Tästä tulikin mieleeni, ettei vanha TKK-aikojen fuksikurssikaverini hyväksy maaseudun rauhaa, eikä hän ole yksin. Helsingissä on sellainen jännä ilmiö, että aina kun on vaalit, olivat ne sitten kuntavaalit, eduskuntavaalit tai vaikka seurakuntavaalit, aina löytyy tietty ryhmä ehdokkaita, joiden kampanja perustuu iskulauseeseen "Helsingin riisto on lopetettava", riiston tarkoittaessa ns. aluetukia eli sitä, että Helsingissä kerättyjä veroja käytetään Helsingin ulkopuolella.
Tästä onkin pitänyt kirjoittaa jo kauan, joten menköön sitten. Lupasinkin viimeksi politiikkakirjoituksen.
 |
| En pääse täällä käsiksi kuva-arkistooni, joten täytyy tyytyä siihen, mitä netistä sattuu löytymään. Vähän kiirekin olisi, joten kuvat eivät välttämättä kovin läheisesti liity aiheeseen. |
Ihan ensiksi mainittakoon, että itse maksan veroni Espooseen, joka viimeksi asian tarkistaessani oli väkilukuun suhteutettuna aluetukien suurin maksaja. Ihan vain, ettei kenellekään tulisi mieleen, että yrittäisin tällä kirjoituksella vetää omiin taskuihini päin. Sitten pitää vähän korjata retoriikkaa:
Mutta onko kukaan laskenut, mitä maksaa se, että koko Suomi pidetään väkisin asuttuna verovaroilla?Tietääkseni mikään laki ei määrää väestön pakkosiirtoja kasvukeskuksista syrjäseuduille, eikä muuttoliikettä Suomen sisällä olla kielletty. Niinpä koko Suomea ei "pidetä väkisin asuttuna", vaan ennemmin pitäisi puhua siitä, kannattaako asuminen pitää mahdollisena koko Suomessa. Linja-ahon vertaus kaksikielisyyteen ja [kehitysmaalaisten] maahanmuuttoon ontuu sikäli, että nuo ovat yksiselitteisesti rasitteita, kun taas aluetuista helsinkiläisetkin saavat rahoilleen vastinetta, mutta siitä lisää lähempänä loppua.
Käydäänpäs muutama kohta yksitellen tuosta tekstistä läpi. Ensin:
on vaikutuksia, joita on vaikea mitata absoluuttisesti: kuinka paljon syrjäkylillä asumisen aiheuttama ahdistus näkyy mielenterveysongelmina ja syrjäytymisenä?Epäilemättä on porukkaa, joka masentuu virikkeiden ja ihmiskontaktien puutteessa. Yhtä lailla on kuitenkin porukkaa, jota ahdistaa jatkuva hälinä ja ihmisvilinä. Sitä, kummanlaista porukkaa on enemmän, voikin sitten arvioida esim. katsomalla, kumpaan suuntaan tiet ovat juhlapyhien aattoina tukossa.
Syrjäseudulla sijaitseva asunto – olipa se hyväkuntoinen tai ei – on itse asiassa kuin viisi vuotta vanha tietokone: sillä on käyttöarvoa omistajalleen, mutta kun omistaja heittää veivinsä tai haluaisi muuttaa sen rahaksi, sen arvo on pyöreä nolla.Tämä on ihan totta. Jos rakentaa asuntoja myydäkseen ne, kannattaa rakentaa Espooseen. Jos rakentaa asuakseen, silloin kannattaa rakentaa syrjäseuduille. Rakentaja varmasti osaa ottaa tämän huomioon, ja jos ei osaa, se on ihan oma ongelma. En vain hahmota, miten tämä liittyy aluetukiin. Jos tuet lopetetaan, silloinhan niillä asunnoilla ei ole sitäkään vähää myyntiarvoa kuin nykyään.
