihanteena reisivakoa. Sellaisen saa aikaan, kun kroppa on niin timmissä kunnossa, että reidet eivät kosketa toisiaan, kun nilkat ovat yhdessä. Tältä se näyttää:

Kieltämättä aika epäreilu vaatimus, kun ottaa huomioon, ettei tuollainen edes ole luuston rakenteen puolesta fyysisesti mahdollista kuin n. 5 %:lle naisista, ja heiltäkin se vaatii sellaista treeniä, että varmasti tietää treenanneensa.

Niinpä nyt sitten keksittiin merenneitoreidet, että saadaan hyvä mieli niillekin, jotka eivät tuohon pysty.

Mutta nyt aina uudestaan paluun tekevälle #thighgap-trendille on syntynyt todellinen vastavoima: #mermaidthighs eli merenneitoreidet juhlivat kaikkia niitä, joiden reidet koskettavat toisiaan: Onnittelut, olet yhden askeleen lähempänä merenneitoa!
Kuka olikaan se todellinen voittaja?

Ovathan kaikki naiset jo valmiiksi puoliksi merenneitoja, joten en tiedä, onko ero reisien rakenteessa kovin merkittävä tuossa mielessä, mutta miten vain. Hyvä idea sinänsä, mutta kuten arvata saattaa, sille kävi kuten näille aina käy, eli se meni lihavuuden ja velttouden glorifioinniksi.

Nytin toimittaja jalosti ideaa vielä siitäkin eteenpäin ja ryhtyi psykologisoimaan Disneyn Pieni merenneito -elokuvaa. Kyseinen elokuva tehtiin aikana, jolloin siskoni oli Disney-piirrettyjen parhaassa kohderyhmässä, joten minäkin osaan sen lähestulkoon ulkoa. Se on oikein hyvä, lukuunottamatta järkyttävää suomennosta, mutta senkin voi antaa anteeksi, koska dubbausten kääntäminen on kaikkein vaikein kääntämisen laji. Kun repliikin kesto on määritelty sekunnin murto-osien tarkkuudella, saattaa joutua turvautumaan mielenkiintoisiin lauserakenteisiin, että saa tarvittavan tunne- ja asiasisällön mahtumaan siihen.

Toimittaja kertaa lukijoille:

Kuten moni muistaa, Ariel on merenvaltias Tritonin nuorin tytär H.C. Andersenin klassikkosatuun perustuvassa animaatioelokuvassa Pieni merenneito (1989). Ariel on tavattoman laiha ja pukeutuu pelkkiin simpukoihin – ei mikään voimauttavin esikuva tytöille, siis.

Kun Ariel rakastuu ihmiseen nimeltä Erik, hän menee merennoita Ursulan lankaan ja vaihtaa äänensä kävelykykyyn.

Dramaattisessa kohtauksessa Arielin kaunis pyrstö repeytyy pitkiksi sääriksi.

 Sitten toimittaja päättää kirjoituksensa oleelliseen kysymykseen:

Se tuntui jo pieneltä ihan epäreilulta:
Miksi Arielin pitää muuttua, jotta hän saisi elämänsä rakkauden?

Hyvä kysymys. Itse esitän vielä paremman: Miksi Ariel välttämättä haluaa ihmisprinssin, eli koko tunnetun maailman vaikeimmin saatavilla olevan miehen? Varmasti hänellä olisi kotipuolessa ottajia, eikä edes mistään huonoimmasta päästä, merten kuninkaan suosikkitytär kun on. Ei tarvitsisi muuttua tai luopua mistään.

Käänteinen merenneito.

No, sydän haluaa mitä haluaa, eikä se meille kuulu. Uusi kysymys: Miksi toimittaja antaa ymmärtää, että Arielin (ja naisten yleensäkin) tulisi saada haluamansa miehet ilman omia uhrauksia tai vaivannäköä?

Siitä voidaan tietysti väitellä, mikä on sopiva rasvaprosentti naiselle ja kuinka terhakka minkäkin pitää olla jne., mutta toimittajan olisi hyvä hyväksyä, että miehilläkin on oikeus kriteereihin, eikä tämä muutu millään voimauttamisella, nettimeemeillä tai sukupuolikasvatuksella. Ei se ole mikään sisäisen rumuuden merkki, ettei kelpuuta ihan jokaista vastaantulijaa. Eikä sellaisen vaatiminen ainakaan ole merkki sisäisestä kauneudesta.


Eiköhän tämä nyt riitä tältä erää. Laitoin taas tuonne vasempaan yläkulmaan vuosittaisen lukijamääräkyselyn, jolla yritän vähän tutkia, kuinka lukijamääräni on vuosien saatossa kehittynyt. Toivottavasti te kaikki vastaatte, olitte sitten monivuotisia faneja, uusia tuttavuuksia tai vain satunnaisia paikallehortoilijoita.