perjantai 22. tammikuuta 2016

Homoista ja neekereistä

Hiljattain olin töiden takia lisäkoulutuksessa. Kahdeksanhenkisestä ryhmästämme osa oli aivan uusia alalla, ja he sitten kyselivät meiltä kokeneemmilta kaikenlaista liittyen työn arjen sellaisiin aspekteihin, jotka eivät välttämättä koulutuksessa tule vastaan. Yksi kysymys oli, että millainen oli ensimmäinen työpäivämme.

Siitä on jo sen verran aikaa, ettei se ole kovin tuoreessa muistissa, mutta päällimmäisenä siitä jäi mieleen eräs parisuhdetilannettani kyselevä nuori mies, joka kuului sekä etniseen että seksuaaliseen vähemmistöön.

En tietenkään kuvaillut tapausta noin korrektein termein, vaan käytin sanoja, jotka minulle 90-luvulla koulussa opetettiin. Kollegani antoivat sitten järkyttyneillä reaktioillaan ymmärtää, että niin ei olisi saanut sanoa.

Tosiaan, olen vielä sitä sukupolvea, jolle koulussa opetettiin, että mustaihoista ihmistä sanotaan neekeriksi. Sittemmin minulle on toistuvasti kerrottu, että enää ei saa sanoa, koska se on loukkaavaa, ja perusteluksi tälle uudelle loukkaavuudelle on vain todettu, että "kieli kehittyy".

Tarkemmin sanottunahan kyse ei ole niinkään kielen luonnollisesta kehittymisestä, vaan siitä, että joskus vuosituhannen vaihteessa joku maailmanhalaaja huomasi sanan "neekeri" muistuttavan läheisesti englanninkielistä sanaa "nigger", joka on loukkaava, ja veti sitten johtopäätöksen, että koska sanat ovat niin samankuuloisia, varmaan ne sitten tarkoittavatkin samaa. Siis vähän samaan tapaan kuin "fasismia" ja "rasismia" pidetään toistensa synonyymeinä, koska eihän niissä ole kuin yhden kirjaimen ero.

Porstuan monikulttuurisuuskoordinaattori Vanessa vastustaa viran puolesta kaikkea yllämainittua.

Jos nyt joku odottaa, että tällä kirjoituksella vaatisin itselleni oikeutta puhua neekereistä koska aina ennenkin on puhuttu, en minä siihen jaksa ruveta. Aivan sama se minulle on. Sen sijaan haluan tarkastella tuota "kielen kehittymisen" prosessia.

Nythän on niin, että tällaiset sanat eivät yleensä ole lähtökohtaisesti loukkaavia, vaan sanan merkitys ja sitä myötä loukkaavuus kehittyy täysin sen mukaan, miten sanaa käytetään. Jos alun perin kohteliasta tai neutraalia sanaa ruvetaan käyttämään pääasiassa ikävissä yhteyksissä, on aivan normaalia, että sana saa ikävän kaiun ja siitä ruvetaan loukkaantumaan. Kielitieteessä ilmiö tunnetaan nimellä "pejoraatio". Sen vastakohta on "amelioraatio", mistä hyvänä esimerkkinä on keskiaikaisenglantilainen sana "cniht", joka tarkoitti tallipoikaa tjsp., ja jota nimitystä käytettiin pilkallisesti ritareista. Nimitys vakiintui, menetti loukkaavuutensa ja sai nykyisen muotonsa "knight".

Mutta joo, jos "en tykkää neekereistä, neekerit vattuun Suomesta"-kannanotot ovat paljon yleisempiä kuin "rakastan neekereitä, lisää neekereitä Suomeen"-vastaukset, kyseinen sana muuttuu äkkiä loukkaavaksi, ja siihen on aivan turha tulla lässyttämään, että kun 90-luvullakin.

Nyt vain tuleekin vastaan se ongelma, ettei asia rajoitu "neekeriin", vaan se pätee kaikkiin korvaaviin kiertoilmauksiinkin.

