perjantai 30. toukokuuta 2014

Äänestämättömyyden ja veganismin karmeista seurauksista

Tämä on sitten tällä erää viimeinen kirjoitukseni aiheesta eurovaalit. En lupaa, mutta toivon. Mutta kumminkin, Suomen äänestysaktiivisuus jäi neljäänkymmeneen prosenttiin, ja toisaalla tuli kommenteissa puhetta siitä, kuinka EU:ta, europarlamenttia ja yleensäkin nykymuotoista edustuksellista demokratiaa pitäisikin vastustaa boikotoimalla vaaleja niin, että jätetään porukalla äänestämättä tai jos äänestetään, äänestetään kirkkovenettä tai Vladimir Putinia.

Ideana on, että jos äänestysaktiivisuus putoaa tarpeeksi alas, poliitikkojen on herättävä huomaamaan, että järjestelmässä on jotain perustavanlaatuista vikaa, kun ihmiset eivät enää suostu osallistumaan siihen, ja että järjestelmää täytyy siis muuttaa radikaalisti. Vaikka muutosta ei tulisikaan, niin ainakin äänestämättä jättänyt voisi sanoa, että "ainakaan minä en omalta osaltani antanut legitimiteettiä huonolle systeemille".

Joskus parikymppisenä olin itsekin tuollaista mieltä, mutta eihän se niin mene. Ajattelinkin nyt siirtää argumenttini tuolta tänne, koska on ollut tarkoituksenani kirjoittaa aiheesta ennemmin tai myöhemmin muutenkin.

Demokratia on siitä jännä järjestelmä, että sitä ei voi boikotoida. Tämä johtuu siitä, että vain annetut äänet lasketaan, antamatta jätettyjä ei. Siispä jos jättää äänestämättä vähiten huonoa vaihtoehtoa, niiden vielä huonompien vaihtoehtojen saamat suhteelliset ääniosuudet kasvavat. Jos järjestelmää yrittää boikotoida olemalla äänestämättä, järjestelmä ei edes huomaa boikottia, vaan tulkitsee äänestämättömyyden luottamuslauseeksi ja luvaksi jatkaa sillä linjalla, jonka järjestelmä itse katsoo parhaaksi.

Boikotointi ei myöskään saa järjestelmää muuttamaan itseään edes joukkovoimalla, koska järjestelmä on omasta mielestään täydellinen. Vaikka ylivoimainen enemmistö kansasta jättäisi äänestämättä, järjestelmän sisällä ei ruvettaisi miettimään, miten järjestelmää voisi mahdollisesti parantaa kansan luottamuksen palauttamiseksi, vaan ihmeteltäisiin vain, mitä vikaa ihmisissä on, kun yhteiset asiat eivät kiinnosta.

Jos siis nykyinen järjestelmä ei miellytä, asia ei ainakaan parane sillä, että antaa sen kehittyä omalla painollaan, vaan jos haluaa protestoida, valtaan pitää yrittää äänestää edustajia, jotka haluavat muuttaa järjestelmää. Sellaisia ei ole kovin paljoa tarjolla, koska edustajat puolueeseen katsomatta saavat järjestelmästä elantonsa eivätkä kovin helposti ala puremaan ruokkivaa kättä, ja muutoksen aikaansaaminen on parhaimmillaankin vaikeaa ja hidasta. On silti parempi, että oppositiossa on joku räksyttämässä ja vaatimassa perusteluja, kuin että järjestelmä toimii kansan tahtoa vastaan hiljaisessa yhteisymmärryksessä.

Tai no, toisena vaihtoehtona on tietysti tämä usein tehokkaaksi havaittu yleisratkaisu, mutta se vaatii sitten vieläkin enemmän taustatukea.

Sitten päivän muihin aiheisiin. Pari päivää sitten joku lukija oli saapunut blogiini Googlen kautta seuraavalla hakusanalla:

vegaanius tulevaisuudessa

En tiedä, mihin artikkeliini tuolla päätyy ja miksi. Vastauksena kysymykseen voimme kuitenkin todeta, että nykyisellään ihmiskunta on ravintoketjun huipulla. Jos ihmiset vapaaehtoisesti luopuvat etuoikeutetusta asemastaan, se luo tyhjiön maapallon ekosysteemiin, ja tyhjiöillä on taipumus täyttyä, vaikka sitten ulkopuolelta.

Tästä tulikin mieleeni: Steamissa oli keskiviikkoalennuksessa peli, jota olen himoinnut jo pari vuotta, nimittäin XCOM: Enemy Unknown. 15 euroa kaikkine lisäosineen. Kyseessä on strategiapeli, jossa avaruusolennot hyökkäävät maapallolle, oletettavasti syödäkseen veganisoituneen ihmiskunnan, ja pelaajan tehtävä on torjua hyökkäys. XCOM-sarjan historia juontaa juurensa jo 20 vuoden päähän, mutta silti tämä on ensimmäinen osa, jota olen saanut kunnian pelata. Jos samanlaisesta tykkää, voin kyllä suositella UFO-sarjan osaa Aftermath.


Suurin osa pelistä on taktista taistelua, jossa komennetaan vuoropohjaisesti maksimissaan kuuden hengen ryhmää erilaisissa ympäristöissä suorittaen erilaisia tehtäviä vaihdellen siviilien pelastamisesta kaappauksilta ja ufojen maahansyöksypaikkojen tutkimisesta alienien tukikohtien valtaukseen ja paljon muuta, joskin käytännössä useimmat tehtävät ratkeavat siten, että tapetaan kentältä kaikki alienit.


Tehtävien välissä laitetaan tiedemiehet tutkimaan löytynyttä alienromua ja insinöörit kehittämään sen pohjalta parempia aseita. Asevarustelu onkin välttämätöntä, koska lähes joka kierroksella vastaan tulee uusia, entistä sitkeämpiä mörköjä. Kaikki kuitenkin maksaa, ja taloudestakin täytyy pitää huolta. Luulisi, että näin tärkeää projektia rahoitettaisiin avokätisemmin, mutta ei voi mitään. Pääasiallinen tulonlähde on satelliittivalvonnan tarjoaminen projektin jäsenmaille ympäri maailmaa, ja lisätienestejä voi saada satunnaisista tehtävistä ja luukuttamalla alieninraatoja ja muuta löytynyttä sälää ulkomaille.

Söpöjä, mutta veemäisiä.

Grafiikka on oikein hienoa, varsinkin taisteluanimaatiot. Kuten keskimmäisestä kuvasta huomaa, peli ei tyydy pysyttelemään tavallisessa yläviistonäkymässä kun kommando täräyttää alienista vihreät limat pihalle, vaan pelimoottori osaa näyttää jokaisen laukauksen omana cutscenenään.

Arvioisin olevani noin puolessavälissä. Suosittelen kuitenkin jo nyt kaikille taktiikkapelien ystäville.

Ei kai tässä sitten muuta tällä erää. Muistakaa syödä pekonia ja äänestää.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Spasiiba tavarishi

Huhhuh. Olipas eilen illalla jännittävin lätkämatsi pitkään aikaan. Asialla toki saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, että olin jo edellisenä iltana - tai siis varhain aamulla - laittanut tulosvedossa Venäjän voittamaan 5-2.

