maanantai 27. huhtikuuta 2015

Oppivatpa olemaan

Pari kuukautta sitten entinen vuokraisäntäni Reima Kuisla päätti vähän pässittää maantiellä ja päräytti tutkaan 54 024 €:n arvosta. Hänen asian tiimoilta saamansa raivonpurkaukset nostivat hänet sittemmin julkkikseksi ja Suomen sakotusjärjestelmän maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi. En kommentoinut asiaa silloin, vaikka pieniä VMP-peräisiä ohimonytkäyksiä asia aiheuttikin. Kai se nyt pitää kuitenkin käsitellä, kun näköjään New York Timeskin käsittelee.

Voi olla, että olen puolueellinen Kuislaa vastaan. Silloisessa vuokrasopimuksessani luki, että vuokraa korotetaan vuosittain elinkustannusindeksin nousun mukaisesti, mutta jos indeksi laskee, vuokra pysyy samana. Ymmärtänette, etten sen pohjalta osaa tuntea suurta sympatiaa, jos hän vuorostaan joutuu systeemin kusettamaksi. En tosin tiedä, oliko tuo hänen yhtiönsä erikoisuus, vaiko yleisemminkin maan tapa Suomessa, mutta ainakin ala-asteella meille opetettiin, ettei mulkkuutta voi perustella sillä, että kun kaikki muutkin.

Muistuikin mieleen vielä yksi juttu Egyptistä. Siellä ei indeksikorotuksia tunneta. Matkaoppaan puolison isovanhemmat olivat tehneet vuokrasopimuksen joskus 50-luvulla kolmesta Egyptin punnasta kuukaudessa, mikä silloin oli vielä suurehko raha. Sitten tuli inflaatio, mutta tänäkin päivänä he asuvat samassa kämpässä kolmella punnalla kuussa, vaikka enää se ei vastaa kuin vajaata neljääkymmentä senttiä.

Mutta asiaan. Kovasti valitetaan, ettei progressiivinen sakotus ole reilu, mutta siinä pitää muistaa, ettei sakotuksen tavoitteena olekaan olla reilu, vaan hillitä sellaista toimintaa, josta sakotetaan. Jos esim. Kuisla tienaa yli 6 miljoonaa vuodessa, miksi parin satasen sakko pelottaisi hänestä hurjastelutaipumuksen pois? 54 tonnin sakko sentään herätti jonkinlaisen tunnereaktion, vaikka luulenkin, että se vaikuttaa hänen talouteensa jopa vähemmän kuin minun talouteeni vaikuttaisi se 189 €:n sakko, jonka minä saisin samasta rikoksesta.

En minä sano, etteikö systeemiä saisi muuttaa, jos parempi keksitään. Kuulisin kuitenkin mielelläni ehdotuksia vaihtoehdoiksi, jotka olisivat kaikille tasapuolisia sekä kaikille yhtä pelottavia. Itse keksin muutaman:

1) Kortti kuivumaan,

2) Ehdoton vankeustuomio,

3)

En kuitenkaan ehdota mitään noista, koska mielestäni ne häiritsevät päivittäistä elämää kohtuuttomasti rikokseen nähden.

Eihän tämä ole edes ensimmäinen kerta, kun tämä herättää huomiota maailmalla ja erityisesti Amerikassa. Joskus monta vuotta sitten joku sai Ahvenanmaalla viisinumeroisen sakkolapun, ja sen seurauksena jouduin keskustelupalstoilla vastailemaan argumentteihin, joiden mukaan samalla logiikalla vankeustuomioidenkin pitäisi olla nuorille pidempiä, koska heillä on enemmän elinpäiviä jäljellä, ja että rikkaiden kuuluukin saada ajaa ylinopeutta ilman mainittavaa rangaistusta, koska rahalla kuuluukin saada etuoikeuksia.

