Vandalismia kansantalouden puolesta

On jäänyt blogailu vähemmälle huomiolle viime aikoina. Nykyään kun teen täysipäiväisesti työtä tuntipalkalla ja sen lisäksi vielä saman verran omaan laskuun, ei riitä ylimääräistä energiaa nettiöyhötykseen.

Sain ylennyksenkin, minkä seurauksena merkittävä osa asiakaspalvelutyöstä vaihtui toimistossa nyhjäämiseen. Kuntohan siinä romahtaa, mutta mielenterveys kiittää.

Työelämässä on muuten jännä valuvika. Jos työntekijä on hyvä työssään, hän saa ylennyksen ja tulee korvatuksi toisella, joka ei ainakaan aluksi ole yhtä hyvä. Jos työntekijä on huono, mutta ei kuitenkaan niin surkea, että ansaitsisi potkut, hän jumittaa samassa asemassa lopun uraansa. Jos ylennetty työntekijä on uudessakin tehtävässään hyvä, hänet ylennetään yhä korkeammalle, kunnes kohdalle osuu tehtävä, johon kykyjen rajat pysähtyvät. Lopputulos on, että hierarkian jokainen porras on miehitetty lähes epäpätevillä tekijöillä.

Asiaan. Twitterissä oli uusintakierroksella tällainen parin vuoden takainen uutinen. Pari järjestöä, joille on ideologisesti tärkeää saada mahdollisimman paljon pakolaisia Eurooppaan, on julkaissut raportin, joka kaikkien suureksi yllätykseksi osoittaa pakolaisten ottamisen olevan taloudellisesti kannattavaa.

– On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat taakka. Siihen uskovat jopa ihmiset, jotka hyväksyvät pakolaisten vastaanottamisen, koska katsovat, että niin pitää tehdä menoista huolimatta.

Tietysti pitää olettaa, että:

Legrain lisää kuitenkin, että positiivisia tuloksia syntyy vain, jos Eurooppa ryhtyy välittömästi vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä osaksi työvoimaa.

Heille on annettava oikeus tehdä töitä jo ennen kuin heidän turvapaikka-anomuksensa on ratkaistu, ja heidät on asutettava sinne, missä on eniten työpaikkoja, eikä sinne, missä asuminen on halvinta, Legrain patistaa.

Perustelut ovat raakaa tilastoa:

Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa, kertoo tuore tutkimusraportti.

Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.

Joo. Matematiikkahan ei valehtele, ja tuossa on isoja numeroita, eli siis matematiikkaa.

En nyt tässä aio ottaa kantaa pakolaispolitiikkaan enkä siihen, kuinka pakolaisten vastaanottaminen pelastaa meidät työvoimapulalta, talouden romahtamiselta, Itä-Eurooppaan samaistumiselta, sisäsiittoisuudelta, vanhusten vaipoilta, veden muuttumiselta vereksi, sammakoilta, paarmoilta, paiseilta, heinäsirkoilta, raemyrskyiltä, pimeydeltä sekä esikoisten kuolemilta. Eiköhän jokainen ole jo päätöksensä tehnyt noiden suhteen.

Sen sijaan haluan yleisesti kiinnittää huomiota argumentointiin, jonka perusteena on ajatus, että bruttokansantuote on yhtä kuin valtion pankkitilillä oleva raha, ja että kaikki toimenpiteet, jotka kasvattavat BKT:tä, ovat sellaisenaan puhdasta tuloa.

Katsotaanpa ensin, mistä bruttokansantuote koostuu. Sille on useampi vaihtoehtoinen määrittelytapa, mutta Wikipedian mukaan suomalaista käytäntöä havainnollistaa tämä taulukko:

Yo. linkistä voi lukea selitykset, jos kiinnostaa.

Perhana, taas tuli matematiikkaa, tai ainakin jotain siltä näyttävää. Tapana on kompensoida sellaista vähäpukeisilla naisilla.

Porstuan henkilöstöpäällikkö Katarina.