35 euroa, ki-toos. Sillä pääomalla saankin veikkailtua koko loppukesän. Ei sillä, että olisin mitenkään kannattanut Venäjää tai toivonut sen voittavan, mutta asioihin kannattaa kuitenkin aina suhtautua realistisesti, ja molempien joukkueiden aikaisemman pelimenestyksen sekä muut asiat huomioon ottaen 5-2 oli ainoa loogisesti todennäköinen lopputulos.

Annankin nyt sellaisen vinkin, että tällaisissa kisoissa kannattaa aina lyödä vetoa Suomea vastaan. Silloin lopputulos on win-win, kävi miten kävi. Nytkin harmittaa vain kaksi asiaa:

1. Kun väsyneenä täytin Veikkauksen sivuilla kuponkia, jätin epähuomiossa panokseksi peruspanoksen 1 €. Jos olisin laittanut peliin kaikki pelitililläni jäljellä olevat varat, kuten aluksi suunnittelin, olisin nyt 245 euroa rikkaampi. No, voitto se on pienikin voitto.

2. Nettipeleissä ei voi näyttää naamaansa ainakaan kuukauteen. Venäläiset ovat siellä normaalistikin kaikkien vihaamia kettuilevia hermosahoja, ja nyt sitä itseriittoista mölinää ei kestä enää kenenkään pää.

Ovathan nämä kisat ihan jänniä, mutta en vaan osaa suhtautua niihin samalla vakavuudella kuin moni muu, koska oli lopputulos mikä tahansa, koko ruljanssi alkaa uudestaan puhtaalta pöydältä jo vuoden päästä. Jos kisat käytäisiin edes useamman vuoden välein kuten jalkapallossa, olisi jännitystä enemmän.

Venäläiset jääkiekkoilijat ovat viehkeämmän näköisiäkin kuin suomalaiset.

Eurovaaleihin olen vähän pettyneempi. Ehdokkaani toki pääsi läpi ja jopa kisojen toiseksi korkeimmalla pistesaldolla, mutta persuille tuli kuitenkin vain kaksi paikkaa, vaikka kolmenkin mahdollisuutta oli väläytelty. Ja kokoomus sen kuin jatkaa suurimpana. Koko euroopan tulokset yhteensä ja maittain puolueen tarkkuudella nähtävissä täällä.

Demarit sentään jäivät persujen taakse, mikä on positiivista. Ranskassa, Tanskassa ja Englannissa näköjään paikalliset persut pääsivät selvällä kaulalla kärkeen. Ruotsissakin ne nousivat viidenneksi kaikkien ankarasta vastustuksesta huolimatta.

Belgian äänestysprosentti oli 90, kun taas Slovakian vain 13. Slovenian kohdalla on listattu 11 suurinta puoluetta, joista pienin sai 0,7 % äänistä ja sitten vielä "muut puolueet", jotka saivat yhteensä 13,3 %. Kuinkahan jumalattomasti siellä oikein on puolueita? Noh, parempi olla liikaa kuin liian vähän.

Lopuksi vielä löysin asian, josta voin olla samaa mieltä vasemmistoliiton kanssa. Se on harvinaista, mutta joskus niinkin tapahtuu:

Rannalle jäänyt Li Andersson: "Olen tosi tyytyväinen"

Minäkin olen hyvin tyytyväinen, ettei Li Andersson päässyt läpi.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Pelkään

Siskoni pitää kovasti sellaisesta yhtyeestä kuin Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana. Hän ostatti minulla itselleen heidän levynsä joululahjaksi, ja täytyy myöntää, että räppi yhdistettynä jazziin kuulostaa oikein mukavalta, ja ovatpa pojat taitaviakin. Heidän nimikkokappaleensa kuulostaa tältä.

Mutta vaikka heillä onkin hyvä meininki, aloin suhtautua heihin suurella varauksella heti huomattuani bändin kokoonpanoon kuuluvan Palefacen. Paleface on yhteiskunnallisista asioista laulava räppäri, ja hänen yhteiskunnalliset näkemyksensä tuntien voi sanoa, että vaikka räppäreitä yleensä moititaankin siitä, että he laulavat pelkistä tisseistä ja perseistä eivätkä mistään syvällisemmästä ja kantaaottavammasta, Paleface voisi suosiolla keskittyä vain niihin tisseihin ja perseisiin ja jättää kannanotot sikseen.

Oikeassa olin. Iltalehden mukaan bändi on nyt julkaissut tällaisen kappaleen:


- Joskus pitää muistuttaa itsestäänselvyyksistä. Suomi on läpeensä rasistinen maa ja julkisuudessakin suvaitaan nykyisin kaikenlaista älytöntä puhetta, julistaa Paleface videosta julkaistussa tiedotteessa.
Paleface toteaa, että ennakkoluulojen taustalla on pelko.
- Tää biisi muistuttaa siitä, että meistä jokainen voi puuttua tällaiseen pelkurimaiseen käytökseen meidän ympärillä arjessa. Ei vihapuheelle.
Viime vuosina tosiaan on kuulunut enenevissä määrin kannanottoja monikulttuurisuutta ja vapaata maahanmuuttoa vastaan. Monikulttuurisuus siis on ideologia, jonka mukaan siitä, että samalle alueelle kerätään mahdollisimman erilaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toistensa kieltä, tapoja tai arvomaailmaa, seuraa paratiisinomainen tila, jossa kaikki ovat kavereita keskenään, kukaan ei ajattele pahaa kenestäkään ja yhteisöllisyys - mitä se nyt sitten onkaan - lisääntyy. Ideologiaan kuuluu elimellisesti se, että Suomeen pitää saada hinnalla ja verukkeella millä hyvänsä mahdollisimman paljon ulkomaalaisia, eikä sitten mitään ruotsalaisia, vaan sellaisia, jotka kuka tahansa tunnistaa ulkomaalaisiksi sadan metrin päästäkin.

(Oikeassa elämässähän tuollainen ideologia johtaa eri ryhmien eriytymiseen ja me vastaan ne -asetteluun, jossa omia kohtaan ollaan kyllä hyvinkin solidaarisia ja yhteisöllisiä, mutta toisten ryhmien edustajia ei nähdä kanssaihmisinä vaan kilpailijoina hegemonia-asemasta. Tällaisessa yhteiskunnassa saa hyvin helposti turpaansa olemalla vääränvärinen väärässä paikassa.)

Voi olla, että Paleface hengenheimolaisineen vakavissaan uskoo yllämainitun ideologian vastustamisen perustuvan pelkkään pelkuruuteen, ja hän ihan vilpittömästi yrittää ymmärtää syitä siihen. En kuitenkaan halua väittää hänen uskovan näin, koska ei ole kohteliasta haukkua ihmisiä idiooteiksi, vaan veikkaankin tämän olevan tietoinen strategia; koska hänen ideologiaansa on hankala menestyksekkäästi puolustaa logiikkaan ja faktoihin perustuvilla argumenteilla käytävässä väittelyssä, hän pyrkii nolaamaan vastaväittäjänsä leimaamalla heidät vellihousuiksi ja siten hiljentämään heidät.