Sinänsä jännä, että vaikka amerikkalaiset suhtautuvat niin nuivasti sakottamiseen, toisen ääripään rangaistuksissa he ovat hyvinkin hardcoreja ja oikealla linjalla:

Myrkkyruiskeet kortilla - Utah ottaa käyttöön teloituskomppanian

Kuten on jo pariinkin otteeseen ollut puhetta, Amerikassa on ollut vaikeuksia saada myrkkyruisketeloituksiin juuri oikeanlaisia myrkkyjä, johtuen lähinnä siitä, etteivät lääkefirmojen kukkahattutädit ole halunneet niitä toimittaa. Niinpä vihdoin ollaan päätetty palata vanhoihin, hyviksi havaittuihin konsteihin.

Itsehän jos saisin kuolemantuomion ja saisin valita teloitustapani, haluaisin nimenomaan teloituskomppanian. Siinä on kunnon tyyliä. Ranskan vastarintaliikkeen jäsenillekin kaikkein suurin kunnia oli tulla natsien ampumaksi. Varmaan jos natsit olisivat hoitaneet teloituksensa monivaiheisella ruiskeella, joka ensin nukuttaa ja sitten pysäyttää sydämen, ranskalaiset olisivat vain todenneet vastarinnan rekrytoijille että je m'en bats les couilles, kapinoikaa keskenänne.

Tiedän kyllä, ettei tuollaista koskaan Suomeen asti saada, mutta saa kai sitä toivoa. En tietenkään vaadi, että kuolemantuomio olisi vakiokäytäntö mistään yksittäisestä rikoksesta, koska aina voi syytön tulla tuomituksi jne., mutta jos joku vaikka on vankilassa teinitytön murhasta, pääsee kolmen tunnin lomalle ja onnistuu sinä aikana raiskaamaan nelivuotiaan, asiaa voisi jo ainakin harkita.

Vanha kaverimme.

Samoilla palstoilla, joilla olen kuullut, ettei rikkaita saa sakottaa enempää kuin köyhiäkään, olen myös kuullut, että "sivistysvaltio ei tapa kansalaisiaan", vaikka mitään perusteluja väitteelle en olekaan koskaan kuullut. On se varmasti totta, mutta vain siksi, että sivistysvaltion kansalaiset määritelmällisesti osaavat käyttäytyä sen verran hyvin, ettei heitä tarvitse tappaa, eikä väestö pelkällä lainsäädännöllä sivisty. Vertaisin asiaa siihen, että tunnetusti Pohjois-Euroopan maissa sataa lunta talvella, mutta muuttuuko esim. Brasilia pohjoiseurooppalaiseksi maaksi, jos sinne ruvetaan säännöllisesti tiputtamaan lunta lentokoneesta?

Itse sanoisin, että sivistysvaltion velvollisuus on poistaa keskuudestaan sellaiset yksilöt, jotka eivät osaa tai halua käyttäytyä sivistysvaltion standardien mukaisesti, vaan aiheuttavat sosiopaattisella käytöksellään vaaraa muille. Erilaisia poistotapoja on, ja jotkut mielellään istuttaisivat heitä kopissa 60 vuotta, mutta itse keksin parempiakin käyttökohteita veronmaksajien rahoille.

Loppuun vielä yksi klassikko:


6 kommenttia:

  1. Eikö nykyäänkin lähde kortti kuivumaan kolmesta rikkeestä?
    Eli ei kovin monesti pysty perseilemään varallisuudesta riippumatta.
    Tai sitten olen nähnyt unta.
    Tosin eipä ne rangaistukset kortitta ajosta varmaan ole paljon isommat(jos kaikki saisivat saman asteikon mukaan penalttia), joten niilläkin voi pyyhkiä persettä.

    VastaaPoista
  2. Huomenta, kuka oletkin, ja kiitos kommentista.

    No joo, mutta onhan siinä silti selvä ero, jos yksi saa merkittävän sanktion jo ensimmäisellä kerralla, ja toinen saa käytännössä kaksi varoitusta ennen kortin menetystä. En nyt jaksa tarkistaa, mutta voisin myös kuvitella, että nuo kolme pitää tapahtua jonkin ajanjakson sisällä. Ei kai olisi järkevää, että kortti lähtee kolmannesta, vaikka toisen ja kolmannen välissä olisi kymmenen vuotta.

    Huomasin muuten, että Kuisla sai jo aiemmin viidenkymmenen tonnin sakon pari vuotta sitten, mutta onnistui silloin tinkimään sen kymmenesosaan alkuperäisestä.

