sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Tappomusiikkia

Joitain viikkoja sitten TV:ssä oli Venäjä-ilta. On oikein kiva, että ne ovat alkaneet pitämään näitä teemailtoja kaikista keskustelua herättävistä aiheista; harvoinhan niissä mitään järkevää keskustelua on, mutta väärässä olevat osapuolet tuppaavat osoittamaan luupäisyytensä viihdyttävillä tavoilla, ja sitten minä pääsen jatkamaan kansalaiskeskustelua täällä omalta osaltani.

Enhän minä itse niitä ehdi katsoa, koska olen yleensä juuri silloin töissä, mutta kaiken oleellisen näkee kyllä seuraavina päivinä lehdestä. Tällä kertaa eräs "vapaa toimittaja ja taiteilija", joka on asunut 20 vuotta Venäjällä (näistä tiedoista voinee jo päätellä jotain hänen maailmankuvastaan), totesi, että "tappajalle ruusu", kun illan päätteeksi keskusteluun osallistunutta sotaveteraania kukitettiin. Jälkeenpäin hän perusteli lausuntoaan näin:
Luulin lähetyksen jo loppuneen.
En kirjoittanut aiheesta tuoreeltaan, koska:


Lähetetään nyt kuitenkin Hyrskylahdelle musiikkiterveiset, joita olettaisin hänen arvostavan.


No niin, asiaan. Miksikös sitten nyt otin edellämainitun puheeksi? No, tänään on kansallinen veteraanipäivä. Sitä täytyy jotenkin juhlistaa. Nykynuorisolle tarjolla olevat vaihtoehdot aktiivisiksi teoiksi veteraanien kunniaksi ovat rajalliset, mutta teen sen, mikä bloginpitäjälle on luonnollisinta tällaisessa tilanteessa, eli postailen asiaankuuluvaa musiikkia. Tästä lähtee:


Kenties kaikkien aikojen nerokkain suomalainen lauluntekijä oli Juha Vainio. Hänen näkemyksensä sotaveteraaneista postasin kuitenkin jo syyskuussa, joten vaihtelun vuoksi soitankin nyt saman kappaleen Mistreatin tulkitsemana. Mistreatin oma tuotanto edustaa aatesuuntia, jotka eivät varsinaisesti tuo lisää poliittista vakavastiotettavuutta kenellekään, joihin ne liitetään, mutta aivan sama.


Ai jaa, se toimittaja-taiteilija jatkoi vielä. Hän oli sitä mieltä, että:
- Puhuin lähetyksessä, että mielestäni on törkeää, että valtiot opettavat kansalaisiaan tappamaan. Jos se on meidän tapa hoitaa asioita, että ihmisten pitää tappaa toisiaan, niin asiat ovat aika huonolla mallilla, Hyrskylahti sanoo.
Maailma ei parane niin, että tappamista jatketaan.
Niin no, paha tuohon on vastaankaan sanoa. On kai se noin. Jos nyt kuitenkin tappajia etsitään, talvisodassa niitä oli tasan yksi, ja hänen nimensä oli Josif Stalin. Jatkosota tietysti oli vähän monimutkaisempi juttu, mutta ei niitä silloinkaan juuri rintamalla pyörinyt.


Ilmeisesti kuitenkin toimittaja-taiteilijan mielestä maailmanrauhan turvaaminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kaikilla on tasapuolinen ja toisista riippumaton velvollisuus. Ei siis ole niin, että isojen ja aggressiivisten maiden odotetaan luopuvan armeijoistaan ensin, ennen kuin pienet ja rauhalliset uskaltavat luopua omistaan, vaan pienten ja rauhallisten pitäisi luopua armeijoistaan ensin ikään kuin näyttääkseen isoille ja aggressiivisille hyvää esimerkkiä.

Jos sitten käykin niin odottamattomasti, että isot ja aggressiiviset käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja nielaisevat pienet ja rauhalliset, asian voi kuitata toteamalla, että ainakin me hoidimme oman osuutemme emmekä alentuneet heidän tasolleen.

Joo, enpä usko, että maailma paranee ihan niinkään.


Vanha haitarimusiikki on kyllä parasta. Yksi vielä:


Porstuasta toivotetaan hyvää ja asianmukaisen juhlallista veteraanipäivää, vaikka sitä ei enää montaa tuntia olekaan jäljellä, niin veteraaneille kuin kaikille muillekin lukijoille. Loppuun vielä Sabatonia:


4 kommenttia:

  1. Ei helvetti oikeesti, eipä käy kateeksi niitä, jotka tuota oksennusta erehtyivät katsomaan, jos anti oli tasoltaan jotain tuollaista.

    "Maailma ei parane niin, että tappamista jatketaan."

    Niin, niin, onneksi me kaikki haluamme luoda vain pasifistisesti toisiamme suvaiten rauhaa ja meillä on joku objektiivinen idea paremmasta maailmasta (eikä suinkaan subjektiivisia tai ideologioillamme täytettyjä, kuten tällä herralla), jota ei suinkaan luoda väkivallalla tai pakottamalla. Wähän naiivi, jos näin sanois.