Tai no toisaalta, kun nyt asiaa tarkemmin ajattelee, niin onhan hän sittenkin oikeassa. Monikulttuurisuuden vastustaminen todellakin johtuu monikulttuurisuuden todellisten tai oletettujen seurausten ja lieveilmiöiden pelosta. Jos kuitenkin tälle linjalle lähdetään, huomaamme, että hallitsemattomia pelkotiloja on oikeastaan kaikilla, jotka ovat jotain mieltä jostain. Katsotaanpas.

- Jos vastustaa Nato-jäsenyyttä, pelkää joutuvansa amerikkalaisten terrorismisotiin johonkin hornan perseeseen.
- Jos kannattaa Nato-jäsenyyttä, pelkää Venäjän valtaavan Suomen ihan vain piruuttaan.

- Jos vastustaa hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, pelkää teollisuuden pakenevan ulkomaille.
- Jos kannattaa päästörajoituksia, pelkää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa globaalia ekokatastrofia.

- Jos vastustaa aluetukia, pelkää suurkaupunkilaisten elintason jäävän matalammaksi kuin mitä se olisi, jos verorahat pysyisivät omassa kunnassa.
- Jos kannattaa aluetukia, pelkää maaseudun näivettyvän ja muuttopaineen kaupunkeihin kasvavan entisestään.

- Jos vastustaa eläkkeiden leikkauksia, pelkää kuolevansa nälkään vanhana.
- Jos kannattaa eläkkeiden leikkauksia, pelkää kuolevansa nälkään nuorena.

- Jos vastustaa perustuloa, pelkää joutuvansa elättämään työhaluttomia elämäntaiteilijoita.
- Jos kannattaa perustuloa, pelkää joutuvansa töihin.

- Jos vastustaa homoliittoja, pelkää kaikkien rupeavan homoilemaan hallitsemattomasti.
- Jos kannattaa homoliittoja, pelkää homojen joutuvan muuten ennen pitkää keskitysleireille.

- Jos on sosialisti, pelkää korporaatiovaltaa ja taloudellista eriarvoistumista.
- Jos on kapitalisti, pelkää poliittisia vainoja ja taloudellista taantumusta.

- Jos kannattaa monikulttuurisuutta, pelkää Suomen muuttuvan suljetuksi vankileiriksi, josta ei pääse pois ja jonne ei pääse sisään, ja jonka väestö näivettyy sisäsiittoisuuteen ja kulttuuri omaan tylsyyteensä. Lisäksi monikulttuurisuuden kannattaja pelkää ulkomaiden ryhtyvän sorsimaan Suomea vähän samaan tapaan kuin pikkupojat sorsivat toveriaan, joka ei uskalla lyödä päätään seinään kun kaikki muut ovat jo uskaltaneet.

Havaitsemme siis, että ihan minkä tahansa kannan ottaminen johtuu vastakkaisen vaihtoehdon seurausten pelosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisivat hysteerisiä pelkureita, vaan usein varauksellinen suhtautuminen asioihin on täysin perusteltua ja jopa suotavaa. Oleellista onkin vain se, onko pelko aiheellinen vai aiheeton.

On ihan jees, jos ei tohdi tehdä kaikkea mitä ehdotetaan.

Maahanmuuttoa on vastustettu vähemmänkin eleganteilla väitteillä ("ne vie meidän työpaikat ja naiset"-argumentti), mutta tässä nyt vastauksena Palefacen kysymykseen muutama mielestäni ihan järkevä pelko, joiden pohjalta maahanmuuttokriteereitä kannattaisi haluta kiristää:

1. Rasismin kasvu. Toisin kuin usein kuvitellaan, rasismi ei johdu mistään tietämättömyydestä ja erilaisuuden pelosta, vaan keskeinen avaintekijä rasismin kehityksessä on maahanmuuttajien laatu. Mitä enemmän maahanmuuttajissa on rikollisia ja sosiaalitukien käyttäjiä, sitä penseämmin kantaväestö heihin suhtautuu. Eihän se ole kivaa eikä reilua, että suomalainen saa olla oma itsensä samalla kun maahanmuuttaja joutuu edustamaan koko viiteryhmäänsä, mutta niin se fakta nyt vaan on, eikä sille mitään voi.

2. Alussa mainitsemani etninen vastakkainasettelu, mikä osittain on päällekkäistä em. rasismin kasvun kanssa. Koska olen töissä pääkaupunkiseudun ns. yöelämässä - sikäli kuin kännäämistä ja sääliseksin vonkaamista voi elämäksi sanoa - olen omin silmin nähnyt ihan riittävästi etnisiä joukkotappeluita. Suomalaiset ovat niissä mukana hyvin harvoin.

3. Naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikkeneminen. En pysty käsittämään, miksi samat tyypit, jotka innokkaimmin ajavat tasa-arvoa, pyrkivät kaikkein kovaäänisimmin levittämään maahan näkemyksiä, joiden mukaan naiset kuuluvat nyrkin ja hellan väliin ja homot kahden metrin syvyyteen siunaamattomaan maahan. Ehkä kyse ei ole niinkään siitä, että omien asemaa pitäisi parantaa, vaan riittää, kunhan vihollisen, eli valkoisen heteromiehen, asemaa heikennetään.

4. Yhteiskunnan totalitarisaatio ja absurdisaatio. Kun jokin asia, jossa on selkeitä epäkohtia, pitää pyrkiä esittämään yleisölle yksiselitteisesti hyvänä asiana, täytyy todellisuuden muokkauksessa ottaa kovat lääkkeet käyttöön. Suomessa toistaiseksi ollaan vasta sillä asteella, että uutisia korjaillaan vähemmän rasismia aiheuttavaan muotoon ja vastaväittäjille jaellaan rikostuomioita, mutta tässä muistuu mieleen ensinnäkin ruotsalainen demokratia, ja sitten se brittiläinen tapaus, jossa kolmivuotiaat lapset ohjeistettiin merkattavaksi epäillyiksi rasisteiksi, jos ne eivät pitäneet etnisestä ruoasta. Tähän kategoriaan kuuluu myös Suvivirsi-väittely ja muu vastaava jankkaaminen kaikesta, mikä pitää kieltää, koska se saattaa olla erilaista kuin Lähi-idässä ja siksi loukkaavaa.


Sitten on vielä tietysti se, että monikulttuurikoneiston ylläpitäminen on erittäin kallista ja sen tuottama lisäarvo yhteiskunnalle on vähintäänkin kyseenalaista.

Nyt kun olen vastannut Palefacen kysymykseen, on kai kohtuullista, että saan esittää muutaman vastakysymyksen. Saa vastata, vaikka ei olisikaan Paleface.

1. Kuulemma Suomi on "läpeensä rasistinen maa". Maailmassa on 195 itsenäistä valtiota. Luetelkaa kymmenen maata, jotka ovat oleellisesti vähemmän rasistisia kuin Suomi.

2. Lasketaanko tämä kirjoitus vihapuheeksi, ja jos lasketaan, millainen teoriassa olisi sellainen kirjoitus tai muu kannanotto, joka olisi maahanmuuttokriittinen, mutta ei silti olisi vihapuhetta tai rasismia?

