torstai 2. tammikuuta 2014

Yleisökysymys lainsäädännöstä

Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa uusi vuosi kuin lukijapalautteen läpikäynti? Rakkailta lukijoiltani on jälleen tullut paljon asiallisia ja asiattomia kysymyksiä, joihin mielelläni vastaan kiitollisena tilaisuudesta valistaa nuoria ja kovassa maailmassa harhailevia mieliä.

Ennen kuin mennään varsinaiseen päivän epistolaan, haluan muutamalla rivillä mainita Porstuan naistutkimuksen dosentin, opettaja Olivian. Hänellä oli kunnia olla aiheena tämän blogin ensimmäisessä yhteiskunnallisia epäkohtia käsittelevässä kirjoituksessa toukokuussa, eikä hänestä sen jälkeen ole kuulunut paljoakaan, mutta yhtäkkiä joulukuussa hänen nimensä tuotti Google-osumia 15 000. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että toiseksi suosituin hakusana, isot tissit, on samalla ajanjaksolla tuottanut vain 2 000 osumaa.


Tutkin sitten, mistä asia voisi johtua, ja kävi ilmi, että hän on päässyt Hustlerin kansikuvatytöksi. Toivotan onnea uudelle uralle. Varmasti se on miellyttävämpää ja antoisampaa kuin koululaisten paimentaminen.

Toistaiseksi hänen nimensä on Google-osumissani kirjoitettu väärin 20 eri tavalla.

Sitten asiaan. Eräs lukijoistani oli lähestynyt kysymyksellä:

miten lait säädetään suomessa

Tähän voisi tietysti vastata, että "päin seiniä", mutta kysymyksenasettelusta oletan, että sen on esittänyt koululainen tutkielmaa tms. varten, joten pidempi ja tyhjentävämpi vastaus on paikallaan. Suomalaisen lainsäädännön peruspilareita olen käsitellyt aikaisemmin tuolla ja vähän tuollakin, joten tällä kertaa en lähesty asiaa periaatteellisesta näkökulmasta, vaan käyn teknisen prosessin läpi askel kerrallaan.

Esimerkki 1:

1. Vihreästi suuntautunut kansanedustaja miettii, miten voisi a) lisätä veroja, b) vähentää saastutusta, c) lisätä kansalaisten valvontaa ja holhousta, tai parhaimmillaan d) kaikkia edellämainittuja yhtaikaa.
2. Hän huomaa asian, joka on epähuomiossa jäänyt kokonaan verottamatta, eli yksityisautoilun. Kansanedustajalla itsellään ei ole autoa, koska hän asuu sadan metrin säteellä metroasemasta, ja hänen käsityksensä villistä erämaasta on Pasilan ratapiha.
3. Kansanedustajan mielestä kukaan muukaan ei tarvise autoa, koska se metroasema tosiaan on sadan metrin päässä ja Pasilaankin pääsee junalla.
4. On siis asianmukaista verottaa autoja sen mukaan, paljonko niillä ajetaan. Se ei riitä, että polttoainetta verotetaan jo ja siinä samalla tulee verotettua ajokilometrejä, koska se on jo vanha juttu, eikä edistystä voi olla ilman uusia innovaatioita.
5. Tämä tietenkin edellyttää massiivisia laiteinvestointeja, mutta se on Jonkun Muun Ongelma. Autoilijat voivat vaikka omalla kustannuksellaan asentaa autoihinsa GPS-paikantimet tai jotain. Byrokratiakin voi samalla lisääntyä, niin kaveritkin saavat lokoisia työpaikkoja. Työ on hyväksi taloudelle, ja investoinnit kasvattavat BKT:tä.
6. Vielä pitäisi saada muutkin kansanedustajat vakuuttuneiksi, että tämä on hyvä idea.
7. Tai ei oikeastaan, riittää kun vakuuttaa hallituspuolueiden sisäpiiriläiset, ja he sitten kertovat omille edustajilleen, miten pitää äänestää, jos haluavat uransa jatkuvan. Opposition mielipiteistä ei tarvitse välittää.
8. ???
9. Profit!

Seuraava esimerkki on vanhempi, mutta oppikirjamaisuutensa vuoksi sitä voitaneen käyttää esimerkkinä vielä kauan.

Esimerkki 2:

1. Kansanedustaja lukee Seiskasta, että Internetissä on lapsipornoa.
2. Hän päättää, että ihmisiä pitää suojella ja lapsiporno pitää poistaa netistä tavalla tai toisella.
3. Jokainen Internetistä tai ylipäänsä jostain jotain tajuava kyllä tietää, ettei lapsipornoon vahingossa googlettelemalla eksy, vaan pedofiilit pitävät tavaransa tiukasti salatuissa verkostoissa, koska he tietävät, että sellaisesta joutuu helposti vankilaan ja siellä he tulevat toisten vankien tappamiksi.
4. Kukaan ei kuitenkaan uskalla kertoa tätä kansanedustajalle, koska jokainen lapsipornonvastaisten ehdotusten vastustaja todetaan helposti lapsipornon puolustajaksi.
5. Lakiehdotus Internetin suodattamisesta menee siis helposti läpi.
6. Kehitetään nettisuodatin, jolla periaatteessa saadaan tietyn nettisivun näkyminen estettyä valtakunnallisesti. Se ei haittaa, että suodatus on helppo kiertää, koska onpahan nyt tehty edes jotain ja kyllä kansalaistenkin pitää tulla puolitiehen vastaan.
7. Havaitaan, ettei netissä olekaan lapsipornoa siinä määrin kuin on annettu ymmärtää.
8. No suodatetaan nyt sitten jotain muuta, kun nyt tällainen hieno suodatin on tehty. Muutenhan se olisi hukkaan heitettyä rahaa.

