Pekka kokkaa 2: Pekonimuffinit

Joskus aikoinani löysin kirjakaupan alelaarista Le Cordon Bleun muffinireseptikirjan. Hintaa ei ollut kuin muutama euro, niin pakkohan se oli ostaa. Reseptejä löytyy moneen lähtöön, niin makeita kuin suolaisiakin, banaani-inkivääristä valkosuklaaseen ja kinkku-juustosta oliivi-rosmariiniin. Tänään kokeilin pitkästä aikaa pekonimuffineja.

Muffinien reseptit ja valmistus ovat yleensä yksinkertaisia. Näistä lähtee:

2 tl öljyä
6 pekoniviipaletta hienonnettuna
1 iso sipuli silputtuna
375 g (6,25 dl) vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 rkl tuoretta persiljaa silputtuna
2 munaa
2,5 dl maitoa
125 g suolatonta voita sulatettuna

Tietenkään mikään resepti ei ole sellaisenaan täydellinen, vaan sitä voi joutua tuunaamaan. Esimerkiksi, 6 siivua pekonia? Onko tämä joku vegaaniresepti vai? Jumalauta, paappani ei haavoittunut kranaatinsirpaleesta Kannaksella sen takia, että vuoden 2013 Suomessa voitaisiin valmistaa leivonnaisia neuvostoliittolaisiin raaka-ainetuotantovolyymeihin mukautetuilla resepteillä. Minä laitan 27 siivua. Se on sopivan pyöreä luku, 3 pakettia. Mutta aloitetaan.

1. Kuumenna uuni 210 asteeseen. Voitele öljyllä tai voisulalla muffinivuoka, jossa on 12 vetoisuudeltaan 1,25 dl:n syvennystä. Kuumenna öljy paistinpannussa ja ruskista pekoni rapeaksi. Valuta talouspaperin päällä. Kypsennä sipuli pehmeäksi ja kullanruskeaksi samassa pannussa. Anna jäähtyä.

No en taatusti valuta. Rasva on pekonin paras osa, ei sitä sovi haaskata. Sitten vielä pitäisi erikseen sulattaa jotain suolatonta voita. Paskanmarjat. Korvaan tuon suolattoman voin pekonirasvalla, sitten ei tarvitse edes lisätä tuota "hyppysellistä" suolaa, ja karsinogeeneistä tulee kivasti väriä.

Raa'an pekonin pilkkominen keittiöveitsellä on hankalaa. Suosittelen hankkimaan lihakirveen. Itselläni ei ole, mutta onneksi sain kummeiltani viime jouluna keraamisen ns. lentokoneveitsen (se ei näy metallinpaljastimessa), joka on niin terävä, että sillä vuolee pekonia vaikka siasta ilman että se huomaa.

Ainekset valmiina sekoitettaviksi

2. Siivilöi jauhot, leivinjauhe ja suola suureen kulhoon. Sekoita joukkoon persilja ja tee seoksen keskelle kuoppa. Vatkaa kulhossa munat ja maito. Kaada seos kuoppaan kuivien aineiden joukkoon. Lisää voisula, jäähtynyt pekoni ja sipuli. Sekoita metallilusikalla aineet sekaisin. Älä sekoita liikaa, taikina saa olla kokkareista.

Näin tehdään. Kuten sanoin, suolan jätin pois. Tuoretta persiljaakaan en jaksanut lähteä metsästämään, joten kuivattu saa luvan kelvata. Laitoin sittenkin varmuuden vuoksi pekonirasvan sekaan nyrkillisen Leviä, ettei ainakaan tule liian kuivaa. Halusin myös vähän tulisuutta, joten aluksi ajattelin pilkkoa sekaan chilejä, mutta sitten päätin, että kastikemuodossa tulisuuden saa levitettyä tasaisemmin, joten tässä vaiheessa lisäsin hieman Poppamiehen savuchilikastiketta.

Taikina valmiina lusikoitavaksi vuokaan

3. Lusikoi seos muffinivuokaan. Täytä syvennyksistä vain 75%, jotta muffinit mahtuvat kohoamaan. Paista 20  minuuttia tai kunnes muffinin keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa. Anna muffinien levätä vuoassa 5 minuuttia ja nosta ne sitten ritilälle jäähtymään.

Valmis.

Taisin tunkea vuoat vähän turhan täyteen, kun taikinaa riitti vain kymmeneen kappaleeseen. Samapa tuo. Maistetaanpas.

Ensimmäinen asia, minkä noista huomaa, on vuoan läpi tihkuva rasva. Se lupaa hyvää. Maultaan ne ovat oikein meheviä: pekonin ja sipulin maun tuntee voimakkaana. Harmittaa ainoastaan, että savuchilin makua ei huomaa. Laitoin sitä selvästi liian vähän. Ensi kerralla sitten puoli desiä.

Näitä on näppärä lämmittää mikrossa nopeaksi ja täyttäväksi välipalaksi.

Yhdessä muffinissa on 2,7 siivua pekonia