Kuka vielä muistaa sen ajan, kun piti puhua "värillisistä" ettei loukkaisi? En minä ainakaan. Nykyään törmää usein jo siihen, että sanaa "tummaihoinen" käytetään vaimealla äänellä ja anteeksipyytävästi, ettei vaan kukaan epäilisi rasistiksi. Niin kauan, kun kyseiset ihmisryhmät näkyvät julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa pääosin negatiivisesti, niin kauan heitä tarkoittavat neutraalit sanat pejoroituvat, ja rasisminvastustajat joutuvat juoksemaan rasisteja kielellisesti pakoon ja keksimään yhä uusia kiertoilmauksia pysyäkseen askeleen rasistien edellä. Lopputuloksena meillä on iso liuta loukkaavia sanoja ja hyvin vähän hyväksyttyjä, eikä niidenkään hyväksyttävyydestä voida olla kovin varmoja.

Mikäs tähän voisi auttaa? No, tarkastellaanpa sitä toista vähemmistöä, eli homoja. Jostain syystä suhtautuminen homoseksuaaleja tarkoittaviin sanoihin on täysin päinvastainen kuin tummaihoisia tarkoittaviin sanoihin, vaikka molemmat ryhmät ovat puolestaloukkaantujien mukaan suurin piirtein yhtä vihattuja ja syrjittyjä.

Vaikka englannin kielessä sana "homo" on samalla tavoin loukkaava kuin "nigger", ja vaikka Suomessa "homo" on kenties kaikkein yleisin miestenvälinen haukkumasana, jostain syystä homot eivät närkästy, jos heitä sellaisiksi sanoo ja sanovatpa he vielä itsekin niin. Voisi jopa sanoa, että he ovat ikään kuin omineet sanan itselleen. Koska sanaa käytetään rutiininomaisesti arkikielessä neutraaleissa merkityksissä, se ei pejoroidu, eikä ole tarpeen keksiä sille kiertoilmauksia. Päin vastoin, jos joku välttämättä haluaa loukata homoja haukkumasanoilla, hän joutuu käyttämään uudissanoja kuten "hintti" tai "homppeli".


Mitä voimme päätellä tästä? Sanalla on tasan se vaikutusvoima, jonka sen käyttäjät sille antavat. Myös sanan tietoinen ja tarkoituksellinen sanomatta jättäminen on sanan käyttöä, joka vaikuttaa sen vaikutusvoimaan. Jos kansa kollektiivisesti yhtäkkiä päättää, että rasismia vastustavat hyvät ihmiset eivät enää vahingossakaan livauta suustaan jotain tiettyä sanaa, sana jää yksinomaan niiden käyttöön, jotka eivät ole rasismista niin huolissaan, ja sen kyllä arvaa, mitä siitä seuraa.

Kysy siis itseltäsi seuraavat kysymykset:

Meneekö sinulta soijalatte väärään kurkkuun, jos satut kuulemaan N-sanan?
Tunnetko ideologista vastenmielisyyttä Perussuomalaisia ja muita kansallismielisiä tahoja kohtaan?
Oletko vakuuttunut, että yhteiskunta syrjii etnisiä vähemmistöjä rakenteellisesti ja järjestelmällisesti?
Onko nyky-Suomessa mielestäsi rasismi vakavampi ongelma kuin esim. turvapaikanhakijoiden toteuttama järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta?
Onko sana mielestäsi teko siinä mielessä, että sanallinen loukkaus on laskettavissa väkivallaksi?
Onko sinulla unelma monikulttuurisesta Suomesta?

Jos vastasit "kyllä" mihinkään näistä, suosittelen vilpittömästi sinua ottamaan "neekerin" aktiiviseen sanavarastoosi, vaikka se ei ehkä aluksi tuntuisikaan luontevalta. Pidä sanasta kiinni, koska jos luovutat sen vastustajillesi, ei mene kauaa, kun joudut taas luovuttamaan, jolloin oma liikkumavarasi kapenee ja heidän kasvaa. Mitä laajemmin sanaa käytetään, sen heikompi se on loukkaavuusteholtaan, ja ehkä ennen pitkää päästään siihen optimitilanteeseen, että sinä voit vapaasti puhua murehtimatta, loukkaavatko sanavalintasi jotakuta, ja ilkeät rasistit joutuvat miettimään päänsä puhki, että miten he onnistuisivat loukkaamaan, kun ei oikein tunnu löytyvän sanoja, jolla ihmiset saisi närkästymään.

