sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Bimboilun MM-kisat

Maanantai-iltana tein olohuoneessa pientä punttitreeniä ja katsoin siinä aikani kuluksi nauhalta pari jaksoa 24:ä. Toisen loputtua minulla oli tekemättä enää vain yksi vatsalihassarja, joten en viitsinyt aloittaa kolmatta jaksoa, vaan katsoin, tulisiko TV:n puolelta mitään siedettävää.

Eihän sieltä nykyään tapaa sellaista tulla, pelkkää realityä vaan, enkä usko, että yksikään psykiatri suosittelisi minulle mitään sellaista ohjelmaa, jossa esiintyy ihmisiä omina itseinään. Annetuista vaihtoehdoista päädyin sitten katsomaan Miss Universum -kisoja, koska siinä sentään on nättejä tyttöjä. Eihän minun ollut tarkoituskaan olla TV:n ääressä enää kuin 5-10 minuuttia.

Jos ajoitukseni olisi ollut parempi ja olisin osunut uimapukukierrokselle, hyvä tuuleni olisi säilynyt, eikä tätä kirjoitusta olisi koskaan syntynyt. Mutta ei. Liityin kanavalle juuri ennen kuin tuomarit päästettiin esittämään kiperiä, ajatusmaailmaa paljastavia kysymyksiä viidelle jäljelläolevalle finalistille.

Vastauksia kuunnellessani tuli väkisinkin mieleen, että onkohan niillä säännöissä joku yläraja sallitulle älykkyysosamäärälle. No joo, ymmärrän, että lavalla saattaa jännittää ja samalla pitää vielä keskittyä hymyilemään viehkeästi sekä seisomaan vatsa sisässä ja tissit tanassa, joten ei välttämättä ajatus juokse normaaliin tahtiin, mutta silti. Katsotaanpas, mitä tytöt puhuivat:



Ensin oli Amerikan tyttö Nia. Häneltä kysyttiin:
Jos saisit 30 sekuntia aikaa lähettää viestin kansainväliselle terroristille, mitä sanoisit?
Ja vastaus kuului:
Sanoisin vain, että Miss USA:na voin aina lähettää toivon, rakkauden ja rauhan viestin, joten tekisin parhaani levittääkseni sitä viestiä heille ja kaikille muillekin maailmassa.
Onhan se virkistävää, että missi puhuu maailmanrauhasta, koska yleensähän heiltä on totuttu kuulemaan vain valloitussodista ja vähemmistöjen joukkotuhonnasta, mutta vähän ympäripyöreäksi tajunnanvirraksi jää. Olisi hän nyt samalla vaivalla voinut edes kertoa, mikä se mainittu viesti tarkkaan ottaen on. Oikea vastaus olisi ollut:
Kysyisin, että oletteko te aivan vajaita? Katsokaa yhteiskuntianne. Mitään ei saa tehdä, eikä rahaa ole kuin diktaattorilla. Kaikkea varjostaa tulevaisuuden epävarmuus ja väkivallan pelko. Sitten katsokaa niitä yhteiskuntia, joita vastaan hyökkäätte. Niissä köyhyys tarkoittaa sitä, että TV:n kantamiseen ei tarvita kahta ihmistä eikä se ole edes ultra-HD. Miettikää asioita järjellä. Pohtikaa, mitä he ovat tehneet paremmin. Sitten ottakaa mallia riehumisen sijasta.
Nätti neitohan hän oli, joten terävämmällä vastauksella hänellä olisi voinut olla saumaakin. Sitten oli vuorossa miss Alankomaat, Yasmin, jolta kysyttiin näin:
Mikä on suurin muutos, jonka haluaisit nähdä nuorissa naisissa seuraavan sukupolven aikana?
Kun tyttö oli tajunnut kysymyksen jo toisen kysymiskerran jälkeen (ei ollut hänen vikansa, vaan noiden tuomareiden mongerruksen tulkitseminen tuottaa vaikeuksia itse kullekin), hän vastasi näin:
Olen lapsiprostituution lähettiläs, ja, öö... haluan, että lapsiprostituutio loppuu. Eli sitä minä haluan seuraavalle sukupolvelle.
Täytyy sanoa, että "lapsiprostituution lähettiläs" on kyllä aika pirun korrekti titteli. Näyttää hyvältä käyntikortissa ja CV:ssä. Minkähänlainen vaakuna niillä on lähetystön ovessa? No mutta irvailut sikseen, sinänsähän vastaus oli ihan hyväksyttävä, vaikka sen sanallinen muotoilu olikin hiomatonta. Arvostan suuresti myös sitä, että hän painotti vastustavansa nimenomaan lapsiprostituutiota, eikä prostituutiota ylipäänsä.