3. Mikä siinä yksikulttuurisuudessa niin kovasti pelottaa?

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Viisujen jälkeen

Kuten pitkäaikaiset seuraajani ovat varmasti jo huomanneet, musiikkimakuni on hyvin laaja-alainen. Siksi olen myös suuri Euroviisufani. Kisojen suurinta viihdeantia eivät kuitenkaan ole itse musiikkiesitykset, vaan seuraavien parin päivän lehtiotsikot, joissa n-1 maata huutaa toistensa päälle, kuinka juuri heidän kappaleensa oli objektiivisesti paras, mutta kuinka voitto vääryydellä riistettiin heiltä, koska 1) esiintymislavan valot ja kamerakulmat olivat huonosti, 2) eurooppalaiset ovat rasisteja, fobikoita tai muuten vaan mulkkuja, 3) kaikki ex-kommarit äänestävät vain toisia ex-kommareita, ja/tai 4) voittajamaan kansalaiset levittäytyivät ympäri Eurooppaa äänestämään omaa kappalettaan.

Tämänvuotiseen antiin olen kovasti pettynyt. Sen sijaan, että puolustettaisiin omaa kappaletta väärin äänestäneitä moukkia vastaan, meuhkataan vain yhteen ääneen siitä, ettei voi naisella olla partaa. Kuulemma kaikki mantereen homot ja muut vähemmistöt äänestivät Itävaltaa vain tuosta syystä.

Voihan se niinkin olla. Mutta onhan kisoissa joka vuosi vähintään yksi kiintiötransuesitys, ja niiden menestys on ollut hyvin epätasaista. Mieleen tulee näin äkkiseltään ainakin nämä:



Sijoitukset 13 ja 19. Suomikin jäi viime vuoden lesbopusullaan kolmanneksi viimeiseksi. Eurooppa on sen verran iso ja monimuotoinen kokonaisuus, että pelkästään jotain yksittäistä viiteryhmää nuoleskelemalla ei voi voittaa, vaan itse laulunkin on oltava niin tasokas, että sen hyvyyden suostuvat myöntämään nekin, jotka mieluiten näkisivät kyseisen viiteryhmän edustajat köydenjatkona lyhtypylväässä.

Oli se Itävallan kappale hyvä. Lopettakaa jo. Puolakin jäi neljänneksitoista, vaikka Euroopassa on uskoakseni enemmän slaavityttöjä (ja heistä tykkääviä) kuin homoja.

Slaavitytöistä puheen ollen, jos olisin äänestänyt, ääneni olisi varmaan mennyt viime vuoden tavoin Ukrainalle:


Kisan taso oli jotenkin tylsä tänä vuonna. Kuudennesta sijastaan huolimatta yo. kappale oli Itävallan jälkeen ensimmäinen, jota kuunnellessa ei alkanut nukuttamaan. Ei sillä, että valitsisin suosikkini visuaalisin perustein, mutta nättejä naisia oli tällä kertaa yllättävän vähän. Vaadinkin, että ensi vuonna Saksa tuo takaisin viisuhistorian viehättävimmän laulajattaren:


Ja miten ihmeessä Hollanti pääsi toiseksi? Useiden kuuntelukertojen jälkeenkään minulla ei ole vielä minkäänlaista muistikuvaa koko laulusta. Melkein sama juttu Ruotsin kanssa. Toinen vaihtoehto, jota olisin saattanut äänestää, oli isäntämaa Tanska:


Suomenkin kappale oli tavallista parempi, ja bonuksena vielä näytettiin koko Euroopalle minun vanhaa lukiotani. Meinasin laittaa tähän loppuun koko kisojen suosikkini Latvian, joka ei valitettavasti päässyt finaaliin asti, mutta koska laitoin sen jo edelliseen kirjoitukseeni, laitankin Puolan kappaleen musiikkivideoversion:


Harmittaa, etteivät ne tajunneet ottaa lavalle tuota videossa paikoitellen vilahtelevaa kirnuamisen ja maidonjuonnin opettajaa. Hän vaikutti jotenkin tutulta, ja tajusinkin hänen kirnunneen puolalaisissa musiikkivideoissa ennenkin:


Sitten vaan jännittämään, miltä ensi vuoden viisuissa näyttää. Ehkä kiintiötransuesityksistä vihdoin päästään, kun sellainen nyt vihdoin on voittanut. Toisaalta voi olla, että ensi vuonna niitä on joka toisella maalla, jos se tulkitaan 2010-luvun menestysreseptiksi.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Katsaus menneeseen vuoteen

Aikaisemmin kerroin ostaneeni emännälle naistenpäiväkukaksi tuollaisen. Ei kauaa mennyt, kun siihen ilmestyi kukinto:


Kaksi uuttakin nuppua odottaa jo vuoroaan. En tiedä, miten se yhtäkkiä innostui lykkäämään kukkaa heti, kun se siirtyi kaupasta ikkunalaudallemme; varmaan vuorokausirytmin muutos laukaisi jonkin reaktion. Hieno se kuitenkin on.

No niin, asiaan. Tänään, kymmenes toukokuuta, tulee vuosi täyteen blogini perustamisesta.

Jee!

Ajattelin juhlistaa asiaa käymällä vähän läpi blogini tilastoja kuluneelta vuodelta. Ei sillä, että ketään kiinnostaisi, mutta jääpähän merkityksi muistiin, että voi taas vuoden päästä verrata. Katsotaanpas.

Tällä hetkellä kokonaiskäyntimäärä on 34 373. Suurin yksittäinen kävijälähteeni on Yrjöperskeleen blogi yli seitsemällä tuhannella viittauksella (Googlekin jää alle neljään tuhanteen), mistä suuret kiitokset hänelle. Suuret kiitokset myös Jaska Brownille, Kumitontulle, Ironmistressille, Tom Kärnälle ja Mariannelle mainostamisestani omilla sivuillaan, sekä tietysti niille, jotka ovat linkittäneet tekstejäni Facebookiin ja erinäisille foorumeille ja linkkilistoille.

Kaikkein suosituin kirjoitukseni on, kuinkas muutenkaan, Googlenkäyttäjien suosikki "Isot tissit", joka on luettu 792 kertaa. Lähes samoihin lukemiin, eli 733 aukaisuun yltää "Vankilassa ei olekaan kivaa", jossa käsittelin Venäjällä pidätettyjen Greenpeace-aktivistien valittelua kurjista vankilaoloista, ja jonka suuresta lukijamäärästä lienee kiittäminen jotain ystävällistä sielua, joka ilmeisesti linkitti tekstin johonkin asiaankuuluvaan Facebook-ryhmään.