Jos et vastannut "kyllä" mihinkään noista, luultavasti käytät sanaa jo nyt, joten hyvä, jatka samaan malliin. Tai älä, ihan miten vain. Eihän asia sinua koske, eikä varmaan kiinnostakaan.


Tulipas jäykkää tekstiä. Sitä se flunssa teettää. Jotain kevyempää ensi kerralla.

11 kommenttia:

  1. Pahennan flunssaasi paskanjäykillä kommenteilla, nyt tulee sellaista pönöttämistä että.

    Itse olen kasvanut ympäristössä, jossa "neekeri" on ollut yksinomaan halventava termi ja olen suhtautunut siihen tietyllä vastenmielisyydellä. Vaikka blogissani saatan sitä ajoittain viljellä, sen ääneensanominen tuntuu edelleen vaikealta. Tai no riippuu toki yhteydestä; en menisi vähemmistön edustajan seurassa käyttämään sanoja "neekeri" tai "rättipää", kuten en kertoisi heidän seurassaan rasistisia vitsejäkään. Sama juttu, kuin miksi naisseurassa ei toistuvasti viitata toisen sukupuolen edustajiin "huorina" tai "ämminä". Kaveriporukan kesken kielenkantimet sen sijaan ovat löyhässä ja kaikennäköinen hävytön läppä lentää kaikesta mahdollisesta. Tuohon vedän omat rajani. Käytöstapojen tähden pidättäydyn hävyttömyyksistä tai sellaisiksi koetuista asioista vaadituissa yhteyksissä, mutta omassa blogissani tai omissa porukoissani voin puhua suuni puhtaaksi. Aidolle suvaitsevaiselle ei tämä tietenkään riitä, vaan hän loukkaantuu jo valmiiksi muiden puolesta. Hän vaatii sanojen ja ajatusten puhtautta kontekstista riippumatta, joten rasistinen vitsi on paha asia, vaikka kukaan mutiainen ei olisi loukkaantumassa.

    Sanojen merkitykset muuttuvat ja neekerikin voi palata yleiseen kielenkäyttöön. Tilanne on kuitenkin mikä on, joten minun puolestani voi antaa asian olla. Tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan puheen sisällöt osaksi normaalia keskustelua. Kun sanon edistäväni blogillani rasismia, tarkoitan sitä. Etnisyys ja sen itseisarvon tunnustaminen olisivat voitto, jonka kautta voitaisiin perustella tällä hetkellä mahdottomia muutoksia.

    VastaaPoista
  2. Tuo äänestysgallup on muuten vailinnainen. Puuttuu vaihtoehto "en, äänestän VAIN rasisteja ja fasisteja."

    VastaaPoista
  3. Huomenta, Korppi, ja kiitos kommentista.

    Sinä oletkin niin nuori, ettet muista sitä, kuinka nopeasti ja yllättäen se muuttui normaalista, yleisessä käytössä olleesta sanasta loukkaavaksi haukkumasanaksi. Se oli ihan oikeasti hämmentävää.

    Mutta joo, en minäkään käytä sitä sanaa silloin, kun paikalla on porukkaa, joka siitä saattaisi loukkaantua. Ei minulla ole mitään pakottavaa ideologista syytä saada käyttää sitä, eikä minua henkilökohtaisesti haittaisi, vaikka se pysyisikin epäkorrektina.

    Pointti oli kuitenkin siinä, että sana on loukkaava ja vastenmielinen juuri siksi, koska se on siivottu pois yleisestä kielenkäytöstä jonkin perusteetta oletetun loukkaavuuden takia, ja jos sanoja laajemminkin aletaan siivota pois oletetun loukkaavuuden takia, sille savotalle ei ihan heti loppua näy, eikä sillä edistetä käytöstapoja tai kohteliaisuutta pätkääkään, vaan hankaloitetaan niitä entisestään.