Persujen (kyseenalaistetun) laskelman mukaan maahanmuutosta koituu 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Pelkästään maataloustukia maksetaan vuosittain 3000 miljoonan euron edestä.Maataloustukia pitää olla, koska elintärkeän tavaran suhteen olisi hyvä olla omavaraisia. Koska Suomi on kaukana kaikesta, tavaran toimittaminen tänne on helppo katkaista, jos joku niin haluaa, eikä silloin ole kivaa olla tuonnista riippuvainen.
Sekin pitää mainita, että suomalaiset elintarvikkeet eivät ole ulkomaisia kalliimpia siksi, että niiden tuottaminen olisi kallista, vaan siksi, koska ruokakauppaketjut tietävät, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan ylihintaa suomalaisuudesta. Tuottajat saavat ruoan myyntihinnasta naurettavan pienen osuuden, ja jos sitä saataisiin suurennettua, maataloustukia voitaisiin vastaavasti pienentää.
Mutta joo. Perusongelmahan on Suomen talouden Helsinki-keskeisyys. Useimmat vähänkään isommat firmat toimivat Helsingistä käsin, jolloin ne luovat useimmat työpaikkansa - varsinkin ne korkeapalkkaisimmat - sinne, vaikka keräävätkin tulonsa koko maasta. Samoin valtio kerää verot koko maasta, mutta virastot sun muut hallinnolliset elimet ovat pääsääntöisesti Helsingissä työpaikkoja luomassa. Puhumattakaan nyt kansallisteattereista, -oopperoista, -museoista sun muista.
Näistä syistä rahaa virtaa jatkuvasti syrjäseuduilta kasvukeskuksiin ja muualta Suomesta Helsinkiin enemmän kuin sitä virtaa takaisin. Asiaa voitaisiin tasoittaa joko väkisin tuilla, tai sitten hajauttamalla talous ja hallinto tasaisesti ympäri maata. Kumpi sitten on käytännöllisempää, onkin sitten toisen pähkäilyn aihe.
Mutta miksi sitten syrjäseuduilla pitäisi voida asua? Kyllähän koko Suomen väestö saataisiin asutettua vaikka Helsingin ydinkeskustaan, jos halutaan. Kysehän on vain tarpeeksi korkeiden talojen rakentamisesta. Mitä hyötyä helsinkiläisille on siitä, että Helsinkiin ei muuteta?
Noh, jokainen helsinkiläinen voi omalle kohdalleen miettiä, miten vaikuttaa työpaikan ja asunnon saannin mahdollisuuksiin se, että yhtäkkiä samoille apajille ilmaantuu pari miljoonaa uutta kilpailijaa. Siihen on toki helppo vastata, että uusia asuntoja voidaan aina rakentaa. Niin voidaan, mutta kun ei rakenneta. Koko sen ajan, jonka olen siellä asunut - ja tietääkseni jo vuosikymmeniä sitä ennen - Helsinki on kärsinyt asuntopulasta, jossa tyhjiä asuntoja on hyvin vähän; asunnon saadessaan saa olla tyytyväinen, jos se on edes suurin piirtein oikeankokoinen ja oikealla puolella kaupunkia; ja vuokrien hinnat heiluvat juuri sillä kipurajalla, johon vuokralaisilla on varaa. Lisääntynyt muuttoliike ei ainakaan parantaisi asiaa.
Helsingin infrastruktuurikin on mitoitettu alle miljoonalle asukkaalle. Lisäksi Helsinki on rakennettu aikana, jolloin liikenne koostui hevoskärryistä, ja jännälle paikalle: jos Suomessa olisi vuoria, Helsinki olisi varmaankin rakennettu sellaisen huipulle, mutta nyt ollaan jouduttu tyytymään rikkonaiseen niemenkärkeen. Jos väkimäärä kasvaisi yhtäkkiä nopeasti, olisi liikenne äkkiä tukossa.
Ymmärrän kyllä, että harmittaa maksaa muiden elämisestä, ja muutenkin tulonjaoissa on aina ikävän sosialistinen kalskahdus, mutta asiaa järjellä pohdittuani olen sitä mieltä, että kasvukeskusten asukkaidenkin kannalta tukien maksamisen jatkaminen on paljon pienempi paha.
