Voisi oikeastaan joskus erottaa nämä omaksi blogikseen, niin sinne voisi sitten laittaa mainoksiakin. Nykyisellään blogini on Google Adsin käyttäjäehtojen suhteen niin syvällä harmaalla alueella, etten usko, että onnistuisi. No, en taida jaksaa.
Mutta asiaan. Tämänkertaisen kirjan emäntä bongasi kirjamessuilta ja vaati ostettavaksi. Ilmeisesti oli jostain kuullut puoltavia kommentteja. Kun olin vasta ruvennut lukemaan, eräs koulukaverini huomasi tämän pilkistävän laukustani ja ryhtyi heti kehumaan sitä innostuneeseen sävyyn; joutuipa vähän hillitsemäänkin itseään, ettei paljastaisi koko juonta. Odotukseni siis olivat korkealla.
Määrittelemättömän katastrofin seurauksena ilma on muuttunut myrkylliseksi. Koska maan pinnalla ei voi elää, ihmiskunnan rippeet ovat muuttaneet maan alle rakennettuun siiloon. Siilo on pystysuora kerroksiin jaettu kuilu, jonka korkeintaan kymmenissä tuhansissa laskettava väestö on elänyt jo satoja vuosia täysin omavaraisena ja jopa hyvinvoivana farmeineen, tehtaineen, öljypumppuineen ja mineraalikaivoksineen.
Seinillä on monitoreja, jotka näyttävät jatkuvaa kuvaa pinnalta siilon ympäriltä, ja joista väki voi halutessaan käydä toteamassa, että maisema aavikoituu ja rapautuu edelleen, eikä ulos ole vieläkään menemistä. Kuri on kovaa, koska pienessä yhteisössä ei ole perseilyyn varaa, ja ankarin rangaistus on joutua ulos puhdistamaan kameroiden linssit. Syövyttävässä ulkoilmassa ei selviä hengissä montaa minuuttia ilmatiiviistä suojapuvusta huolimatta, ja vuosien varrella pihalle onkin kertynyt melkoinen läjä nopeasti maatuvia ruumiita kansalaisten pällisteltäväksi.
Siilon uudeksi sheriffiksi nimitetään pohjakerroksen sähkölaitokselta ronskiotteinen ja poikkeuksellisen neuvokas koneasentaja Juliette. Koska kannatamme feminismiä, hän on myös nuori ja kaunis nainen. Avainhenkilöitä kuolee epäilyttävissä olosuhteissa, ja hän huomaa äkkiä, että siilossa tapahtuu yhtä sun toista muutakin outoa. IT-osastolle vaikuttaisi olevan pesiytynyt jonkinlainen salaliitto, jolla on siilossa paljon enemmän valtaa kuin pitäisi ja joka ei halua ihmisten tietävän totuutta siitä, mitä siilossa tehdään ja miksi.
Luonnollisesti hänellekin sitten tekaistaan puhdistustuomio. Mutta sen sijaan, että käyttäisi muutamat minuuttinsa linssien hinkkaamiseen, hän rientää katsomaan, mitä näköalaa rajoittavan kukkulan takana on.
Kun aloin lukea, ajattelin tarkkailla, onko tässä mitään yhtäläisyyksiä Metro 2033:n kanssa. Eipä juuri; enemmänkin siiloasuminen tuo mieleen Fallout-pelisarjan holvit. Toivonkin, että tästä tulee vielä jatko-osa, jossa autiota maailmaa ruvetaan asuttamaan uudelleen.
 |
| Toivon myös, että Wasteland 2 tulee jouluna alennukseen, kun Fallout-sarja mentiin muuttamaan 3D-muotoon. En ole kokeillut uusia Fallouteja, mutta en silti tykkää. |
Viisi pistettä viidestä. Tämä on oikein jännittävä ja ymmärrän hyvin, miksi kaikki kehuvat tätä. Siilon toimintaan ja yhteiskuntaan olisin toivonut enemmän selitystä, mutta kun kirja oli jo nyt melkein 600-sivuinen, annan puutteen anteeksi. Toinen, mikä vähän ärsytti, oli hahmojen ylitunteellisuus. Iästä ja sukupuolesta riippumatta kaikki alkavat parkumaan pienimmästäkin tunneärsykkeestä. En tiedä, ehkä se Amerikassa onkin nykyään sellaista. Suomalaisen kulttuurin viitekehyksessä se ei vain oikein toimi.