    Taidat kyllä olla oikeassa, ettei kortin menettäminenkään asiaan juuri vaikuttaisi. Linnareissu pitäisi olla, että saataisiin systeemi tasa-arvoiseksi, tai yhdyskuntapalvelua vähintään.

    VastaaPoista
  3. Sakotettavan täytyisikin saada halutessaan muuntaa sakko vankeustuomioksi, jos pitää sakkoa liian suurena. Jotkut yksilöt voisivat olla sellaiseen tyytyväisiä.

    Ja jos minut pitäisi teloittaa, niin itsekin haluaisin tulla teloitetuksi ampumalla. Tästä mallista olin kirjoittanut joku vuosi sitten. Oi, katso, jos mahdollista:

    Kuolemantuomiosta

    VastaaPoista
  4. Huomenta, Tom, ja kiitos kommentista.

    Kannatan näin suoralta kädeltä ajatusta, että Kuisla ja kumppanit saisivat istua sakkonsa vankilassa halutessaan, kunhan se ei sitten mene siihen, että jokaista sakotetaan sen 50 tonnia ja muut paitsi rikkaat joutuvat siksi väkisin linnaan. Tietysti jos maksamattomia sakkoja alkaa kertyä, niin sitten luonnollisesti ne pitäisi istua pois. Eikä tietenkään siihenkään saa mennä, että vankeustuomion voisi halutessaan muuttaa sakoksi.

    Mielenkiintoinen idea tuokin, että teloittajat valittaisiin kuolemantuomion kannattajista, mutta sitä en kuitenkaan kannata, koska sitten siellä olisi kaikenlaisia soheltajia, munilleampujia ja muita amatöörejä. Kyllä pyövelin pitää olla ammattilainen, kuten ennen vanhaankin, että saadaan henki pois nopeasti ja tehokkaasti.

    VastaaPoista
  5. Indonesiassahan tuo kuolemanrangaistus hoidetaan tosiaan 12 miehen ryhmällä... sellaisesta porukasta luulisi nyt jokusen osuvan jo sen verran hyvin että teloitettavasta saadaan kerralla nirri pois... tiedä sitten ammutaanko tuolla vielä varmuudeksi ns. armonlaukaus ettei teloitettava jää kitumaan. Vasili Blokhin-vainaahan ampui yksinään 7000 jannua 28 päivässä... jos kaveri olisi vielä elossa niin voisi varmaan kysellä että miltä se tuntui...

    VastaaPoista
  6. Huomenta Jannellekin, ja kiitos kommentista.

    Suunnilleen tuon verranhan teloituskomppanioissa tapaakin olla. Kyllä sillä hengen saa pois amatööriporukallakin, mutta eri asia on sitten, että kuinka siististi. Indonesiassa käytetään lehtiartikkelin mukaan sotilaita, joilla ainakin periaatteessa on koulutus asiaan. Toki voidaan argumentoida, että jos joku on niin mulkku tyyppi, että hänet on katsottu tarpeelliseksi ampua, ei ehkä ole väliäkään, vaikka hän joutuisikin minuutin tai pari kitumaan.

    Indonesialaisia arvostan siitä, etteivät ne taipuneet australialaisvankiensa teloitussuunnitelman perumisvaatimusten edessä. En nyt ota kantaa siihen, oliko tuomio kohtuullinen rikokseen nähden, mutta on hyvä, että nyt kaikki ainakin tietävät, mitä siitä seuraa, jos salakuljettaa heroiinia Indonesiaan. Jenkeissä sanotaan, että don't do the crime if you can't do the time.

    Pahahan sitä on muiden aivoituksia arvailla, mutta Vasili Blohin oli NKVD-upseeri, joten luulen hänen olleen vain ylpeä ja iloinen päästessään hävittämään kansanvihollisia. Hän tappoi itsensä, mutta minusta vähän tuntuu, että se johtui paremminkin siitä, että hän menetti destalinisaatioprosessissa asemansa ja ylipäänsä elämänsä tarkoituksen, eikä niinkään syyllisyyden taakasta.

    VastaaPoista