torstai 3. lokakuuta 2013

Oireista ja sairauksista

Syyrian sota on sen verran mainstreamia bloggausmateriaalia, ettei se oikeastaan sovi tämän blogin konseptiin. Mieluumin kirjoitan pienistä oudoista jutuista kuin jostain sellaisesta, mistä koko maailma puhuu muutenkin. Toisaalta kun nyt tuli aloitettua noista pakolaisasioista, niin jatketaan vielä hetki samalla linjalla. Eipä tässä ole muutakaan kirjoitettavaa.

Niin, nyt kun Syyriassa on sota ja ihmisillä hätä, Suomeen ollaan ottamassa muutama sata syyrialaista turvaan, ja asia on herättänyt kiivasta väittelyä. Televisiossakin oli joitain päiviä sitten Suomen älymystön ainoa edustaja Jussi Halla-aho vastassaan joku SPR:n kukkahattutäti Kalle Löövi tappelemassa asiasta. Valitettavasti en huomannut katsoa väittelyä aikanaan, joten joudun tähän hätään tyytymään Ylen yhteenvetoon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho on sitä mieltä, ettei pakolaiskiintiö voi olla tabu, josta ei voida puhua tai josta ei voida leikata.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toimen johtaja Kalle Löövi muistutti, että auttamalla Syyrian pakolaisia Suomi itse asiassa maksaa sitä velkaa, minkä me saimme, kun meiltä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä sotaa paossa Ruotsissa.
Ensimmäinen mieleen tuleva kysymys on tietysti, että miten Suomi voi olla velkaa Syyrialle siitä, että Ruotsi otti Suomesta pieniä lapsia turvaan. Sen sijaan haluaisin kuitenkin mieluumin kiinnittää huomiota pieneltä vaikuttavaan yksityiskohtaan, josta voi päätellä, kenen puolella Yle seisoo.

Kun Halla-aho sanoo, että myös pakolaiskiintiöstä leikkaamisesta pitää voida puhua, hän on sitä mieltä. Kun taas Löövi horisee sotalapsista ja velanmaksusta, hän muistuttaa. Artikkeli päättyy kauniisti seuraavaan lauseeseen:
Löövi kysyikin, että olisiko Halla-aho valmis lisäämään kehitysapua, jottei pakolaiskiintiötä tarvitsisi suurentaa.
Halla-ahon keskustelutyylin tuntien olettaisin, ettei hän olisi jäänyt tuppisuuksi tämän kysymyksen edessä, mutta kun artikkeli lopetetaan näin, annetaan kivasti ymmärtää, ettei vastausta tullut lainkaan. Kiva, että meillä on Suomessa puolueeton media.

Yleisradiosta päivää. Teillä oli TV-lupa maksamat-- ei kun ai niin, hehheh.

En minä tuostakaan halunnut puhua. Muutama sata pakolaista sinne tai tänne ei vaikuta Suomeen mitenkään oleellisesti. Onhan se kallista lystiä, mutta mikäpä nykyään ei olisi? Kysymys kuuluukin, vaikuttaako se Syyriaan yhtään sen enempää?

Kun lähdetään ratkomaan jotain ongelmaa, pitäisi ensin selvittää, mikä on perimmäinen sairaus, ja mikä on vain sen oire. Kun katsotaan Syyriaa, ensimmäinen ongelmaksi esittäytyvä asia on, että pakolaisleireissä on miljoonittain porukkaa kuormittamassa järjestelmää äärimmilleen. Voisi ajatella, että ongelma helpottaa, kun puretaan leireistä väestöpainetta muualle. Mutta kun pohdimme asiaa syvällisemmin, havaitsemme, etteivät he huvikseen tungeksi pakolaisleireille, vaan he pakenevat sotaa. Pakolaisuus on siis vain oire, ja varsinainen ratkaisua vaativa ongelma on sota.

Kun Suomeen otetaan pakolaisia, se ei vaikuta sotaan millään lailla, täysin riippumatta pakolaiskiintiön ja kehitysavun suuruudesta. Ei se myöskään tee mitään havaittavaa parannusta pakolaisten asemaan kokonaisuutena, vaan sillä pelkästään ostetaan suomalaisille hyvä mieli ja lääkitystä maailmantuskaan. Se on siis sama asia, kuin jos yrittäisi parantaa syöpää ostamalla peruukin.

Sota ei lopu sillä, että siirrellään siviilejä ympäri maailmaa. Sota loppuu vain sotimalla, eli sillä, että toinen osapuoli voittaa. Länsimaiden pitäisi siis:
1) valita puolensa, jonka haluavat voittavan, ja
2) tukea sitä puolta tarvittaessa myös aseellisesti.

Tosin ei sotakaan ole perimmäinen ongelma, vaan sillekin on jokin syy. Joko a) militantit sekopäät pyrkivät kaappaamaan vallan lailliselta hallinnolta, tai b) laillinen hallinto on ollut niin surkea, ettei tavallisella kansalla ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa itseään asein. Koska en tiedä, millaista syyrialaisten arki oli ennen sotaa, enkä sitä, millainen porukka siellä nousee valtaan kapinallisten voittaessa, en halua ottaa kantaa siihen, kumpaa puolta pitäisi tukea. Eipä asia minulle kuulukaan.

Syyrialaisia pakolaisia Jordanialaisella leirillä. Mitä ihmettä nuo merkityt tyypit tekevät siellä? He näyttävät sen verran nuorilta ja terveiltä, että luulisi kalashnikovin pysyvän kädessä. Rintamalle nuo kuuluisivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti