perjantai 12. syyskuuta 2014

Pekka-sedän kirje anarkisteille

Satuinpas huomaamaan, että pari viikkoa sitten oli "kansainvälinen solidaarisuusviikko anarkistivangeille". Saman viikon perjantaina myöhästyin töistä puolella tunnilla, koska juna jäi Kauniaisiin jumiin laitevian takia. En tiedä, oliko asioilla yhteys, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun olen joutunut tuijottelemaan asemalaiturin kelloa pitkiä aikoja siksi, koska joku töyhtöhyyppä on päättänyt antaa kuoliniskun sortovallalle laittamalla junat myöhästelemään.

Kyllä, aivan oikeasti Suomesta löytyy porukkaa, jonka mielestä julkisen liikenteen sabotointi on hyvä ja tehokas tapa esittää yhteiskunnallisia protesteja. Logiikka taitaa mennä jotenkin niin, että hyökkäykset mitä tahansa valtion haaraa kohtaan ovat hyökkäyksiä koko valtiota kohtaan, ja kaikki hyökkäykset heikentävät valtiota.

Anarkistien mielestähän valtiojohto on jo konseptinakin perseestä ja ihmiset osaisivat aivan hyvin hallita itse itseään ilman joka väliin kärsäänsä tunkevaa valtiota. Itse olen samaa mieltä siitä, että nykyjohto ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta lähes mikä tahansa järjestäytynyt valtiomuoto on silti parempi kuin ei valtiota lainkaan, koska anarkismi ei johda vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon, kuten anarkistit itse kuvittelevat, vaan sotaherrojen diktatuuriin ja vahvimman oikeuteen. En nyt kuitenkaan halunnut puhua siitä, mitä mieltä olen anarkismista itsestään, vaan koska anarkistien tämänhetkinen toiminta aiheuttaa minussa niin suurta sääliä ja myötähäpeää, ajattelin antaa heille täysin vilpittömiä vinkkejä, miten he voisivat saada hommansa parempaan nousuun.

En tiedä, mikä tämä on olevinaan, mutta ilmeestä päätellen sekään ei hyväksy nykymenoa.

No niin, hyvät anarkistit. Ensimmäinen sääntö kaikissa vallankumouksissa ja muissa järjestelmän radikaaleissa muutoksissa on se, että asialla pitää olla kansan hyväksyntä. Ei tarvita, että koko kansa lähtee barrikadeille, vaan pienempikin porukka riittää, kunhan ne suuret massat eivät tee mitään estääkseen tapahtumia.

Seuraavaksi teidän pitää muistaa, että yksittäisiä poliitikkoja ei kiinnosta, kulkevatko paikallisjunat, koska he liikkuvat omilla autoilla jne. Myöskään valtiota ei kiinnosta, koska tuhot saadaan yleensä nopeasti korjattua. Rahaa siihen menee, mutta sitähän saa aina lisää nostamalla veroja. Ja vaikka rahat loppuisivatkin, infrastruktuuri on viimeisiä asioita, joista ruvetaan säästämään, koska se on välttämätön yhteiskunnan toimimisen kannalta. Ennemmin leikataan vaikkapa sosiaalitukia (joista luultavasti monet teistä anarkisteista saavat elantonsa). Niinpä ainoat, joita protestinne kiusaa, ovat junien käyttäjät, eli tavalliset köyhät kansalaiset, eli yllämainitut suuret massat.

Edellisestä seuraa siis, että anarkismi sellaisena, kuin te sitä nykyään mainostatte, ei tule koskaan saavuttamaan kansan hyväksyntää, eikä sillä siis tule ikinä olemaan minkäänlaista yhteiskunnallista vaikutusta tai merkitystä.

Asiaan liittymättä, Hugleikur Dagsson on nero.

Yritin katsella Takku.netin (Suomen anarkistien nettikokoontumispaikka) keskustelupalstoilla, jos siellä olisi mainintoja noihin aikoihin tehdyistä junaiskuista. En löytänyt, mutta törmäsin toiseen tapaukseen, joka menee täsmälleen samaan muottiin.

Kävi siis niin, että Kreikassa joku natsi tappoi jonkun anarkistin, ja tämä oli kapitalismin syytä, koska natsit ovat kapitalismin kätyreitä (mikä toki vaikuttaa aika oudolta ottaen huomioon kansallissosialismin periaatteet). Kapitalismi taas on yhtä kuin pankit, ja pankit ovat yhtä kuin pankkien seinät ja ikkunat, ja niinpä looginen ja tehokas tapa vastustaa (kreikkalaista) kapitalismia on särkeä (espoolaisia) pankkiautomaatteja.