Alunperin tarkoitukseni oli pitää blogia päiväkirjamaisesti, mutta kävikin ilmi, että elämäni on aika tylsä eikä siinä tapahdu juuri koskaan mitään mainitsemisen arvoista, ja samaan aikaan maailmalla tapahtuu vaikka mitä, esimerkiksi nyt vaikka tällaista.
"Autot katsastetaan säännöllisesti, miksei ihmistä? Erityisesti pienituloiset miehet tarvitsisivat katsastuksia, koska heidän kynnyksensä mennä lääkärille on korkea", Filatov sanoi Demari.fi-verkkojulkaisun mukaan Demarinaisten piirikokouksessa Lahdessa.
Filatov pitäköön vaan kätensä omalla puolellaan, kiitos, ei tarvitse tulla katsastamaan. Mutta siis niin, ei ole yllätys, että konseptini on pikkuhiljaa lipsunut yhteiskunnallisiin aiheisiin. Itsesensuurikin on paskamainen asia, ja yleisön kasvaessa kasvaa myös kynnys sekaviin jorinoihin. Alun perin pyrin julkaisemaan uuden jutun joka päivä, sitten joka toinen päivä, ja nyt vain kaksi kertaa viikossa muiden kiireiden salliessa, joskin samalla teksteihin on tullut lisää pituutta. Katsotaan nyt, miten tästä eteenpäin kehitytään.

Laitetaanpas seuraavaksi musiikkia, ja koska tänään on Euroviisujen finaali, laitan tietysti oman suosikkini:


Eihän se päässyt edes jatkoon, mutta en anna moisen pikkuasian muuttaa kantaani. Tänä vuonna trendinä tuntuu olevan mahtipontisuus ja turhan lavakoikkelehtimisen karsiminen, ja vanhaan menestysreseptiin eli vähäpukeisiin naisiin eivät tunnu luottavan enää muut kuin puolalaiset. Toivottavasti Puola voittaa.

Ja ettei tämä kirjoitus jäisi täysin sisällöttömäksi, laitetaan nyt vähän vähäpukeisia naisia tännekin.

Pitkän ja hyvin hoidetun uransa ansiosta viehättävänä assistenttinani, ylennän Katarinan täten henkilöstöpäällikökseni.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Eurovaalit ja ehdokkaani valinta

Ensi alkuun varoitus, että tämä kirjoitus on valitettavasti asiallinen sisällöltään, eikä sitä suositella luettavaksi, ellei jostain syystä politiikka kiinnosta. Pitkäkin tästä taitaa tulla.


Asiaan. Tämän kuun lopussa on eurovaalit, ja monet sanomalehdet ym. tahot ovat avanneet vaalikoneita, joihin yleisö voi syöttää omat mielipiteensä, ja sitten kone palauttaa parhaiten äänestettäväksi sopivan ehdokkaan.

Joku voi olla sitä mieltä, että on se nyt jumalauta, kun ei nykyihminen osaa edes äänestyspäätöstä tehdä ilman että joku kone sen kertoo, mutta itse ihmettelen, että miten demokratia on ylipäänsä ollut edes mahdollista ennen tällaista keksintöä, kun ihmisillä on muutamien näkyvimpien ehdokkaiden paneelikeskustelujen lisäksi ollut tietolähteenään vain mainokset, joissa on ollut tyypillisesti kolmen sanan mittainen iskulause ja lämpimästi hymyilevä lärvi. Ei kai se olekaan ollut, ja se varmaan osaltaan selittää joitain asioita järjestelmästämme.

Ajattelin tässä vastata Hesarin vaalikoneeseen ja katsoa tulokset. Tästä lähtee:

1. Suomen jäsenyys EU:ssa on hyvä asia.
Jokseenkin eri mieltä.

Suomelle EU:hun kuuluminen on lähinnä ideologinen valinta, jolla pyritään tekemään selväksi, ettei Suomi ole eikä halua olla Venäjän etupiiriä. Suomen vertaaminen Sveitsiin ja Norjaan ontuu, koska niitä eivät aggressiiviset barbaarivaltiot ala kuumottamaan, vaikka ne eivät selkeästi puolta valitsisikaan. Teoriassa siis selkeä ja virallistettu länsimyönteisyys on tärkeää Suomelle, mutta mitään sellaisia konkreettisia hyviä puolia, joita ei voisi saada ilmankin jäsenyyttä, en nykymuotoisessa EU:ssa keksi.

2. Europarlamentilla on liian vähän valtaa.
Täysin eri mieltä, korkea painoarvo.

Päätöksenteko pitäisi päinvastoin hajauttaa mahdollisimman lähelle ihmisiä; tietysti demokratian turvaamiseksi, mutta myös siksi, että paikalliset päättäjät tietävät parhaiten, mitä paikalliset ihmiset haluavat ja tarvitsevat. Miten joku ranskalainen tai italialainen europarlamentaarikko ymmärtää, millainen lainsäädäntö parhaiten sopisi suomeen? Miksi asia häntä edes kiinnostaisi? Miksi ylipäänsä oletetaan, että se, mikä toimii Euroopan toisella laidalla, toimii myös Suomessa?

3. Suomessa tulisi järjestää kansanäänestys EU-jäsenyyden ehdoista samaan tapaan kuin Britanniassa aiotaan tehdä.
Täysin samaa mieltä.

EU on muuttunut oleellisesti liittymisvuosista ja muuttuu edelleen, ja jokainen muutos heikentää Suomen itsemääräämisoikeutta. Kansa ei liittymispäätöksellään antanut tällaiselle kehitykselle lupaansa, ja siksi pitäisi aina merkittävien muutosten yhteydessä tarkistaa, kuinka pitkälle suomalaiset ovat valmiita menemään.

4. Suomen komissaari pitäisi valita suoralla kansanvaalilla.
Jokseenkin samaa mieltä.

Demokratian lisääminen on tietysti aina positiivista, joskaan en ole varma, kuinka paljon käytännön vaikutusta asialla olisi mihinkään.

5. Suomen olisi parasta laatia pitkän ajan suunnitelma ja irrottautua eurosta.
Täysin samaa mieltä.

Euro on projekti, jossa ollaan oltu enemmän kiinnostuneita poliittisista utopioista kuin taloudellisista realiteeteista. Kyllähän sen nyt jokaisen luulisi tajuavan, ettei ole järkeä käyttää samaa valuuttaa usealla eri talousalueella. Kaikki on hyvin niin kauan kuin tapahtuu nousua, mutta jos jollekin alueelle iskee lama, se leviää äkkiä muihinkin.

6. Suomi maksaa liikaa EU-jäsenmaksua.
Täysin samaa mieltä.

Suomi maksaa enemmän kuin saa, joten se maksaa liikaa. Se on tietysti luonnollinen seuraus siitä, että EU:hun on haalittu kaikki mahdolliset persaukiset Itä-Euroopan maat, mikä sekin perustuu poliittisille utopioille.

Tuosta voi verrata Suomen BKT:tä muutamaan muuhun EU-maahan. (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova eivät kuulu joukkoon, mutta en nyt jaksa ruveta yliviivailemaan.)

7. Maatalouden tukemista EU:n varoin pitäisi vähentää.
Täysin samaa mieltä.

Ei ole järkeä kierrättää maataloustukiaisia EU-byrokratian läpi, jos saman asian voisi hoitaa kansallisestikin. Em. persaukisille maille siinä tietysti on järkeä.

8. EU:n ei pidä asettaa sitovia ilmastomääräyksiä uusituvalle energialle. Pelkkä kasvihuonekaasujen vähennystavoite riittää.
Jokseenkin samaa mieltä.