Valtakunnallista politiikkaa seuratessa ei aina tule mieleen, että myös alemmilla tasoilla tehdään merkittäviä päätöksiä. Vaikka lainsäädäntövaltaa ei olekaan, taitavat kunnallispoliitikot tietävät kyllä niksit kansalaisten hämmästyttämiseen. Seuraava esimerkki tulee isäni kertomana Seinäjoelta.

Esimerkki 3:

1. Eräällä tienpätkällä on normaali taajamanopeusrajoitus 50 km/h, mutta koska tie on suhteellisen rauhallinen sekä pitkä ja suora, huolettomien ajurien nopeudet saattavat paikoin nousta reilusti sallitun yli.
2. Eräässä kohdassa tietä on risteys, jota ennen ylinopeutta ajava autoilija ei ehdi aina pysähtyä ajoissa, ja risteyksessä sattuu useita kolareja vuodessa.
3. Kunnallispoliitikko ehdottaa, että risteykseen tehtäisiin korotetut suojatiet, jotta autoilijoiden olisi pakko hidastaa.
4. Ehdotus ei mene läpi, koska egwetgewgegesbf.
5. Toinen poliitikko ehdottaa, että ongelma ratkaistaisiin laskemalla nopeusrajoitus kyseisellä tieosuudella 40 km/h:iin.
6. Ehdotus menee läpi.
7. Ostetaan kuntaliitoskannustinrahoilla laskimia, että saadaan kaikki pelastetut ihmishenget laskettua.


Kun tarkastelemme asiaa kokonaisuutena, havaitsemme selkeää säännönmukaisuutta, mutta kaavan johtaminen jätetään kysyjälle kotitehtäväksi. Huono opettajahan minä olisin, jos antaisin oppilailleni kaikki ratkaisut valmiina. Vielä yksi yleisökysymys lopuksi:

miten voi pestä naaman kastelematta silmiä?

No laita silmät kiinni. Ei tästäkään tarvitse tehdä vaikeampaa kuin se on.

2 kommenttia:

  1. ” Miten voi pestä naaman kastelematta silmiä?”

    Ratkaisusi oli aivan liian helppo ja looginen. Ei toi tommonen passaa. Minä olen virkamies ja osaan ratkaista asian toimivamman logiikan mukaan. Helppo juttu.

    1. Olen virkamies. Mulla on silmät rähmässä.

    2. Virkavaltaani hyväksikäyttäen etsin paikalle kansalaisen, jolla silmät eivät ole rähmässä.

    3. Pesetän väkisin tämän kansalaisen naaman.

    4. Otan pesettäjiltä allekirjoituksen lankettiin, jossa todistetaan, että naama on pesty.

    5. Lämpsin virkani suomin valtuuksin leiman lankettiin.

    6. Kävelen kerrosta ylemmäksi ylemmän virkamiehen luokse. Näytän lanketin.

    7. Ylempi virkamies kirjoittaa uuden lanketin, jossa todistaa, että rähmät on pesty silmistä, joissa alunperinkään rähmää ei ollut ja lämpsii siihen leiman.

    8. Kävelen toimistooni, tosin hieman hapuillen, sillä silmäni ovat edelleenkin täynnä rähmää. Olen kuitenkin onnellinen, sillä käsissäni on lanketti, joka todistaa jotkut silmät pestyksi.

    9. Olen toimistossani, mutten näe mitään, koska silmäni ovat täynnä rähmää. Hypistelen kuitenkin lankettia. Se rapisee niin mukavasti.

    Hyvää alkanutta uutta vuotta Porstuaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos ja anteeksi. Minulla kun puuttuu tuosta HuK-tutkinnostakin vielä vuoden verran opintopisteitä, en osaa vielä ajatella kuin virkamies. Eräs huomio kyllä kaivaa mieltä: eikö kansalainen saa lainkaan kopiota kummastakaan lanketista, että voisi tarvittaessa todistaa virkamiehille, ettei hänen silmissään voi olla rähmää, koska hänen naamansa on ohjesäännön mukaan pesty?

    Oikeastaan kyseisen todistuksen mukanakantamisen voisi saman tien tehdä lakisääteiseksi velvollisuudeksi. Mikrosirulla varustettu muovikortti kulkisi näppärästi lompakossa, ja sen uusimisesta voisi periä nimellisen maksun. Silmiin toki kertyy nopeasti rähmää, joten todistus pitäisi käydä uusimassa oikeastaan päivittäin, mutta asianhan voisi säätää niin, että jos pesettää naamansa esim. 7 kertaa samalla käynnillä, sitten ei tarvitse viikkoon käydä.

    Eihän tämä niin vaikeaa ollutkaan.

    Porstuastakin toivotetaan hyvää uutta vuotta Huitsinnevadaan.

    VastaaPoista