Äkkiä voisi kuvitella, että kun te hajotatte pankkiautomaatteja, siitä on pankeille haittaa, kun ne joutuvat maksamaan korjauksista. Eihän se niin mene, koska eivät pankit itse siitä tappiota ota, vaan kaikki ylimääräiset kustannukset näkyvät asiakkaiden tileillä matalampina talletus- ja korkeampina lainankorkoina. Lisäksi käytännön vaivaa asiasta on vain automaattien käyttäjille, eli tavallisille ihmisille. Isku kohdistuu siis taas juuri siihen segmenttiin, jota teidän pitäisi pyrkiä eniten mielistelemään ja hyödyttämään.

Lisäksi voitaisiin olettaa, että useimmat normikansalaiset ja poliitikot eivät seuraa Takkua. Mistä siis kenellekään voisi tulla mieleenkään, että tässä on kyse kansainvälisestä solidaarisuudenosoituksesta ja kapitalismia vastaan protestoinnista, eikä esim. satunnaisen känniääliön turhautumisesta siihen, että tili on tyhjä?

Eli kerrataanpas tuhoiskujen vaikutukset:


No mutta mikäs sitten olisi parempi tapa ajaa anarkismia? Sen miettiminen jätetään teille kotitehtäväksi. Tuhopolitiikasta kuitenkin vielä sen verran, että tehän olette aina valittaneet, että nuorisolle ei ole vapaita, avoimia illanviettopaikkoja, ja valtion pitäisi sellaisia järjestää, ettei nuorten tarvitse notkua iltaisin kaduilla. No, teidän toimintamallinne on pääasiallinen syy, miksi sellaisia ei ole eikä koskaan tule. Sellaisiin ei kannata investoida, koska tiedetään, että ne kuitenkin pistettäisiin paskaksi jo ensimmäisenä viikonloppuyönä.

Ehkä te näillä eväillä saatte toimintaanne kehitettyä vakavastiotettavampaan suuntaan. Lopuksi vielä sellainen vinkki, että jos anarkian saavuttaminen alkaa näyttää todennäköiseltä, siinä vaiheessa viimeistään kannattaa ruveta hamstraamaan laittomia aseita. Venäjältä kuulemma saa helposti. Tämä siksi, että anarkiassa te olette ensimmäiset, jotka vedetään katulamppuihin roikkumaan, koska kukas sen estäisi?

10 kommenttia:

  1. Noissa Takku-netin anarkisteissa huvittavin piirre on kuten mainitsit, että vaikka ne haluavat tuhota valtiorakenteet, niin porukka on niin avutonta, että todellisen anarkian vallitessa se sakki sotketaan jalkoihin ensimmäisenä, kun ne aseistetut ja vahvemmat ryhmittymät eivät suostu jakamaan omaansa kaikkien kanssa eikä elättämään ns." hyödytöntä ainesta".

    Olisit kuitenkin saanut olla hiljaa noista takseista. Seuraavaksi nämä älypäät alkavat varmaan hajoittaa niitä.

    VastaaPoista
  2. Itseäni ärsyttää parin tuntemani anarkistin suhde poliisiin. Poliisi tuntuu olevan olemassa vain heidän kiusakseen ja puuttu kaikkeen oikeaan ja hyvään kuten talonvaltauksiin ja kerää kaiken kivan pois, joten poliisin ärsyttäminen ja poliisin ajan hukkaaminen tekemällä harmia on jonkunlaista taistelua hyvän puolesta. Henkilökohtaisesti toivoisin, että nämä henkilöt vois jotenkin irtisanoa poliisin palveluiden alta ja jättää oman onnensa nojaan joutuessaan esim. pahoinpitelyn uhan alle, ihan vain opetusmielessä.

    Myös ihan näin omasta kokemuksesta tämä porukka rehellisesti tuntuu olevan sitä, joka ei kamalan kauaa omillaan tosiaan pärjäisi.

    VastaaPoista
  3. Iltaa, Ekku ja Lone, ja kiitos kommenteistanne.

    Hitto, enpäs tullutkaan ajatelleeksi tuota taksijuttua. Korjasin asian.