Sorry että kommentoin juttua vasta nyt, mutta aiemmin ei ollut aihetta. Kävin taannoin Huitsinnevadan kirjastossa ja palautettujen kirjojen hyllyssä silmiin osui Siilo. Muistin sinun kovasti kehuneen, joten nappasin mukaan. Enkä suinkaan turhaan.
VastaaPoistaNykyisessä elämänrytmissä ehdin lukea kirjoja ehkä 10 % tahdilla siitä mitä parikymppisenä luin (kiitos, Internet ja lapset). Romaanit ovat pudonneet listalta lähes kokonaan, koska tietokirjallisuutta on helpompi lukea viidentoista minuutin pätkissä. Niinpä pitää valita tarkkaan mitä lukee.
Kirja oli todella koukuttava ja yhdyn arvioihisi, joten se positiivisesta puolesta. Negatiiviselta puolelta mieleen tuli muutama tekninen kohta.
Ensinnäkin, siilon "kerrokset". En ainakaan missään huomannut teknistä selitystä asialle, mutta ei vanhalta pariskunnalta vie päiväkausia laskeutua tai edes nousta 144 kerrosta. Käsitin asian siten, että yksi "kerros" on kymmeniä metrejä korkea ja voi tarvittaessa jakautua useampaan alakerrokseen.
Toiseksi, energiantuotanto. Pointsit kirjoittajalle sinänsä siitä, että siilon koneosasto oli alakerrassa. Mutta maankuoren sisällä lämpötila nousee noin asteen sataa metriä kohti. Mikäli siilo on, kuten olettaisin, sisäkerroksittainen eli kukin kerros on ehkä 20 m korkea, se on melkein kolmen kilometrin syvyinen (tämä ei olisi mahdotonta nykytekniikallakaan, kuten kaivoskuiluista tiedetään). Tällöin jo peruskallion lämpötila olisi pohjalla 40 asteen luokkaa. Outokummun 2500 m syvyisessä porausreiässä on muuten juuri tuo 40 astetta.
Kolmanneksi, siilojen väliset yhteydet. Miten helvetin hyvillä rakenteilla ne on toteutettu, kun kestävät satoja vuosia? Tosin tässä voitaneen olettaa avuksi jonkinlainen itsekorjautuva teknologia, jota ei ole vielä kehitetyt.
Neljänneksi, miten muka on mahdollista että historia unohtuu noin nopeasti? Muistelen, että antropologiassa on aika vakio, että perinteessä viiden-kuuden sukupolven takaiseen asti tapahtumat ovat jossain määrin luotettavia.
Mutta teknisistä puutteistaan huolimatta kiitoksia paljon vinkistä, odotan mielenkiinnolla jatkoa kirjalle!
P.S. Kirjan kovin kohta löytyy muuten sivulta 487. Ovela veto kirjailijalta - mainita nyt koko kirjan kantava ajatus puolihuolimattomasti sivulauseessa. Tai näin ainakin ymmärsin. Ja jos ymmärsin oikein, ymmärrän vedon. Olisi saanut valtamerellisen paskaa niskaansa, jos olisi selvittänyt operaation syitä tarkemmin kuin teki.
Iltaa, Jaska, ja kiitos kommentista. Nämä kirja-arvosteluni saavat yleensä puolet vähemmän lukijoita kuin muut tekstini, joten on kiva tietää, että näistäkin on iloa ja hyötyä jollekin.
VastaaPoistaMuutama tekninen juttu kyllä itseänikin mietitytti. Kerroksista päädyin samaan tulokseen, että niiden on oltava vähintään parikymmenmetrisiä mainitsemistasi syistä ja lisäksi siksi, että siilossa oli 5-numeroinen väkiluku sekä sen ruokkimiseen ja varustamiseen tarvittavat farmit ja tehtaat. Sellainen vie tilaa.
Oliko kirjassa mainintaa, että alakerrassa on kylmä? En muista, koska oletin vain koko ajan, että siellä on kuuma.