    "Rättipää" nyt on tarkoituksellinen halventava termi ja "huorallakin" on oma negatiivinen alkuperäismerkityksensä, joten niihin "neekeriä" ei voi verrata.

    Olen kanssasi samaa mieltä puheiden sisällöistä, mutta se ei varsinaisesti liity tähän. Edes kovimmillakaan mädättäjäsuvakeilla ei ole mitään voitettavaa siinä, kun yksittäisiä sanoja kielletään, koska kuten sanoin, heidän sanavarastonsa siinä kapenee samalla kun heidän inhokkiensa sanavarasto voimistuu.

    Olisinhan minä tuollaisenkin vaihtoehdon voinut lisätä, mutta en viitsinyt. Pitäydyin mieluummin vain reaalisesti olemassaolevissa vaihtoehdoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "jos sanoja laajemminkin aletaan siivota pois oletetun loukkaavuuden takia, sille savotalle ei ihan heti loppua näy, eikä sillä edistetä käytöstapoja tai kohteliaisuutta pätkääkään, vaan hankaloitetaan niitä entisestään."

      Tästä olen aivan samaa mieltä. Kielenkäyttö toki muuttuu joka tapauksessa ajan mukana, mutta nykyinen käytäntö uhkaa tehdä selvää normaalista kommunikoinnista. Etujoukkona tässä toimivat femakot, jotka esimerkiksi facebook-ryhmässään eivät hauku inhoamiaan ihmisiä idiooteiksi, koska kyseinen termi halventaa kehitysvammaisia. Niinpä inhokkeja kutsutaan "ämpäreiksi". Verratonta, etten sanoisi.

      Poista
  4. Ei "neekeri" ole mitenkään halventava nimitys. Silloin kun minä kasvoin ja kieltä opin, se oli aivan neutraali yleiskielen sana. Sanaa "nekru" käytettiin käännöskirjallisuudessa kun haluttiin käyttää tummempipaahtoisista tarinan henkilöistä jotakin halventavaa termiä.

    Hyllyssäni olevan lapsuudesta tutun Ison Tietosanakirjan sanoin: "Neekerit (esp. negro < lat. niger = »musta»), Afrikan tummaihoinen väestö (bušmannit ja kääpiöt ovat vaaleampia) ..."
    Loppuosa artikkelista on erittäin neutraali ja kuiva selostus senaikaisista heimoalueista (suurimipien heimojen), pääelinkeinoista jne.

    VastaaPoista
  5. Minäkin tässä vasta opin, ettei eskimoita saa sanoa eskimoiksi, koska eskimo on eskimoita halventava termi. Ajatuksenpoikanen heräsi, että halvennanko minä eskimoita sanomalla eskimoita eskimoiksi, jos olen vilpittömän tietämätön sanan alkuperästä? Mitäs jos juuri kukaan maailmassa ei tiedä sanan alkuperää, eikä käytä sitä halventavassa tarkoituksessa, niin onko se sitten todellakin niin halventavaa? Eikö kieli voisi kehittyä? (Neiti X kyllä tiesi kertoa, että tätä pohjoista väestöä ei itse kiinnosta miksi heitä kutsutaan, joten tässäkin lienee kysymys oikemielisyydestä jaettavien irtopisteiden keräämisestä.)

    Niin, ja mitä sana eskimo sitten tarkoittaa. Wikipedia kertoo, että joko vierasta kieltä puhuvaa, Raa'n lihan syöjää, tai lumikenkien solmijaa.

    ...

    Outoa lopettaa kommentti tähän - siitä olen pahoillani - mutta en keksi mitään sanottavaa tähän. Aivoni sammui. Kesken kaiken.

    VastaaPoista
  6. Mainio kirjoitus. Olen itsekin usein pohtinut neekeri-sanan problematiikkaa. Minäkin muistan vielä ajan jolloin asiat olivat asioita ja neekeri tarkoitti vain tummaihoista afrikkalaista. Käytännön kannaltahan ei nyt olisi isokaan asia olla käyttämättä koko sanaa, mutta toisaalta ei huvittaisi antaa kaiken maailman pc-fasistien päättää kuka saa sanoa ja mitä.