    Jep, anarkistien mielestä heidän oikeutensa tuhota julkista omaisuutta on sen verran pyhä, että poliisi on vihollinen, jos se tulee estelemään. Kaikkein huvittavinta kuitenkin on, että sitten nämä tyypit ovat kaikkein äänekkäimmin vaatimassa lailla kiellettäviksi vihollisinaan pitämiään asioita, kuten vaikka fasismia. Tuolla Takussa oli yksi ketju, jossa (ilmeisen vakavissaan) vaadittiin poliisille tuomiota eläinrääkkäyksestä, koska olivat vieneet hevosia kiakkovierasjuhliin kivitettäviksi.

    Sitä sopiikin miettiä, miksi anarkismin kannatus on vahvinta juuri tasoltaan tuollaisessa väestösegmentissä. Oma teoriani on, että heidän pääasiallinen elättäjänsä on valtio, ja valtio antaa aina vähemmän kuin tekisi mieli. Siten valtio sortaa.

    VastaaPoista
  4. Itse näen, että tuossa touhussa on hyvin pitkälle kyse jonkunlaisesta näennäispartisaanileikistä. Aikuiseksi kasvamattomat ikuteinit menevät ja pistävät pankkiautomaatin näytön pieniksi ja ovat sitten omasta mielestään vähintäänkin Vietnamin sissejä. Ja Suomen kaltaisessa maassa tämä leikkipartisaanitouhu onnistuu, sillä niille ei laiteta luuta kurkkuun, vaan palkataan taas pari tutkijaa miettimään, olisiko heidän toimissaan jotain järkeä.

    VastaaPoista
  5. Musta olis mahtavaa, jos noita anrkistejä pyydettäisiin esim. A-studioon keskustelemaan ja toimittajat kysyisivät nämä kolme kysymystä:

    1. Eivätkö he näe mitään ristiriitaa siinä, että juuri se yhteiskunta, jota he vastustavat elättää heidät.

    2.Miksi yhteiskunnan ylipäätänsä tulisi elättää heitä, vaikka he eivät halua siihen kuulua.

    3. Miten he kuvittelisivat oikeasti pärjäävänsä todellisessa anarkiassa, jossa se määrää jolla on isoin tykki ja vittumaisin luonne (tähän toimittaja voisi esittää tilastoja esim. yksityisessä omistuksessa olvien aseiden määrästä).

    VastaaPoista
  6. https://www.youtube.com/watch?v=GtQARVu-CSI

    Siinä päivän musiikkilinkki, joka tuli mieleen tuosta Ykän Vietnam-vertauksesta.

    Edu Kettunen on muutenkin pidempiaikainen suosikki-artistini.

    Pienen ihmisen puolella, mutta ei holhoamassa. Useimmat parhaista kappaleistakin kertovat pinistä ihmisistä ja heidän iloistaan ja suruistaan. Mitään itsesnsä esille tunkemisen haluakaan en ole havainnut.

    Tuota kuuntelen aina silloin kun elämä tuntuu jostain syystä hankalalta :

    https://www.youtube.com/watch?v=y7bjv8vLKhU

    VastaaPoista
  7. Ja tään blogikirjotuksen kunniaksi http://www.youtube.com/watch?v=ELcodBZ4N1M

    -jpt-

    VastaaPoista
  8. Iltaa vielä Ykälle, nimettömälle lukijalle, Ekulle ja jpt:lle, ja kiitokset kommenteistanne.

    Partisaanileikki on hyvä kuvaus näiden toiminnasta. Sen huomaa hyvin siitä, että poliisia ja kaikkea järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastustetaan ja vihataan, mutta heti, kun joku vähänkään pistää vastaan, yritetään viheltää peli poikki ja hälyttää virkavalta apuun. Ja siitähän riemu repeääkin, kun ne joskus eksyvät riehumaan esim. Venäjän kaltaiseen maahan, jossa moiseen suhtaudutaan paljon vähemmällä huumorintajulla:

    http://pekanporstua.blogspot.fi/2013/10/vankilassa-ei-olekaan-kivaa.html

    Olisi oikeasti kiva, jos joku anarkisti eksyisi tänne ja vastaisi noihin kolmeen kysymykseen, ja mielellään päätekstiinkin. Itsehän en tunne tarkasti anarkistin ajatusmaailmaa, mutta yritän omien pähkäilyjeni ja kohtaamisieni pohjalta heittää todennäköiset vastaukset:

    1: Yhteiskunta sortaa, koska vaikka se antaakin rahaa, se ei anna niin paljon kuin anarkisti haluaisi. Onhan valtiolla monta miljardiabiljardia rahaa, kyllä siitä luulisi liikenevän, eli on pelkkää kiusantekoa olla antamatta. Joskus jonkin lehden pääkirjoituksessa oli hauska, kun toimittaja osoitti matemaattisesti, että Suomen yhden vuoden budjetista saisi mennen tullen maksettua koko valtionvelan pois ja vielä jaettua kansalle rahaa muutaman miljoonan per naama, ja sitten ihmetteli, mitä ne poliitikot vinkuvat ja mihin ne rahat muka menevät. Ei siinä mitään muuten, mutta toimittaja oli laskuissaan tehnyt pienen kuuden nollan pilkkuvirheen.