En nyt tiedä niistä viestiyhteyksistä. Mihinkäs kaapelit maan alta katoaisivat?
Historian nopea unohtuminen ihmetytti myös, mutta oletan, että asiaan liittyi melkoinen määrä propagandaa sekä puhdistustuomioita niille, jotka liikaa menneitä muistelivat.
Itseäni jäi kiusaamaan vielä kaksi asiaa:
Siilot olivat täysin omavaraisia ja niillä oli jossain alakerrassa metallikaivoksia. Sivullepäin ei kuitenkaan saanut louhia, koska siellä olisi tullut naapuri vastaan, ja alas ei voinut mennä, koska sinne oltiin betonin alle piilotettu vehkeet, joilla siilot kaivettiin. Mihin suuntaan kaivokset kaivettiin? Oliko niille määrätty tietty rako, josta saa mennä vain tiettyyn suuntaan? Jos oli, eikö kukaan ruvennut ihmettelemään, miksei saa kaivaa muihin suuntiin?
Sitten se, että minkä takia kuvanmuunto-ohjelmaan oli sisäänkoodattu näytön resoluutio? Ja minkä takia kuvanmuunnos oli rajoitettu vain niihin maisemiin, mitkä siilon ovelta näkyvät, koska eikö olisi helpompaa vain koodata ohjelma korvaamaan tietyt värit ja muodot toisilla? Pitää kysyä emännältä, se tietää ohjelmoinnista enemmän. Tai no, ilman tuota olisi juoni kuivunukin tehokkaasti kasaan.
Tuo 487. sivu oli kyllä eeppinen. Tosin se oli vielä sen verran epämääräinen, että paskan määrällä on paha spekuloida. Tästä onkin näköjään jatko-osa, ja se sijoittuu aikaan, jossa siiloja valmisteltiin, joten siinä varmaan selviää lisää.
Hups, unohdin mainita kuumuuskommentissa oleellisen. Eli käsittääkseni energiatalous olisi jos nyt ei kokonaan niin ainakin osittain pyöritettävissä maalämmöllä. Tarvittaisiin melkoinen koneisto jäähdyttämään alakerroksia, joten hommahan hoituisi tietysti tasaamalla lämpö kerroksien välillä. Voisi muuten toimia jopa käytännössä ja saattaa olla että kirjoittaja on tuon miettinytkin. Eihän jumalauta viisinumeroista lukua ihmisiä pidetä hengissä satoja vuosia poraamalla öljyä samasta paikasta. Vihreät tietysti ratkaisisivat ongelman aurinko- ja tuulivoimalla. Aurinkovoimaa saataisiin asentamalla paneelit lamppujen alle. Tuulivoimaa viljelemällä papuja ja asentamalla jokaiselle siilolaiselle vyöhön kiinnitettävä propelli.
VastaaPoistaIltaa taas. Nyt muuten muistinkin, että yläkerroksia lämmitettiin alhaalta vedetyillä lämpöputkilla. En nyt muista kuitenkaan, oliko kyseessä maalämpö vai koneiston hukkalämpö.
VastaaPoistaÄlä unohda vihreistä sähköntuottometodeista vesivoimaa. Pohjavesihän pääsi tunkeutumaan siilon alakerroksiin, mistä syystä tarvittiin jatkuvasti pumppuja pitämään paikat kuivina. Ei muuta kuin laitetaan väliin turbiini, jota poispumpattava vesi mennessään pyörittää.
Kirjahan oli teknisten ja muidenkin yksityiskohtien suhteen joka asiassa vähän ikävän ylimalkainen. Mietin tässä, että olisikohan se johtunut siitä, ettei kirjailijalla ole kyseisiin aloihin liittyvää koulutusta tai harrastuneisuutta, ja hän on ratkaissut puutteellisesta tietämyksestään johtuvat ongelmat jättämällä yksityiskohdat tarkoituksella hämäriksi? Nythän asiaa paremmin tuntevat kehittävät omat teoriansa, että "noin sen on täytynyt olla", kun taas jos hän olisi mutupohjalta säveltänyt jotain, tuhannet raivostuneet lukijat olisivat tulleet huutamaan, että "ei se noin mene". Niille lukijoille, joita tekniikka ei kiinnosta, asiahan on täysin yhdentekevä.