Helsingissä on jo valmiiksi ihan riittävän ahdasta.
Noin aluksi kiitän taas kerran Pekkaa hyvästä kirjoituksesta. Tsuhna MC Huitsinnevada komppaa Tsuhna MC Espoo Esbota.
VastaaPoistaSitten itse kommenttiin. Ensinnäkin tulee mieleen (en ole talousasiantuntija, korjatkoon joku jos haluaa), että meniköhän tuolla kirjoittajalla brutto ja netto sekaisin. Helsingistä ovat teolliset työpaikat vähentyneet jo 1950-luvulta alkaen, ja ne ovat juuri niitä, mitkä tuottavat sitä nettoa. Jos firman pääkonttori on Helsingissä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että firman metallimies leipoo rautaa siellä Helsingissä.
Wikipedia kertoo vuodelta 2005, että ” Vuoden 2005 lopussa Helsingissä oli 373 000 työpaikkaa, joista noin 118 500 oli julkisen sektorin työpaikkoja. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja.” Julkinen sektori ei tuota varsinaisesti penniäkään nettoa, vaan se elää toisten tekemillä veromarkoilla ja kuluneessa kymmenessä vuodessa suhdeluku on varmasti vääristynyt lisääkin.
Kirjoittaja toteaa:
” on vaikutuksia, joita on vaikea mitata absoluuttisesti: kuinka paljon syrjäkylillä asumisen aiheuttama ahdistus näkyy mielenterveysongelmina ja syrjäytymisenä?”
Onko kyseinen henkilö muuten koskaan asunut siellä syrjäkylillä? Jos kirjoittaja käyttää väitteensä lähteenään pelkästään Image-lehteä, niin se lienee hänen oma ongelmansa, mutta tarvinneeko omia ongelmia välttämättä levittää toisille? En voi puhua kuin omasta puolestani, mutta olen asunut ensin pienellä paikkakunnalla, sitten lusinut (nimenomaan lusinut) pitkän ajan Helsingissä ja sen jälkeen muuttanut kirjoittajan mainitsemalle Persjärvelle. Missään en ole voinut henkisesti niin huonosti kuin asuessani Helsingissä. Olen todella onnellinen, että pääsin tänne Persjärvelle. Täällä voin hyvin.
Helsingissä on paljon järkeviä ja asiallisia ihmisiä ja jos joku haluaa asua Helsingissä ja viihtyy siellä, minä sallin sen hänelle yhtään mukisematta. En halua mitään pakollisia väestönsiirtoja. Tälle kirjoittajalle asia ei välttämättä ole aivan yhtä vastenmielinen.
Kirjoittaja toteaa vielä:
” Syrjäseudulla sijaitseva asunto – olipa se hyväkuntoinen tai ei – on itse asiassa kuin viisi vuotta vanha tietokone: sillä on käyttöarvoa omistajalleen, mutta kun omistaja heittää veivinsä tai haluaisi muuttaa sen rahaksi, sen arvo on pyöreä nolla”
Totean saman noin omakohtaisesti kuin sinä kirjoituksessasi eli joo, ei meidän omakotitaloa ja manttaalia ostettu sijoituskohteeksi vaan kodiksi. Meidän seuraava osoitteemme onkin sitten krematorio. Tietysti kysyn vielä kirjoittajalta, että millä valtuuksilla hän määrittelee oikeudekseen määrätä, mihin me saisimme käyttää ne rahat, mitkä saimme siellä Helsingissä myymästämme omistuskanakoppikaksiosta?
”on vaikutuksia, joita on vaikea mitata absoluuttisesti: kuinka paljon syrjäkylillä asumisen aiheuttama ahdistus näkyy mielenterveysongelmina ja syrjäytymisenä?”