    2: En tiedä, mutta veikkaan, että ihmisoikeudet. Yleensä, kun tuolta suunnalta vaaditaan jotain, jota ei osata sen kummemmin perustella, vedotaan ihmisoikeuksiin.

    3: Noissa piireissä lähdetään siitä, että kaikki rikollisuus on vain reaktiota yhteiskunnan rakenteelliseen sortoon. Jos siis valtio poistetaan eikä ketään siis enää sorreta, kaikki elävät rauhassa kavereina kaikkien kanssa, koska kenelläkään ei ole mitään syytä antisosiaaliseen käytökseen.

    Hyvää musiikkia. Suomalaisista sanoittajalegendoista Juha Vainio, Jaakko Teppo ja Juice Leskinen ovat tuttuja, mutta Edu Kettusen ja Martti Innasen tuotantoon en olekaan perehtynyt niin kattavasti.

    Kun nyt musiikkia ruvettiin jakamaan, laitetaanpas kirjoituksen teemaan sopivasti anarkisteille musiikkiterveisinä realistinen kuvaus anarkistisesta yhteiskunnasta, esittäjänä Mistreat (ihan aitoa uusnatsimusiikkia siis):

    https://www.youtube.com/watch?v=Picli9MUH1U

    VastaaPoista
  9. Itse asiassa minua kiinnostaisi kauheasti olla anarkisti, mutta kun minä en vain tajua sitä aatetta, että mistä siinä oikeasti on kysymys.

    Tunsin muuten aikoinaan erään henkilön, joka oli ollut mukana talonvaltauksessa. Hän oli lievästi kehitysvammainen. Hän oli tavannut harjoittaa katusoittoa Helsingissä, ja kerran eräät tyypit pyysivät häntä yöllä mukaan, kun olivat löytäneet hyvän yöpaikan. Seuraavana aamuna poliisi rynnäköi paikalle, ja joku näistä sitten huudahti hänet nähdessään: "Katusoittaja!" Katusoittajalla oli ollut muutenkin huonoja kokemuksia poliiseista. Sen näki siinä, että huoltoasemalla kahvitellessaan hän aina nyrpisti nenäänsä, jos paikalle tuli poliiseja. Mutta tietääkseni hän ei ollut aatteeltaan anarkisti.

    VastaaPoista
  10. Iltaa, Tom, ja kiitos kommentista.

    Jos anarkisteilta itseltään kysyy, anarkismia voi ollakin vaikea tajuta, koska heillä on paljon monimutkaisia teorioita kehitettynä. He sanovat, että anarkistisia ideologioita on paljon erilaisia, he luettelevat pitkän litanian ismejä ja kehottavat perehtymään aatetoveriensa monisatasivuisiin kirjoituksiin.

    Voin silti tiivistää anarkismin pääpiirteet:

    1. Valtio on paska, koska se ei anna tarpeeksi sosiaalitukia, ja kapitalistit ovat paskoja, koska ne eivät anna tarpeeksi palkkaa. Kaikki olisivat tyytyväisempiä, jos valtio ja kapitalistit poistettaisiin, jolloin ihmiset voisivat itse tehdä mitä tarvitsevat ja jakaa keskenään kaiken niin, että kaikki saisivat tarpeeksi. Minulle ei vielä ole täysin selvää, kuka koordinoisi uudet projektit, ja kuka ne suorittaisi sen sijaan, että odottaisi, että kyllä joku muu hoitaa.

    2. Poliisi on natsisika, koska se estää anarkisteja tekemästä oikeutenaan pitämiään asioita, kuten talonvaltauksia ja julkisen omaisuuden vandalisointia. Poliisi pitää siis poistaa. Yhteiskuntarauhasta ei silti tarvitse murehtia, koska kaikki rikollisuus (sekä alkoholismi ja muu syrjäytyminen) on vain seurausta valtion sorrosta, ja koska valtiota ei enää ole, ei siis ole rikollisuuttakaan. Jos nyt jotain kuitenkin sattuu, asian voi hoitaa esim. lynkkaamalla epäilyttävät tyypit.

    VastaaPoista