Mutta tosiaan, yksinkertaistettuna aina, kun joku tekee jotain sellaista, mistä hänelle maksetaan rahallinen korvaus, bruttokansantuote kasvaa.

Tässä on muutama ongelma:

BKT:n rajoituksia hyvinvoinnin mittarina ovat mm. seuraavat: 

1) BKT-mittarit eivät kerro tulonjaosta 

2) BKT ei mittaa varallisuutta

3) Palkaton kotityö ei sisälly siihen 

4) Vapaaehtoispalvelut eivät sisälly siihen 

5) BKT ei erottele hyödyllistä ja haitallista tuotantoa

Eli siis 2) BKT:n suuruus ei kerro mitään siitä, paljonko valtiolla on ylimääräistä irtohynkkyä syydettäväksi maailmanparannukseen (tai edes omien kansalaistensa hyvinvointiin), ja 5) BKT kasvaa silloinkin, kun tehty työ liittyy pelkkään höperehtimiseen tai höperehtijöiden jälkien siivoamiseen, eikä mihinkään konkreettista hyvinvointia kasvattavaan.

Otetaan käytännön esimerkki. Esimerkkihenkilö X kävelee koulunsa ohi, jolloin hän keksii yhdistää matematiikasta saamansa armovitosen aiheuttaman nöyryytyksen kostamisen sekä ylevän protestin yhteiskunnan sortavia rakenteita vastaan, ja heittelee kivillä koulun ikkunat hajalle. Tämä käynnistää monivaiheisen prosessin:

1) Kunta tilaa raksafirman vaihtamaan lasit, jotka raksafirma puolestaan ostaa lasifirmalta. Tämä kasvattaa BKT:ta.
2) Koska kunta on jo ennestään kyrpiintynyt perseileviin nulikoihin ja on siksi satsannut kameravalvontaan (mikä on kasvattanut BKT:ta), kunta voi maksaa ammattimaisille lain- ja järjestyksenvalvojille henkilö X:n tuomisesta vastaamaan teoistaan. Tämä kasvattaa BKT:ta.
3) Asiaa puidaan oikeudessa ja muissa viranomaisportaissa. Tämä vasta kasvattaakin BKT:ta, koska se ei ole mitään halpaa hupia.
4) Lopulta henkilö X saa merkinnän rikosrekisteriin, mikä ei varsinaisesti kasvata BKT:ta, mutta sitoo yhteiskunnan varoja hänen elättämiseensä vaikeuttamalla hänen työnsaantiaan tulevaisuudessa.

Lopputulos: BKT:ta saatiin kasvatettua kymmenillä tuhansilla euroilla, vaikka aikaan ei saatu mitään hyödyllistä. Hyödyllisten asioiden aikaansaantia jopa jarrutettiin, kun rahaa jäi vähemmän käytettäväksi muihin asioihin ja kun haaskattiin aikaa monilta ihmisiltä, jotka olisivat saattaneet olla tekemässä jotain järkevämpää, ellei heidän olisi pitänyt siivoilla yhden perseilijän jälkiä.

+5000 €

Siispä, kun valtio pumppaa rahaa johonkin, ja se sitten aiheuttaa toimeliaisuutta asiaan liittyen, kyllä se kasvattaa BKT:ta. Se, onko siitä mitään konkreettista hyötyä ja seuraako siitä valtiolle tuloja vai pelkkiä lisäkustannuksia, onkin kokonaan toinen kysymys.

Lukija päätelköön itse, mitä tekemistä tällä kaikella on pakolaispolitiikan kanssa. Sitä vain toivon, että BKT:sta lakattaisiin höpisemästä ja sillä lakattaisiin perustelemasta kaikenmoisia höperyyksiä, koska BKT ei kerro, paljonko on tienattu. Samalla voisi lakata vaatimasta erilaisten rahareikien sitomista johonkin tiettyyn prosenttiin BKT:sta.

Ensi kerralla taas jotain kevyempää, leivontaa vaikka.