VastaaPoistaTämä lienee pöyhkein vale, jonka vain kaupunkilaistollo voisi sanoa. Ikään kuin ihmiset muuttaisivat tai olisivat koskaan muuttaneet kaupunkeihin vapaaehtoisesti, toimeentulon perässä niihin on liikuttu. Suomalaisetko saivat 50-luvulta alkaen päähänpiston, että maaseutu on liian tylsä paikka? Not, duunit vain alkoivat loppua.
Kaupungit ovat luonnottomia elinympäristöjä, ei kukaan selväjärkinen niissä halua asua. Ei siis ihme, että vihreät ja vasemmisto ovat aina olleet niissä kuin kotonaan.
Suuret kiitokset Pekalle tästä kirjoituksesta. Allekirjoitan kaiken (kirjoitushetkellä) ylläolevan kommentteineen. Todellisuudesta vieraantuminen on näköjään kaupunkilaisille vielä yleisempää kuin luulin.
VastaaPoistaOmassa työssäni (ja yleensäkin tekemisissäni) pyrin noudattamaan ns. maximum failsafe -periaatetta - ts. Murphyn lakia kunnioittaen lähdetään siitä, että vaikka kaikki menisi vituiksi niin tämä ei saa johtaa katastrofiin. Tätä taustaa vasten suhtaudun äärimmäisen penseästi ylettömään ulkoistamiseen ja tuontiriippuvuuteen. Kokemus on osoittanut että elintärkeiden hyödykkeiden kohdalla on parasta pitää langat omissa käsissä. Tuolla Vesan blogissa monet kritisoivat sitä, että Suomen maatalous ei nytkään ole kovin omavarainen, vaan ulkomailta tuodaan mm. lannoitteita, energiaa, siemennystuotteita yms. En voi kieltää, mutta nämä kaikki ovat vain tuotantoa tehostavia tekijöitä: vaikka kaikki edellämainitut loppuisivat, niin pelloilla ja navetoissa saataisiin silti tuotettua omaan käyttöön sellainen määrä ruokaa että kukaan tuskin nälkään kuolisi. Sitä vastoin jos pellot on laitettu pakettiin ja tarpeen iskiessä siellä kasvaa kymmenmetrisiä koivuja, niin tilanne on huomattavasti haastavampi.
Noh, kys. kirjoittajalla on hoppu luoda jonkunlainen massiivinen ghetto Helsinkiin kaikista peräkylien syrjäytyneistä Hesan syrjäytyneiden lisäksi. Toisaalta tajuan idean ja jos Suomen eteläkärkeen saadaan luotua paikka, jossa on siedettäviä vuokria/asuntohintoja, jossa ei eletä kuin sillit purkissa ja jossa olisi sellainen pienemmän kaupungin mukava yhteisöllisyys, muutan heti.
VastaaPoistaVaikkakin kun nyt olen yliopistopaikan takia joutunut ravaamaan Rovaniemellä, noissa kaukaisissa ja pienemmissä paikoissa on oma viehätyksensä ja yhteisöllisyytensä, jota ei isoista kaupungeista näe niin selkeästi.
Tervehdys.
VastaaPoistaJokusen kerran siellä pääkaupunkiseudulla, kuten nykyisin sanotaan, työskennelleenä ja asuneena totean vain, että ei pirullisempaa paikkaa asua ja elää "maalaispojalle".
Varsinkin, jos työsi sattuu olemaan kuskata näitä naama naarasnorsun sukupuolielimellä olevia ihmisiä aamuin illoin matkalla töihin, harrastuksiin, juopottelemaan jne. Ihan kuin se olisi sen kuskin/konnarin/rahastajan vika, että heillä on elo mennyt ihan hänekseen. On kinaa ukon/akan kanssa, tai kakarat mankuu sitä ja tätä, kun naapurin Liisapekallakin on.