Ilmastoasiat pitää ottaa huomioon, mutta asiaa pitää ajatella kokonaisuutena niin, että väheneekö saastutus oikeasti rajoitusten myötä, vai käykö vain niin, että teollisuus siirtyy Kiinaan, missä se saastuttaa kahta kauheammin.

9. Jos työllisyyttä halutaan parantaa, eurooppalaisilla työmarkkinoilla pitää lisätä joustoja.
En osaa sanoa.

Tietysti on niin, että mitä helpompi työtä on antaa ja vastaanottaa, sen parempi on työllisyystilanne, mutta tämä on sen verran epämääräisesti muotoiltu, etten osaa sanoa, mitä sillä käytännössä tarkoitettaisiin.

10. Kreikalle ei pidä enää myöntää yhtään tukilainoja, vaikka maa uhkaisi ajautua maksukyvyttömyyteen.
Täysin samaa mieltä.

Kreikkalaisten tilanne on heidän oma mokansa, eivätkä suomalaiset tai muutkaan eurooppalaiset ole heistä vastuussa. Ja kuinkas paljon niistä lainoista on tähän mennessä ollut hyötyä?

11. EU:n pitää rajoittaa muuttoa EU-alueelle.
Täysin samaa mieltä, korkea painoarvo.

Euroopalla ei ole varaa ylläpitää miljoonittain kouluttamattomia kehitysmaalaisia, joista väistämättä kehittyisi etninen alaluokka. Maahanmuutossa pitää ottaa käyttöön jonkinlainen pisteytysjärjestelmä, jolla Eurooppaan päästetään vain ne, joista on ympäröivälle yhteiskunnalle jotain hyötyä.

12. Suomalaisten pitää saada terveydenhoitoa missä tahansa EU-maassa, vaikka se tarkoittaa että vastaavasti EU-kansalaiset saavat tulla hoitoon Suomeen.
Jokseenkin samaa mieltä.

Olisihan se aika mulkku temppu, että sairaalasta käännytettäisiin väärän kansalaisuuden takia. Se ei kuitenkaan saa olla kohdemaan veronmaksajien ongelma, vaan lasku tulee lähettää potilaan kotimaalle, jos ei potilaalla itsellään ole rahaa.

13. Geenimuunneltuja ruokakasveja pitäisi saada kasvattaa EU:ssa nykyistä vapaammin.
En osaa sanoa.

En osaa sanoa, koska en tiedä, kuinka vapaata se nykyään on. Kannatan kuitenkin geenimuunneltua ruokaa, kunhan jokaisen uuden lajikkeen ympäristö- ja terveysvaikutukset tutkitaan ensin huolella.

14. EU:n pitää kieltää kännyköiden roaming- eli verkkovierailumaksut, jolloin EU:n sisäisissä puheluissa olisi sama hinta kaikkialle, vaikka samalla tämä heikentäisi operaattorien kykyä investoida nopeampiin verkkoyhteyksiin.
Jokseenkin eri mieltä, vähäinen painoarvo.

Datasiirtomaksut taitavat olla välillä aivan käsittämättömiä ja niitä voisi vähän rajoittaa, mutta se, että ulkomaanreissuilla pitäisi maksaa puheluistaan vähän enemmän, on pienempi paha kuin tökkivät yhteydet. Miksi muutenkaan puhelujen hintojen pitäisi olla samat?

15. Jäsenmaiden pitäisi voida rajoittaa työttömyysturvan tai lapsilisän kaltaiset etuudet vain oman maan kansalaisille.
Täysin samaa mieltä, korkea painoarvo.

Ihmetyttää, että miten kenellekään voi tulla mieleenkään mikään muu. Jotkut ehdokkaat näyttävät omissa vastauksissaan perustelevan sosiaaliturvan maksamista ulkomaalaisille sillä, että muuten työn perässä muuttavien elämä vaikeutuu. Tuo on paskapuhetta; eihän työn perässä muuttava mitään sosiaalitukia tarvitse, koska hän saa palkkaa.

16. Venäläisille tulisi antaa viisumivapaus EU-maihin.
Täysin eri mieltä.

EU:hun pääsevät viisumilla ne venäläiset, joilla on tänne jotain asiallista asiaa. Viisumivapaus hyödyttäisi lähinnä mafiosoja ja muita pikkurikollisia.

Laulaja Satille antaisin toki viisumivapauden.

17. EU:n tulisi pitkällä tähtäimellä pyrkiä eroon Venäjältä toimitetusta energiasta.
Täysin samaa mieltä.

Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta antaa Venäjälle liian suuren mahdollisuuden kiristää Eurooppaa aina halutessaan, joten pitäisi pyrkiä omavaraisuuteen. Riippuvuus ulkomaista jonkin elintärkeän suhteen on muutenkin hyvin huono idea, olivat maat sitten mitkä tahansa. Ydinvoima on ylivoimaa, joten itse suosittelen sitä.

18. Turkkia ei pidä ottaa EU:n jäseneksi, vaikka se täyttäisikin jäsenkriteerit.
Täysin samaa mieltä.

Vaikka Turkki onkin suhteellisen täysipäinen muihin muslimimaihin verrattuna, ei se ole kulttuurisesti eikä taloudellisesti yhteensopiva Euroopan kanssa.

19. EU:n kannattaa luoda joukoistaan selvemmin yhteinen armeija eikä pitää kansallisesti rahoitettuja joukkoja erikseen joka maassa.
Jokseenkin eri mieltä.

Nykytilassa hyökkäys jotain EU-maata kohtaan aiheuttaisi ikäviä seuraamuksia kaikille muillekin, joten puolustusyhteistyötä olisi hyvä kehittää. Maanpuolustusta ei kuitenkaan voi antaa minkään ulkopuolisen tahon hoidettavaksi, joten kansallisista armeijoista ei voi luopua.

20. Suomen tulisi liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi.
Jokseenkin samaa mieltä.

Edellisessä vastauksessa mainittua puolustusyhteistyötä onkin hyvän matkaa kehitetty, ja siitä on vastannut Nato. Ei toki tarvitse olla niin, että EU olisi yhtä kuin Nato, mutta jäsenyys olisi selkeä kannanotto ja puolenvalinta tilanteessa, jossa puolueettomuus helposti voidaan tulkita epäluotettavuudeksi.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
Jokseenkin eri mieltä.

Ei ole mitään perustetta estää homoja ja lesboja menemästä naimisiin, mutta heidän oikeutensa ovat jo käytännössä samat kuin heteroilla, mistä syystä en ymmärrä, miksi tästä asiasta jaksetaan vieläkin jankata. Adoptio-oikeutta (perheen ulkoista sellaista) en kannata, koska uskon lapsesta kasvavan terveemmän ja tasapainoisemman, jos on vanhempina sekä isä että äiti. Siinä vaiheessa, kun adoptiolapsista alkaa olla niin paljon ylitarjontaa, että ilman homoadoptiota ne joutuisivat orpokotiin, asiaa voidaan harkita uudestaan.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.
Täysin eri mieltä.