Sitten Diana Ukrainasta. Ukrainassahan tunnetusti asuvat maailman kauneimmat naiset. Häneltä kysyttiin:
Jos voisit poistaa uimapukukierroksen Miss Universum -kisasta, poistaisitko? Miksi, tai miksi et?
Kun tulkki oli esittänyt kysymyksen venäjäksi, neito vastasi:
Se riippuu tilanteesta. Jos se tehdään hyvällä maulla, niin miksi ei? Tunnen oloni mukavaksi missä pukineissa tahansa.
Luulenpa, ettei kysyjä tarkoittanut kilpailijan henkilökohtaista uskoa kykyihinsä uimapukukierroksella, vaan varmaan viittasi yleisemmin niihin väitteisiin, että sellainen esineellistäminen ja seksualisoiminen on liian mautonta näin fiiniin tapahtumaan. Oikeampi vastaus olisi ollut:
Missikisoissa on lähtökohtaisesti kyse siitä, että pannaan eukot riviin ja rankataan ne paremmuusjärjestykseen pärstäkertoimen mukaan. Ei se siitä sen syvällisemmäksi muutu, vaikka uimapukukierros poistettaisiinkin. Kaunis vartalo on oleellinen osa kaunista naista, ja kun nyt kerran kauneuskilpailuissa ollaan, pitää sitäkin esitellä asiaankuuluvissa määrin.
Jos jokin kierros pitää poistaa, suosittelisin tällaista, jossa ehdokkaat voivat pilata antamansa hyvän vaikutelman typerillä möläyksillä. Tähän väliin voitaisiin ottaa Donald Trumpin, kisojien oikeuksien omistajan, näkemyksiä kauneuden merkityksestä. Lyhyt klippi on kohdassa 2:14 seuraavassa videossa:


On se kova äijä. Toiseksi kovin koko videossa. (Jos haluat nähdä kovimman, hänen osuutensa alkaa kohdasta 1:42.) Jatketaan. Neljäntenä vuorossa on Jamaikan edustaja Kaci, jolta kysyttiin:
Yksi kolmesta naisesta kokee väkivaltaa elämänsä aikana. Mitä voidaan tehdä tuon luvun pienentämiseksi?
Vastaus oli, että:
Rikos on globaali ilmiö. Se ei vaikuta vain yhteen kansakuntaan, ja meidän, maailman ihmisten, tulisi työskennellä yhdessä estääksemme sen nyt. Kiitos.
Ennustan tälle naiselle loistavaa uraa politiikassa. Ei voi kuin ihailla, kuinka joku onnistuu saamaan raikuvat aplodit vastaamalla kysymykseen, jota ei esitetty, ja siihenkin niin epämääräisesti, ettei voida olla varmoja, vastattiinko siihenkään. Toisaalta, olihan tuo sen verran hankala kysymys, että siihen nähden hän suoriutui hienosti. Vähän epäreilua, että yhdeltä kysytään, onko jees keikistellä bikineissä missikisoissa, ja toista vaaditaan ratkaisemaan siltä seisomalta kokonainen rikoskategoria. Ehkä periaatteessa oikeampi vastaus olisi ollut:
Laitetaan naisia hakkaavat miehet vankilaan, jossa ne voivat sitten hässiä toisiaan, jos kerran naiset eivät sen vertaa kiinnosta, että malttaisivat olla hakkaamatta niitä.
...mutta tuolla ei välttämättä olisi irronnut kovin hyviä tuomaripisteitä. Lopuksi ääneen pääsee Kolumbian kaunein nainen Paulina, jolta tulkin välityksellä kysyttiin:
Sinulta varmaan kysytään kaiken aikaa, että mitä miehet voisivat oppia naisilta, mutta minä haluaisin tietää: mitä naiset voisivat oppia miehiltä?
Tähän hän vastasi, että:
Uskon, että on vielä olemassa miehiä, jotka uskovat tasa-arvoon, ja olen sitä mieltä, että se on asia, jonka naiset voisivat oppia miehiltä.
Nyt täytyy sanoa, että tätä vastausta kuunnellessa purkka pysähtyi. Tämä on suorastaan nerokas. Tälle minäkin olisin aplodeerannut ja kuvitellut mielessäni, kuinka feministeiksi itseään väittävät telaketjuttaret tukehtuvat raivoonsa. Voi toki olla, että kulttuuritaustansa pohjalta hän tarkoitti jotain muuta, mutta aivan sama.

Tämä tyttö myös voitti koko kisan. Tämän kysymys&vastaussession jälkeen mikä tahansa muu olisikin ollut oikeusmurha ja kohdistanut tuomareihin vakavia epäilyjä korruptiosta ja/tai seksuaalisesta devianssista.

Nyt esitänkin sellaisen vetoomuksen, että jos missikisoja ylipäänsä pidetään jatkamisen arvoisena perinteenä, niin niissä päätettäisiin, kilpaillaanko siellä pelkän ulkonäön perusteella, vai etsitäänkö siellä täydellistä naista, joka on vaikuttava niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jos keskitytään vain ulkonäköön, toivoisin, ettei heitä kiusattaisi asiaankuulumattomilla ja turhan vaikeilla kysymyksillä; ja jos älynlahjatkin pyritään ottamaan huomioon, olisi kiva, jos asiaan kiinnitettäisiin jotain huomiota jo alkukarsinnoissa, ettei finaalissa sitten tulisi ikäviä yllätyksiä.