Onneksi nykyisin asustan täällä maalaiskylän laitamilla suuren ahneen kaupungin laitamalla. Ja kyllä, käyn säännöllisen epäsäännöllisesti myös suuressa maailmassa satunnaisia kertoja vuodessa. Jopa ulkomaita myöten:) Ja nautin olostani suuren eläkeyhtiön duunarina. Vaikkakin pienipalkkaisen:)
t. Huru-ukko
Hyvät huomenet Ykälle, Korpille, Ghettomaksajalle, Lonelle ja Huru-ukolle, ja kiitokset henkisestä tuestanne ja kommenteistanne.
VastaaPoistaYkä: Itse en aivan noin jyrkkää jakoa tee, vaan lasken monet toimistotyöläisetkin nettotekijöiksi. Eihän mikään tehdas pyöri ilman työmiehiä, mutta yhtä vähän ne pyörivät ilman insinöörejä ja muuta tuotekehitys- ja markkinointipuolta. Se toki on totta, että työmiehet saattavat asua pienemmillä paikoilla, kun toimistoväki keskittyy kaupunkeihin, mikä näkyy alueiden tulojakaumassakin. Julkisen sektorin lisäksi kaupungeissa on sitten laaja palvelusektori, joka minutkin työllistää ja joka toimii kyllä kapitalismin sääntöjen mukaan, mutta jonka tuottama lisäarvo on laajalti makuasia.
Minäkin ihmettelin, että mikähän asiantuntija Image on näissä asioissa, mutta kun en sen juttua lukenut, en viitsinyt mainita. Yhdyn näkemykseesi Helsingistä ja sen asukkaista. Porukka on pääsääntöisesti mukavaa, mutta joillain, kuten kommentoimallani kirjoittajalla, on jonkinlainen suurkaupunkisyndrooma. Heille on hyvin tärkeää tuntea itsensä suurkaupunkilaisiksi, ja heillä on jatkuva alitajuinen pelko siitä, ettei Helsinki olekaan niin suuri, että esim. lontoolaiset tai newyorkilaiset tunnustaisivat Helsingin suurkaupunkistatuksen. Niinpä heille on tärkeää saada kasvatettua Helsinkiä keinolla millä hyvänsä, ja he uskovat, että kyllä sinne porukkaa mahtuu, kun kerran mahtuu moneen muuhunkin kaupunkiin.
Vastauksena viimeiseen kysymykseesi, luulen hänen olevan olevinaan huolestunut perikuntanne käteen jäävästä osasta. Itselläni ei perikuntaa vielä olekaan, mutta totean jo nyt oman perikuntani osalta, että ryypätköön omia rahojaan. Jos haluan käyttää rahani omaksi ilokseni asiaan, josta ei enää heille iloa ole, se on oma asiani.
Korppi on oikeus: Samaa mieltä. Olisikin pitänyt mainita, että vaikka eri ympäristöt ahdistavatkin eri ihmisiä, niin siinä on se ero, että maalla asuminen on valinta, jonka eteen joutuu tekemään kompromisseja, kun taas kaupungissa asuminen on (myös allekirjoittaneelle) usein käytännön realiteettien sanelema pakko. Yleensähän nuo maaseudun ahdistavuudesta valittavat ovatkin teinejä, jotka sitten muuttavat kaupunkiin heti täysi-ikäistyttyään.
Ghettomaksaja: Juuri tuosta syystä minäkin maataloustukia kannatan. Kun nyt vielä saisivat ydinvoimaloita aikaiseksi, niin voitaisiin päästä eroon venäläisestä tuontisähköstä. Joku näytti Linja-ahon kommenteissa ehdottavan sellaista, että laitetaan siemeniä ja traktoreita varastoon, niin saadaan hätätilassa maatalous uudelleen käyntiin, ja eletään tuontiruoalla siihen asti. Vaikka minäkin olen kaupunkilainen enkä maanviljelystä paljoa tiedä, sen verran minäkin ymmärrän, että jos pelto on kymmenenkin vuotta koskemattomana, sitä ei ihan yhdessä iltapäivässä käännetä ja siemennetä, kun siellä on niitä ranteenpaksuisia pajuja.