Toivoisin, että turvapaikan saamisen kriteerejä tiukennettaisiin ja käsittelyä nopeutettaisiin niin, että olemassaolevien keskusten kapasiteetti riittäisi. Jos niitä nyt kuitenkin täytyy perustaa, niin miksi tänne? Eikö niitä voisi pistää johonkin korpeen, missä ei asu ketään?

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
Täysin samaa mieltä.

Ei ole kenenkään etu, että nulikoiden annetaan perseillä vapaasti. Ei opettajien, luokkatovereiden kuin nulikoiden itsensäkään.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.
Jokseenkin samaa mieltä.

Omasta mielestäni kyllä. Politiikkassa kuitenkin pitäisi ensisijaisesti perustaa päätökset niiden käytännön seuraamuksille ja miettiä ideologioita ja arvopohjia vasta sitten, jos valittavat vaihtoehdot ovat kaikki suunnilleen yhtä huonoja.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
Täysin eri mieltä.

Ulkoistamisessa helposti käy niin, että keskitytään halpaan hintaan laadun kustannuksella. Itsekin on tullut kärsittyä työelämässä kilpailutuksen lieveilmiöistä, kun markan maksaneet välineet hajoilevat jatkuvasti, eikä sopimuksia saa aikaan kun aina on joku valitsematta jäänyt taho haastamassa oikeuteen väärästä valinnasta.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
Jokseenkin eri mieltä.

Suomessa ei juuri ole enää kiristämisvaraa veroissa. Muutenkin ihmisiä pitäisi kannustaa työntekoon, eikä se onnistu niin, että työttömänä tienaa melkein saman verran kuin töitä tekemällä.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jokseenkin samaa mieltä.

Kommunismikin kaatui siihen, ettei ihmisiä kiinnostanut raataa, kun ei siitä kuitenkaan saanut mitään henkilökohtaista etua. Tuloerot ovat siis jopa välttämättömiä, että kukaan viitsisi tehdä mitään ja että vaativiin hommiin löytyisi parhaat mahdolliset tekijät. Palkkatason on kuitenkin oltava sellainen, että matalapalkkaisetkin pystyvät elämään työllään kohtuullisen hyvin.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
Jokseenkin samaa mieltä.

Hyvinvointiyhteiskunta luotiin aikana, jolloin palvelut olivat hieno uusi juttu ja sosiaalietuuksiin turvautuminen oli häpeällistä. Sukupolvien myötä tuollaisilla asioilla on kuitenkin tapana muuttua itsestäänselvyyksiksi, minkä seurauksena palveluja pitää kehittää, että ne pysyisivät uusina hienoina juttuina, ja sosiaalietuuksia aletaan pitää ihmisoikeuksina, joiden käyttämisessä ei ole mitään epätavallista. Ilman lamaakin tulee ennen pitkää vastaan tilanne, jolloin täytyy painaa jarrua.


29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin samaa mieltä.

Kuten sanoin jo kohdassa 8., ympäristöasioihinkin tulee kiinnittää huomiota, mutta jos liian tiukalla politiikalla ajetaan työpaikat ulkomaille, ei se auta ympäristöä yhtään sen enempää kuin talouttakaan.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
Jokseenkin eri mieltä.

Kuten yllä.


No niin, katsotaanpas, mitä kone ehdottaa:


Näillä näkymin siis äänestäisin Halla-ahoa. Tosin nuo neljä muutakin vaikuttavat fiksulta porukalta, joten jos joku heistä sattuu lukemaan blogiani, he voivat kommenttiosiossa saada kalastettua ääneni helposti.

torstai 1. toukokuuta 2014

Pekka lukee lehteä 12: Samaa vanhaa

Edellisen tekstini kommenteissa nimimerkki Ghettomaksaja toi tietooni uutisen Amerikan oikeusjärjestelmän kiemuroista:

1. IS: Teloitus meni pieleen - vanki heräsi ja kuoli sydänkohtaukseen

Oklahomassa kävi kuin kesällä Texasissa, eli teloituksissa tavallisesti käytetty myrkky pääsi loppumaan. Jouduttiin kokeilemaan uudenlaista myrkkysekoitusta, mutta kävikin niin, ettei se toiminut odotetulla tavalla, vaan teloitettava sai komplikaatioita ja kuoli.

Hippipiireissä ollaan syvästi järkyttyneitä.
Ihminen kuoli tänään jonkun epäpätevyyden takia,
totesi kuolemantuomioita vastustavan järjestön pomo. No, onhan tuo sinänsä totta. Clayton Lockett oli niin epäpätevä, että onnistui ryssimään niin pahasti, että sai siitä hyvästä kuolemantuomion. Sitä vain en ymmärrä, miksi nuo tulevat lainsäätäjille vinkumaan asiasta.

Kommenteissa vihjattiin, että myrkyn loppuminen johtuu siitä, että lääkefirmat eivät enää halua tukea kuolemantuomioita järjestämällä niihin tarvittavia myrkkyjä. Ghettomaksaja ehdottikin, että siirryttäisiin luonnonmukaisiin menetelmiin, eli eläin- ja kasvimaailman tuotteisiin. Ei luulisi vihreilläkään olevan sitten valittamista.

Ystävämme Dendrobates tinctorius azureus

No niin, sitten päivän varsinaiseen asiaan. Yhteiskunnallinen keskustelu on välillä hyvin vaikeaa. Joskus tämä voi johtua siitä, että asiat ovat niin monitahoisia, että yksiselitteisen ratkaisun kehittäminen esitettyyn ongelmaan ei onnistu, tai sitten kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, jolloin sopivan valitsemisessa täytyy mennä ideologian puolelle. Joskus voi jopa olla niin, että on itse faktuaalisesti väärässä ja häviää väittelyn ihan reilusti asiapohjalta.

Paljon yleisempää kuitenkin on se, että vastapuoli yksinkertaisesti kieltäytyy edes huomaamasta, että joku on heidän kanssaan eri mieltä. Silloin ollaan tilanteessa, jossa selkeitä epäkohtia ja huonoja päätöksiä perustellaan argumenteilla, joita ollaan käytetty säännöllisesti jopa kymmeniä vuosia huolimatta siitä, että ne argumentoidaan huolellisesti nurin joka ikinen kerta, kun ne pomppaavat julkisuuteen monta kertaa vuodessa.

Klassisin esimerkki on pakkoruotsi. Eduskuntaan meni taannoin aloite pakkoruotsin poistamisesta, ja persut liittivät mukaan oman pamflettinsa tueksi. Katsotaanpas, miten siihen reagoitiin:

2. Kieltenopettaja tyrmää perussuomalaisväitteet ruotsin opiskelusta
Väite siitä, että pakollinen ruotsin opiskelu häiritsisi muita kieliä, on Jukaraisen mielestä niinikään outo.
"Päinvastoin: kun osaa yhtä, toista on helppo oppia. Kielten opiskelu tukee uusien kielten oppimista."
Jos koulussa istutaan noin 30 tuntia viikossa (tai paljonko se nykyään onkaan) ja siitä on 4 tuntia englantia, 4 tuntia äidinkieltä ja 4 tuntia ruotsia, on kuulemma "outoa", että olisi ylimääräinen rasite lisätä tuota 30:ä vielä neljällä tai vaikka kahdeksalla uusien kielten vuoksi. Myös yhden vieraan kielen oppiminen on vaikeampaa kuin kahden vieraan kielen, jos nuo kielet ovat toisilleen sukua. Muistan ihmetelleeni näiden samojen väitteiden aivottomuutta jo yläasteella, ja se oli jo 90-luvulla.