Mutta joo. Kävin kisojen kotisivuilla katsomassa, millaista leidiä siellä oli tarjolla, ja jos olisin minä ollut tuomarina, kisan olisi voittanut joko Egyptin Lara Debbane:


...tai sitten Liettuan Patricija Belousova:


Erikseen vielä kunniamaininta Meksikon edustajan Josselyn Garciglian vatsalihaksille:


En tiedä, miten tämä kolmikko olisi vastannut tuomareiden kysymyksiin, enkä kyllä oikeastaan haluakaan tietää. Illuusioni saattaisi särkyä.

10 kommenttia:

  1. Itsekin pidän Egyptin Lara Debbanesta ja Liettuan Patricija Belousovasta. Meksikon Josselyn Garcigliasta en pidä, ja tämä johtuu hänen hirveän muodikkaista vatsalihaksistaan.

    VastaaPoista
  2. Huomenta, Tom, ja kiitos kommentista.

    Eipä näistä naisjutuista oikein voi väitellä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että naisen täytyy olla timmissä kunnossa. Eivät nuo muutkaan kyllä Josselynille paljolla häviä.

    VastaaPoista
  3. Hehe, tälläiset hienoiset off topicit ovat virkistäviä vakavien aiheiden ohella. Täytyy sanoa, että rakastan huumoriasi.

    VastaaPoista
  4. Iltaa Lonellekin, ja kiitos kommentista ja kehuista. Sinäkö sitten lopetit blogaamisen kokonaan?

    Minullehan ainakin omasta mielestäni nämä tällaiset jutut ovat nimenomaan topiccia, ja ne vakavat jutut ovat off topic. Itsesensuuri vain on siitä kurja juttu, että se pistää usein teeskentelemään vakavastiotettavuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu toistaiseksi nyt, blogi on ollut vähän kuollut, mitään sanottavaa ei pahemmin ole. Kyllä tässä kelpaa yhtä hyvin vain lukea ja kommentoida.

      Jos saan lukijapalautetta vähän antaa, kaipailisin ruoka-aiheisia kirjoituksia lisää. Niitä kun yhessä vaiheessa oli jonkun verran ja vähään aikaan ei ole ollut. Ovat ihan mielenkiintoisia.

      Poista
  5. Iltaa taas, ja kiitos palautteesta. Sitä kuuntelen aina mielelläni.

    Olen itsekin manaillut sitä, etten ole saanut ruokatekstejä aikaiseksi, mutta se johtuu siitä, etten ole juuri ehtinyt enkä jaksanut kokkailla viime aikoina. Muutamia ideoita pyörii välillä mielessä, kun vain saisi aikaiseksi. Pääsiäisenä olin kyllä itse asiassa suunnitellut kokeilevani erästä ukrainalaista perinneherkkua ja kirjoittavani siitä, mutta kun nyt kysyit, katsotaan, jos saisin jotain aikaiseksi tässä välissäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerran oli aika, jolloin olin aktiivinen seurakuntalainen. Seurakunnan naiset ihmettelivät silloin minusta, että mies, joka laittaa ruokaa. Lopetinkin sitten jonkin ajan päästä lähes kokonaan ruoan laiton.

      Poista
  6. Iltaa vielä Tomillekin, ja kiitos kommentista.

    Itsehän kun muutin omilleni, elin muutaman vuoden yksinomaan pakastepizzoilla. Sitten muutin kämppään, jonka pakastelokero oli niin pieni, ettei sinne pizzoja mahtunut, jolloin jonkinasteisen pakon sanelemana opettelin laittamaan ruokaa. Välillä kokkailin paljonkin kaikenlaista. Sitten muutin emännän kanssa yhteen, ja hän tuo minulle kaupasta aina kaikenlaisia mikroruokia lounaaksi, joten kokkailu on taas jäänyt vähemmälle. Pitäisi kyllä yrittää jaksaa useammin.

    VastaaPoista
  7. ei tule hyviä sarjoja ulkopuolelta.. hmm. Steins;Gate on ainakin minun kirjoissani yksi parhaimmista scifisarjoista koskaan.

    VastaaPoista
  8. Huomenta ja kiitos kommentista. Taisi tulla väärän tekstin kommentteihin, mutta eipä se mitään haittaa.

    Niin, enhän minä väitä, etteikö niitä lainkaan olisi. Ero on kuitenkin siinä, että muualla maailmassa keksitään jokin tarinantynkä ja lähdetään katsomaan, mitä siitä saadaan aikaan, kun taas Amerikassa juonen kehittäminen, jännityksen rakentaminen, toiminnan jaksottaminen ym. on kehitetty suorastaan omaksi tieteenalakseen. Sen ansiosta Amerikassa saadaan typerästäkin ideasta säännönmukaisesti aikaan viihdettä, jonka ääressä jaksaa paremman tekemisen puutteessa istua, kun taas muualla sarjat ovat hyviä lähinnä sattumalta, jos sarjan idea sattuu kiinnostamaan muitakin kuin tekijöitä.

    Japani nyt on kokonaan oma lukunsa. Sieltä kyllä tulee paljonkin hyvää, mutta Suomeen asti päätyy harmillisen vähän. Steins;Gatestakaan en ollut aiemmin kuullut.

    VastaaPoista