Lone: Minäkään en vastustaisi tuollaista utopiaa. Siinähän on vain se ongelma, että sen aikaansaanti edellyttäisi nimenomaan väestön hajauttamista, ei keskittämistä.
Huru-ukko: Tunnen tuskasi. Kuten yllä jo sanoin, työskentelen palveluhommissa, ja vaikka oma alani ei liitykään ihmisten kuskaamiseen, kaikenlainen tunteidenpurkamisen kuuntelu on tuttua. Mielestäni kaikille asiakaspalvelijoille pitäisi maksaa, jos ei nyt huoran palkkaa, niin ainakin psykoterapeutin palkkaa.
Luin kerran juttua suomen viennista, sen mukaan 8% suomenulkomaanviennistä lähtee perämeren satamista, eihän se tunnu isolta, mutta jos se suhteutetaan väkimäärään mitä sillä alueella asuu ...
VastaaPoista-jpt-
.. Ps tuossa 8% oli kysymyksessä vissin, jos oikein muista kysymys lähinnä kemi-tornion alueesta, eli meri-lapi..
VastaaPoistaViellä tässä lopuksi Seppo Rädyn twiitti :D
363 päivää vuodesta sitten naureskellaan ja näytetään maaseudulle persettä. Parempi kun pysyisitte perkele omienne parissa myös juhannukset.
-jpt-
Päivää, jpt, ja kiitos kommenteista.
VastaaPoistaNoin voi hyvinkin olla, ja kun ottaa huomioon, että rannikolla sen sisämaankin vientituotannon pitää laivaan nousta, voisin veikata, että Helsingin satamasta lähtevä tavarakaan ei ole kokonaisuudessaan Helsingissä tuotettua.
Luinkin Jaskan mainostuksen Seppo Rädyn Twitter-tilistä. Nerokasta kamaa. Ensimmäisen kerran tuli mieleen, että voisin luoda oman Twitter-tilin ihan vain että pääsisin seuraamaan Rätyä.
Mitä jos erotettaisiin Helsinki pois Suomesta? Helsinki olisi itsenäinen kaupunkivaltio. Muu Suomi olisi oma valtionsa jolle valitaan uusi pääkaupunki. Leikataan Helsinki irti ja päästetään ajelehtimaan Itämerelle sosiaalimamujensa kanssa. Pitäisikö Espoo, Vantaa ja Kauniainen liittää tuohon Helsinki-valtioon?
VastaaPoista"Persujen (kyseenalaistetun) laskelman mukaan maahanmuutosta koituu 700 miljoonan euron kustannukset vuodessa."
Minäkin kyseenalaistan tuon. Kustannukset ovat varmasti suuremmat kun otetaan mukaan suorat ja välilliset kustannukset. Näihin kuuluvat tulonsiirrot eli kaikki rahatuet, julkiset palvelut, viranomaistoiminta, yhdistyksiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä ostetut palvelut, lakien rikkominen ja siitä aiheutuva työ poliisille, tuomioistuimille ja vankiloille, halpatyövoiman, orjatyövoiman ja pimeän työvoiman aiheuttama veronkierto ja verotulojen menetys... tms. muuta mukavaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon kustannukset niidenkin kohdalla joille on myönnetty kansalaisuudet.
Jos porukkaa muuttaa Helsinkiin niin siinäkin menee rahaa kun heidät yritetään asuttaa siellä. Valtio pitää Helsingissä pääkaupunkia ja valtionhallinnon laitoksia joten siihenkin palaa rahaa.
Helsingissä on työttömiä. Miksi heitä ei työllistetä ensin vaan kootaan porukkaa maalta ja maakunnista sekä ulkomailta. He vievät työpaikkoja "alkuasukkailta".