Itsehän kirjoitin ylioppilaskokeessa ruotsista M:n, joten osasin kai ihan kohtuullisesti, mutta sitten tein sen virheen, että opiskelin muutaman kurssin venäjää, ja venäjä jotenkin nauhoittui ruotsin päälle aivoissani. Nyt jos yritän puhua ruotsia, suusta tulee ihan vahingossa pelkkää venäjää, enkä muista ruotsista enää edes persoonapronomineja. Tai muistan, että "minä" on ruotsissa "ja(g)", koska se on venäjässä sama. "Vi" on Ruotsissa "me", mutta Venäjällä "te", mikä vähän häiritsee. Eivät tukeneet kieliopinnot toisiaan, eivät.

Onneksi pakkoruotsi ei kuitenkaan ole mikään suuri ongelma, koska haastatellun opettajan mukaan
- Edelleen on paljon oppilaita, jotka opiskelevat ruotsia mielellään ja ovat hyviä siinä.
Sinänsä tulee mieleen, että onkohan järkevää kysyä ruotsinopettajilta kantaa pakkoruotsiin? Vertaisin asiaa siihen, että Suomessa olisi monituhatpäinen ammattikunta ihmisiä, joille maksettaisiin verovaroista kymmeniä euroja tunnissa veden kantamisesta sangolla avannosta toiseen. Uskoisin, että jos heiltä itseltään asiasta kysyttäisiin, suuri osa olisi sitä mieltä, että veden kanto avannosta toiseen on ehdottoman välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn kannalta ja sitä tulisi ennemminkin lisätä kuin vähentää.


Laitetaan nyt vielä toinenkin nuolimyrkkysammakko, kun ne ovat niin söpöjä. Tuokin kaveri on peukalonpään kokoinen, mutta sen ihon pinnalla on riittävästi myrkkyä kymmenen ihmisen tappamiseen. Ei siis olisi suuri investointi veronmaksajille, kun käytännössä riittäisi yksi sammakko per osavaltio.

Jatketaan. Siitäkin huolimatta, että käsittelin Syyrian pakolaisia vasta vähän aikaa sitten, tämä täytyy mainita, koska maahanmuuttopolitiikka on toinen ikuisen jankkauksen lähde.

3. KU: Modig järkyttyi Soinin puheista: ”Kutsun jokaista rasistia rasistiksi”

Timo Soini antoi ymmärtää, että syyrialaisten olisi parempi jäädä kotiinsa ja tapella sotansa loppuun, eikä levittäytyä länsimaihin pakoon, ja sellainenhan ei käy, koska se ei käy. Ainoa julkisesti hyväksytty tapa hoitaa kriisiä on turvapaikkajärjestelmä, ja jos ehdottaa mitään muuta, saa kuulla sen olevan mahdotonta ilman mitään selityksiä.

Silvia Modig tosin tällä kertaa päätti antaa omanlaisensa selityksen:
Modig toteaa näkevänsä ihmisoikeudet hyvin eri tavoin kuin perussuomalaiset näkevät ne.
– Kyse on universaalista oikeudesta. Jokaisella on oikeus turvaan, ruokaan, toimeentuloon ja onnellisen elämän etsimiseen. Persut taas näkevät ihmisoikeudet selektiivisenä asiana: joillain on ja joillain ei ole oikeuksia.
Vasemmistoliiton mielestä siis se, että jokaisella on oikeus ym. perusasioihin, tarkoittaa käytännössä sitä, että kriisialueelta tuodaan kolmi- tai parhaassa tapauksessa nelinumeroinen määrä lottovoittajia hyvinvointiyhteiskuntaan, ja loput pari miljoonaa jätetään muhimaan omaan kuseensa. Mielenkiintoinen tulkinta. Mutta Modig jatkaa:
Modig ilmoitti lisäksi, ettei enää käytä sanaa maahanmuuttokriittinen, ellei kuule aidosti kriittistä puhetta maahanmuutosta. Hän totesi kuulleensa tähän mennessä ainoastaan maahanmuuttovastaista puhetta niin sanotuista maahanmuuttokriittisistä piireistä.
Haluaisin kuulla, millaista voisi teoriassa olla maahanmuuttoon liittyvä puhe, jota Modig pitäisi "aidosti kriittisenä". Jonkin hypoteettisen esimerkin voisi joku antaa, kiitos. Jotenkin vain tuntuu, että kaikki muu paitsi rajojen täydelliseen avaamiseen pyrkiminen on epäkriittistä rasismia.


Mutta ei kaikki ole ikuista. Joskus tosiasioiden sitkeä toisto voi tuoda tulosta, ja asiat saattavat tulla ymmärretyiksi. Pieni valonpilkahdus tuli taas, kun tutkijat havaitsivat asian, josta puhuin viimeksi syksyllä:

4. HS: Tutkimus: Videopelien aiheuttama aggressio ei johdu pelien väkivaltaisuudesta
Rochesterin ja Oxfordin yliopistojen yhteistutkimuksessa havaittiin, että jos peli on liian vaikea tai pelaajan kyvyt riittämättömät, väkivallatonkin peli aiheuttaa aggressiota.
Tästähän joku saattaisi ruveta saivartelemaan, että pelit edelleen aiheuttavat aggressiota; aivan sama, tuleeko se väkivaltaisesta sisällöstä vai vaikeudesta. Tähän tosin voi todeta, että eivät yksinomaan pelit ole vaikeita, vaan elämästä löytyy kaikilta osa-alueilta asioita, jotka hankaluudellaan aiheuttavat turhautumista ja ärtymistä.
Kun vapaaehtoisten aggressiota mitattiin pelien jälkeen, tutkijat havaitsivat, että aggressiolla ei ollut mitään tekemistä pelin sisällön kanssa. Jos ihmiset tunsivat hallitsevansa väkivaltaista peliä, pelaaminen ei lisännyt heidän aggressiotaan. Sen sijaan jos väkivallaton peli oli tehty vaikeaksi, ihmisten aggressio lisääntyi.
"Epäonnistuminen pelissä nakertaa ihmisen itsetuntoa, ja se saa heidät käyttäytymään aggressiivisesti muita kohtaan", sanoo tutkimusta johtanut Richard Ryan Rochesterin yliopistosta.
Ei kai kellään ole sellaista havaintoa, että yleisestikin ottaen heikompilahjaiset yksilöt olisivat keskimäärin herkempiä ärhentelemään?

"Tulkaa jonossa tai rivissä, mutta läjässä te lähdette."

Hyvää vappua lukijoilleni. Itsellänihän meni aattoyö töissä ja vappupäivä kuluu tehokkaasti tenttiin lukiessa. Kaikenlaisella sitä pientä ihmistä kiusataankin.