    Uteliaisuudesta googlettelin tämän tomittajataitelijan nimeä ja luin vähän mitä hakukone tyrkytti ja ei sen puoleen, itsekin tykkään venäläisestä kulttuurista ja koneelta löytyy kansiollinen "taidekuvia" aka mainoksia, räsäsiä taloja, paskasia katuja, kylttejä yms. mitä peeterspurkissa pyöriessä kikseissä kuvailin, mutta onhan tuo hänen näkökulmansa vähän mielenkiintoinen.

    Mutta hei, tein vielä yhden löydön kuin aloin lukemaan äijän jotakin haastattelua.

    "Pietarissa ihminen siis elää sisäisesti täysipainoisempaa elämää.

    – On täydellinen vapaus tehdä ja ajatella mitä haluaa. Myös normaali palveluyhteiskunta ja markkinatalous kehittyvät. Kaikki on auki ja elämää rajoitetaan vähän, valistusmomenttia ei ole, eikä kukaan sano, miten asiat pitäisi tehdä. Se on jätetty ihmisten omaan harkintaan"

    No just. Eipä tähä mitää lisättävää. Niin missä todellisuudessa hän elikään?

    VastaaPoista
  2. Päivää, Lone, ja kiitos kommentista.

    Olen tietysti sitä mieltä, että kaikille näkemyksille tulee antaa suunvuoro; jos ei muuten, niin ainakin siksi, että kansa näkisi, että tuollaisiakin oikeasti on. Sitä vaan olen yrittänyt miettiä, että mistä ne aina kaivavat näitä epäreaalisosialisteja tällaisiin ohjelmiin. Varmaan joku tuottaja kutsuu kavereitaan.

    Mielenkiintoinen lisälausunto. Onhan hän siinä oikeassa, että Suomessa tosiaan väsätään lainsäädännöllisiä rajoitteita vähän turhankin innokkaasti, joskin ne keskittyvät ihan eri asioihin kuin Venäjän vastaavat pyrkimykset. Jos siis Hyrskylahti ei ole kiinnostunut niistä asioista, jotka sattuvat olemaan Venäjällä rajoitettuja, niin onnitteluni hänelle siitä, että on kotinsa löytänyt.

    VastaaPoista
  3. Sopii sen verran hyvin tämän otsikon alle että laitanpa tähän enkä aikaisempaan bloggaukseen missä aiheena oli mm. kuolemantuomio (se "täydellinen tyttö/poikaystävä"-testi). Iltasanomissa on juttu hieman pieleen menneestä teloituksesta, ja siinä pistää silmään pari huomattavaa epäloogisuutta:

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288683199152.html?pos=ok-trm-uutu

    Nimittäin ensinnäkin tuo teloitustapa. Onko muka näin, että jenkeistä on kaikki kuolettavan vaaralliset myrkyt loppuneet ja teloitus täytyy hoitaa jollain uudella ihmesekoituksella? Käsittääkseni jo ihan eläinmaailmasta löytyy myrkkyjä, joiden vaikutusaika lasketaan sekunneissa. Luulisi kelpaavan vihreillekin? ("Tästä eteenpäin kaikki teloitukset luomuna(Tm)!")

    Ja mikäli myrkyt olisivat sattuneetkin kummallisesti loppumaan, niin en pitäisi vanhanaikaista 9mm Buranaakaan järin epäinhimillisenä teloituskeinona. Ymmärrän, että teloituksen toteuttajalta tämä tapa vaatii hieman normaalia enemmän henkistä kanttia, mutta ainakaan tuomittu ei ehdi kärsimään (jos kohta tämänkin vaatimuksen ehdottomuudesta voitaisiin olla montaa mieltä).

    Toinen mielenkiintoinen huomio osuu kuolemantuomioita vastustavan järjestön johtajan kommenttiin:

    "Ihminen kuoli tänään jonkun epäpätevyyden takia."

    Seriously WTF?!?!?!

    VastaaPoista
  4. Huomenta Ghettomaksajalle, ja kiitos linkistä.

    Samaa asiaa ihmettelinkin jo viime kesänä: http://pekanporstua.blogspot.fi/2013/08/pekka-lukee-lehtea-3.html
    Kun Texasista loppui myrkky ja murehdittiin, että teloituksia voidaan joutua lykkäämään.

    Kai se on tarkasti laissa määrätty, mitä myrkkyjä saa/pitää käyttää, ettei tule mitään ylimääräisiä komplikaatioita. Joskus väittelin aiheesta kansainvälisillä keskustelupalstoilla, ja siellä eräs kuolemantuomioiden vastustaja perusteli kantaansa sillä, että itse teloitusprosessi maksaa miljoonia dollareita. En minäkään ymmärrä, mitä vikaa siinä niskalaukauksessa on, tai vanhassa kunnon syanidissa.

    Jos muuten todellista WTF:ää haluaa, silloin kannattaa lukea kommentitkin. Sieltä näemme muun muassa sen, että kuolemantuomioilla valtio "alentuu rikollisten tasolle", koska ilmeisesti ihmisen tappaminen on syistä ja metodeista riippumatta aina täysin sama asia.

    VastaaPoista