Jos laitan foliohatun päähän niin joidenkin motiivi on saada Helsinkiin muuttajia jotta hinnat nousisivat tai pysyisivät korkealla. Poliitikot haluavat muuttajista äänestäjiä. Professorin blogissa on pari kommenttia jotka pistin:
http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/05/helsingin-asuntopula-ja-maaseutu.html?m=1
Mitä jos Helsinkiä ei olisi ikinä laitettu pääkaupungiksi? Veikkaan että se olisi suunnilleen se tyyppinen kuin Loviisa.
Joillakin maalta tai maakunnista muuttaneilla on kova tarve esittää olevansa parempia ihmisiä heti kun ovat muuttaneet Helsinkiin. Heillä on jonkinlaisia itsetunto-ongelmia. Sen sijaan syntyperäisen helsinkiläisen, varsinkin sellaisen joka on monen polven helsinkiläinen, ei tarvitse esittää mitään. Helsinki on sellaiselle päivänselvä asia. Sellaisella voi olla asiallisempi ja todenmukaisempi näkemys maaseudusta ja maakunnista.
Minulla ei ole mitään lisättävää.
VastaaPoistaKärsin paraikaa tietokonepeliriippuvuudesta.
Toisaalta tapasin keskiviikkona muutaman vuohen ja lampaan, jotka koen tuulahduksina aina raikkaalta maaseudulta.
Hellyttävää tuo kitinä "Helsingin riistosta". Juu, se 200 miljoonan tuki Hki-Vantaan kentälle ja muille Hgin alueen julkisen liikenteen instansseille ja Helsingin ylitsepaisuvalle julkiselle sektorille kerätään vain helsinkiläisiltä... lisäksi tuo "v...u niinq mä oon sillee parempi q te q mä asun niinq stadis"-asenne risoo aina yhtä paljon. Vai että ahdistaa ihmistä se, että hän tuntee naapurinsa, eikä samassa talossa asu kymmeniä, jos ei satoja "naapureita". Vain helsinkiläiseltä toimittelijalta voi odottaa jotakin tällaista.
VastaaPoista--Viikon radiokasvo
Rupean ehkä aavistuksenomaisesti uskomaan kaupungin olevan ainakin joidenkin mielestä maaseutua parempi paikka heti, kun joku näyttää minulle maalaisen, joka on käyttänyt säästönsä ja velkarahansa ostaakseen yksiön tai kaksion Helsingistä viettääkseen siellä kaikki lomansa ja kesäviikonloppunsa.
VastaaPoistaKyllä minulle sopisi oikein hyvin että kaikki tuet lakkautettaisiin, kunhan sen vastapainoksi luotaisiin maaseudulle valtion työpaikkoja asukaslukuun nähden samassa suhteessa kuin Helsinkiin. Maaseudulla ei ole näkynyt muita valtion työpaikkoja kuin posti ja poliisi ja niitäkin karsitaan koko ajan, siinä missä Helsingissä ja maakuntakeskuksissa julkinen sektori paisuu vaan. Entäs sitten näiden kerrannaisvaikutukset eli kyllä niillä palkkarahoilla kulutetaankin ja tarvitaan kauppoja ym. palveluja.
Iltaa, Vieras, Tom, Viikon Radiokasvo ja Jaska, ja kiitoksia kommenteistanne.
VastaaPoistaTämän aiheen teemoilta itse asiassa kuulee joskus (helsinkiläisten suunnalta) sitäkin, että Helsinki pitäisi erottaa muusta Suomesta erilliseksi talousalueeksi, jos nyt ei kokonaan itsenäiseksi valtioksi. Ilmeisesti sitten ei tarvitsisi enää maksaa tukia. Olisihan sitä mielenkiintoista kokeilla, kunhan itse saan jäädä kokeilussa Helsingin ulkopuolelle. Tietysti Espoo ja Vantaa sun muut lasketaan tässä osaksi Helsinkiä; helsinkiläisten mielestähän näin ei ole, mutta se nyt on vain sellaista sisaruskateutta, mitä on aina hauska seurata vierestä.