    VastaaPoista
  7. No eihän siinäkään ole mitään tolkkua, että sanomme kaikkia eestiläisiä virolaisiksi. Viro viittaa maakuntaan nimeltä Võrumaa, mutta on typerää yleistää siitä koko kansakunnan nimitys. Etenkin kun aivan hyvä nimi on olemassa, ja vielä erittäin läheisessä sukulaiskielessä. Yhtä hyvin voisi Suomea kutsua Savoksi.

    VastaaPoista
  8. Huomenta taas, Korppi, Turkkulaanen, Kaleidoskooppi ja Reijo, ja kiitoksia kommenteistanne.

    Korppi: Idiootti olikin alun perin virallinen tautiluokitus tai jotain sellaista. Jaa että "ämpäri"? Tekisi mieli lohkaista vitsi feminismin ja ämpärirumuuden yhteydestä, mutta en nyt viitsi.

    Turkkulaanen: Olihan jenkeissä aikaisemmin "negro" hyväksyttävä sana ja "nigger" kielletty, mikä sopi aivan hyvin yhteen suomalaisten termien kanssa, eli "negro"="neekeri", "nigger"="nekru". Nykyään kuulemma "negro" on myös hyvin paha sana, eli suomalaiset ihmisoikeustaistelijat ovat vain sokeasti seuranneet amerikkalaisia sisariaan, mikä onkin heille ihan tyypillistä.

    Yhtä hyvin Suomea voisi kutsua Savoksi.

    Noh... Itse asiassa, sana "Finland" viittasi alun perin vain Varsinais-Suomeen. Käytännössä siis kaikki Baltian ulkopuoliset ulkomaalaiset sanovat meitä kaikkia turkulaisiksi.

    Kaleidoskooppi: Jaa eskimoitakaan ei saa enää sanoa eskimoiksi? Niin, nehän ovat kuulemma "inuiteja". Tuossa vain on sellainen ongelma, että heidän kielessään "inuit" tarkoittaa ihmistä, eli te ja minäkin olemme itse asiassa inuiteja. Onko tässäkään taas mitään järkeä?

    Reijo: Tosiaan, tuo pitää vielä lisätä. Varmaan kaikki tätä lukevat antirasistit ihmettelevät epäluuloisina, että mitähän minä tällä ajan takaa. Pakko tässä on olla joku koira haudattuna, kun tällainen netsi jakaa järkevänkuuloisia neuvoja suvaitsevaisille rasisminvastustajille. Mitä minä tästä hyödyn?

    No juuri sen, etteivät pc-fasistit tulisi enää jatkossa mölisemään kielenkäytöstäni. Että voisimme keskustella oikeista asioista niin, ettei "noin ei saa sanoa" olisi mikään argumentti. Ja etten minä loukkaisi ihmisiä täysin vahingossa, kun en ole perillä siitä, mitkä ilmaukset ovat kulloinkin poissa muodista.

    VastaaPoista
  9. Täyttä asiaa. Totta on, että suvaitsevaiset ovat vain apinoineet ulkomaalaisia tässä. Jos minä haluan käyttää pejoratiivista ilmaisua neekeristä, minä sanon "nekru". Mutta elämäni aikana minä olen sitä käyttänyt lähinnä opetuksellisessa merkityksessä viime vuosien aikana, kun kerron mielipiteeni siitä, että tulisiko sanan "neekeri" olla pejoratiivinen.

    VastaaPoista
  10. Huomenta, Tom, ja kiitos kommentista.

    Joo, onhan tummaihoisista niin paljon itsetarkoituksellisestikin pejoratiivisia ilmaisuja, että niiden luulisi riittävän. Kaikkia mutakuonoja ja mokkakikkeleitä jne.

    Oikeastaan kertoo jotain suvaitsevaiston suhtautumisesta tummaihoisiin se, että kaikkiin tummaihoista tarkoittaviin sanoihin suhtaudutaan niin varovaisesti ja defensiivisesti. Ikään kuin heillä olisi jokin rasistinen oletus, että koska tummaihoiset ovat alempiarvoisia, kaikki näihin viittaavat sanat ovat myös alatyylisiä.

    VastaaPoista