Voi olla, että jotkut tahot haluavat porukkaa helsinkiin voidakseen pitää hinnat korkealla, mutta en usko heidän äänestäjiensä ajattelevan asiaa noin pitkälle. Sen sijaan uskon, että syy, miksi Helsingin asunnontuotanto laahaa jatkuvasti tarpeesta jäljessä, on juuri tuo.
Pieneksi Helsinki ilman pääkaupunkistatusta olisi varmaan jäänyt. En ole juuri perehtynyt paikan varhaishistoriaan, mutta ymmärtääkseni se ei kovin merkittävä paikka vielä silloin ollut. Sitä en tiedä, mistä ovat kotoisin ne, joiden mielestä helsinkiläisyys tekee heistä parempia ihmisiä, mutta Vieras saattaa olla oikeassa. Kyllähän niitäkin on, joille kaupunkiasuminen on mukavampaa, ja heillä saattaa olla katkeruutta lähtöpaikkaansa kohtaan.
Tietokonepeliriippuvuudesta ei kärsitä. Siitä nautitaan. Itsehän en ole riippuvainen, vaan voin lopettaa ihan koska haluan, jumalauta.
Niin, kyllä se raha liikkuu moneen suuntaan. Radiokasvon kommenttiin voisi vielä lisätä, että jos Helsinki jakaisi vähemmän asuntoja kehitysmaalaisille, voisi rahaa jäädä paremmin hyötykäyttöön aluetuista huolimatta.
Toisaalta ymmärrän sen, että joitain voi ahdistaa, jos kaikki tuntevat toisensa. Sehän on vain siitä kiinni, kuinka luontevasti osaa sulautua sosiaalisiin normeihin. Jos on vähän epätavallisempi tyyppi, on vapauttavaa olla ympäristössä, jossa saa rauhassa kadota massaan, eikä kukaan tule ihmettelemään, että mikä sinä luulet olevasi. Ihan hyvä, että sellaisillekin on vaihtoehtonsa. En vain usko, että sellaisia on montaa prosenttia väestöstä.
Lisäksi sekin on mukavaa, että kaikki palvelut ovat kymmenen minuutin kävelymatkan päässä ja huoltoyhtiö pitää kämpän kunnossa. Ja kuten Vieras vihjasi, sellaiset tyypit helposti vihaavat maaseutua antaumuksella.
On muuten jännä seurata keskustelupalstoilla, kuinka ihmiset tappelevat kerrostaloelämään kuuluvista äänistä ja hajuista. Esim. joidenkin mielestä pitää kävellä varpaillaan, ettei kantapäiden kopina kuulu alakertaan, ja toisten mielestä täytyy pystyä sietämään normaaleja ääniä. Molemmat osapuolet vakiovastauksenaan käskevät toisiaan muuttamaan maalle, kun eivät kerran osaa kaupungissa elää.
En kyllä minäkään ole kuullut maalaisesta, joka vapaaehtoisesti menisi kaupunkiin ilman mitään tiettyä tarkoitusta ihan vain aikaansa viettämään. Ryyppäjäiset ovat tietysti asia erikseen; Helsingin yökerhot vetävät porukkaa laajalta säteeltä.
Jaska, näköjään vahingossa paikoittain plagioin sinua tähän. Sori.
Tietokonepeliriippuvuus aiheuttaa minulle jossain määrin sitä, etten saa hoidettua luontevasti kaikkia muita tärkeitä asioita.
VastaaPoistaIltaa taas, ja kiitos kommentista. Niin, sehän on sitten vain oma priorisointikysymys, mikä loppujen lopuksi on tärkeää.
VastaaPoistaEi se mitään plagiointia ole, vaan väistämätön seuraus siitä että ajattelee asian oikein. Ihan sama jos väittäisi että 2 + 2 = 4 olisi plagiointia.
VastaaPoistaIltaa Jaskallekin, ja kiitoksia. Taidat olla oikeassa. Pitääkin pitää tuo selitys mielessä, jos kandityöni tarkastaja alkaa mussuttaa joistain pikku yksityiskohdista.
VastaaPoista